meidän perheessä näin sanoin miehelleni ,koska se ei puhu eikä pukahda. että tekee listan mikä minussa pännii. tässä on mikä miehessä pännii.
1. juttelee yleisiä asioita, mutta ei vähääkään pintaa syvemmältä meneviä.
2. ei vastaa jos kysytään .
3. jos itse on lähdössä jonnekin niin silloin menee oikeaan aikaan tai jos joku pyytää miestäni menemään niin ei kun kengät jalkaan ja menoksi .
mutta jos itse pyydän tai kysyn jotain en saa vastausta tai vastaus tulee tunnin päästä . saatikka sitten jos mun pitäisi mennä jonnekin niin ei tule oikein mitään . omat menot ja muitten menot on paljon tärkeämpiä.
tuntuu että mun menot ei oo siitä mitään.
4. sopii menemiset ja saattaa sanoa kun on vasta lähdössä että käyn siellä tai meen hakee jonkun .
tänään äsken soitti että menee viemään äitinsä telkkarin korjaamoon .
5. pitää mua itsestään selvyytenä.
ei tarvi enää tehdä mitään suhteen eteen kun asutaan yhdessä.
6. ootan lapsien kanssa kotona milloin herra taas palaa kotiin .
7. vannoi käsi sydämellä et kun muutetaan yhteen hoitaa puolet vuokrasta ja sähköstä . ei ole hoitanut .
eikä siinä vielä kaikki .
1. juttelee yleisiä asioita, mutta ei vähääkään pintaa syvemmältä meneviä.
2. ei vastaa jos kysytään .
3. jos itse on lähdössä jonnekin niin silloin menee oikeaan aikaan tai jos joku pyytää miestäni menemään niin ei kun kengät jalkaan ja menoksi .
mutta jos itse pyydän tai kysyn jotain en saa vastausta tai vastaus tulee tunnin päästä . saatikka sitten jos mun pitäisi mennä jonnekin niin ei tule oikein mitään . omat menot ja muitten menot on paljon tärkeämpiä.
tuntuu että mun menot ei oo siitä mitään.
4. sopii menemiset ja saattaa sanoa kun on vasta lähdössä että käyn siellä tai meen hakee jonkun .
tänään äsken soitti että menee viemään äitinsä telkkarin korjaamoon .
5. pitää mua itsestään selvyytenä.
ei tarvi enää tehdä mitään suhteen eteen kun asutaan yhdessä.
6. ootan lapsien kanssa kotona milloin herra taas palaa kotiin .
7. vannoi käsi sydämellä et kun muutetaan yhteen hoitaa puolet vuokrasta ja sähköstä . ei ole hoitanut .
eikä siinä vielä kaikki .
Vastaukset 82
Vanhimmat
Ootpa menny ittelles miehen valitteen!!! Eikö tommosesta olisi paras vaan hankkiutua eroon? Ei käy kateeksi...
- mieheni ei osaa keskustella. Mitään ongelmia ei ole koskaan käsitelty. Koskaan ei ole puhuttu vakavasti esim. arvoista ja toiveista, saatikka mistään vaikeista asioista. Jos kerron hänelle joskus hieman monisyisemmistä tunteista ja ajatuksista, hän on pihalla kuin lumiukko. Mies ei myöskään osaa kertoa, mistä minussa pitää. Arkisistakin asioista puhutaan yleensä vain yhteisistä tai miehen asioista, ei minun kuulumisistani (enkä ole niitä naisia, jotka puhuu miehen tainnoksiin uusista kivoista kengistä, naapurin miehen tädin kuulemasta juorusta,.... ).
- Mieheni keskittyy sanomisiini juuri sen, mitä tv:n katsomiselta jaksaa.
- Mieheni pitää aina TV:tä päällä. Vaikka hän poistuisi huoneesta, hän jättää typerät ohjelmat "ilokseni"
- Mieheni on mustasukkainen ja omistushaluinen. Mistään kivasta menosta hänelle ei voi kertoa ajoissa, koska muuten riidat kestävät pidempään. Koskaan hän ei ole iloinen puolestani, koska minun kurssit, tapaamisen kaverien kanssa ja kaikki kiva ylipäätänsäkin on häneltä pois.
- Mieheni ei koskaan kyseenalaista omaa käytöstään. Koskaan hän ei yritä hillitä itseään tai miettiä, onko hänellä nyt syytä tai oikeus olla niin hankala, mustasukkainen, tms.
- Töissä mies on ahkera ja vastuullinen, mutta kotona.... kaikesta pitää sanoa ja vielä monta kertaa.
- Mitään ei todellakaan tarvitse tehdä suhteen eteen, kun yhdessä asutaan. Se riittää, että tulee töistä kotiin, käydään yhdessä kaupassa ja katsotaan yhdessä TV:tä. Suhteesta ei kuulu olla vaivaa, eikä suhteen eteen työskennellä. Seksiä pitäisi olla, mutta sen saamiseen ja syttymiseeni pitäisi riittää sanallinen ehdotus aiheesta ja pikainen käsikopelo.
- Mieheni ei kohtele minua naisena. Spontaaneja kehuja tai kauniita sanoja ei voi odottaa. Hellydentunnustukset hän lässyttää ja söpertää. Kukkia tai muita yllätyksiä ei tipu.
- Mieheni ottaa henkilökohtaisena loukkauksena, jos olen huonolla tuulella tai rättiväsynyt
- jne
1. Ei oikein osaa puhua omsita tunteistaan, vain riidoissa paljastuu todelliset tuntemukset joistakin ohimenneistä tilanteista.
2. Ei oikein osaa puhua (meidän) seksistä.
3. Ei hoida asioita ajallaan, vaan viime tingassa. Kotityötkin vasta, kun vieraat ovat jo alaovella.
4. Ei ota vastuuta vieraista, kun niitä on kylässä, saattaa kadota omiin oloihinsa, vaikka vieraat olisivat hänen kavereitaan.
5. Ilmoittaa menoistaan viime tingassa.
Eipä nämä niin vakavilta tunnu...
Tuohan kuulostaa ihan normaalilta pännilistalta. Minäpä annan vähän lisää listaa (mikä naisessa pännii).
1. se kuvittelee että ajatusten luku olisi mahdollista
2. se kuvittelee että miehelle riittää kun sille sanoo kerran juhannus- ja jouluaattona juu...
3. itseasiassa naisen eläytymiskyky loppuu siihen, kun sen pitäisi eläytyä miehen osaan. Muille kyllä ollaan voivottelemassa ja jauhamassa paskaa kaiken turhuudesta
4. rusinat pullasta kelpaa kyllä mutta pullasta ei niin väliä
5. savolaiset naiset, varsinkin silloin kun ne kuvittelee olevansa tilanteen "herroja" -> ai ai sitä koppavuutta ja alemmuudentunnon peittelyä
6. itseasiassa eivät tiedä miesten anatomiasta pätkääkään
7. hosuvat sängyssä
8. naisten käsitys syvällisistä asioista rajoittuu omaan napaan
9. vastaa vaikkei kysytäkään
10. mustasukkaisia peeveleitä, eivät ymmärrä, että miehellä PITÄÄ olla muitakin naisystäviä
Tätäkin listaa voi jatkaa
Kerro lisää! Hyvä kuulla välillä miehenkin mielipide meistä "täydellisistä naisista". Toi eka kohta kuulosti niii-in tutulta, ihan kun olisin joskus kotonakin kuullut.... Mutta mitäpä tarkoit kohdassa 3? Miten sitten miehen osaan pitäisi eläytyä, mikä on miehen osa? Entäs sitten tuo anatomia, missä mennään eniten pieleen?
Ensin kolmosesta. Eläytymiskyvyllä tarkoitan kykyä ja halua asettua toisen asemaan, en tarkoita tällä sinänsä empatiaa, vaan että nainen kerrankin ajattelisi miltä miehestä tuntuu, siis ihan oikeasti, eikä vain sinne päin. Onneksi tästä on sulosiakin poikkeuksia, katsos kun on yhden tällaisen kanssa ollut niin osaa muilta hieman vaatiakin :)) Itseasiassa asia on myös toisinpäin, eli eläytymishaluiselle naiselle on tosi mukava antaa omalla ymmärryksellään takaisinkin (se on eri asia riittääkö se naiselle, mutta ainakin on yritetty :))
Minusta on helpompi kommunikoida ("ajatuksia lukien") jos nainen näyttäisi eleillään missä mennään. Muutaman tällaisen kivikasvon kanssa kun olen ollut, niin kyllä panee miettimään osaanko sitä olla mukava sittenkään toiselle :)) Oikeastaan toisten kanssa on paljon helpompaa tuo "ajatusten luku" kuin toisten. Se vähän riippuu tyypistä :))
Anatomiasta sen verran, että välillä naiset tuntuu ajattelevan että miehellä on ainoastaan yksi eroottisesti latautunut osa eli mulkku. Siis mitä seksiin tulee niin ollaan hieromassa namia, mutta usein unohdetaan, että muitakin osia saa helliä :))
Lopuksi vielä että huumorin kukka se paras kukka, eli jos sukupuolten vastakkainasettelun ottaa liian vakavasti niin päähän sitä vaan rupee turpoomaan :)) Eläköön se pieni ero!
Hattuneula sievästi polvia niksauttaa ja kiittää erittäin paljon selventävästä vaztauksestanne herra julpertti.
Tuo "ajatusten luku" edelleen tuottaa vaikeuksia, myönnän. Mutta kun aina en osaa sanoa suoraan ja jatkan epämääräisten vihjeiden latelemista kunnes molemmat on raivon partaalla. Ja sitten nauretaan :D En mä taidakkaan olla se heikoin naislenkki, mieletön itsetunnon nousu!
Tämä on taas niin tätä. Naiset tahtovat syvällistä keskustelua mutta kuinkas käykään kun sellaiseen ryhtyy: Olen lukemattomat kerrat lähtenyt naisen (myös oman) kanssa syvälliseen keskusteluun ihmissuhteiden dynamiikasta, arvoista, tahdosta ja siitä kuinka tahto ohjaa tekemisiämme jne.jne. mutta aina päädymme siihen, että nainen lakkaa keskustelemasta siinä kohdassa kun hän joko huomaa jäävänsä alakynteen tai ei löydä omasta mielestään oikeita sanoja. Nyt KOROSTAN sitä, että keskusteluissa en ole pyrkinyt nujertamaan vastapuolta, sillä se ei ole toimivan keskustelun ydin, eikä takaa jatkuvuutta. Olen pyrkinyt huomatessani vetämään epävarmuudentilassa olevan naisen pois siitä suosta ja jatkaa keskustelua ohentamalla hieman syvällisyyttä mutta aina menee siihen, että nainen lopettaa keskustelun kun se ei enää miellytäkkään häntä.
En haluaisi olla ilkeä mutta valitettavan usein on niin, että nainen määrittelee keskustelun suunnan, tason, mielekkyyden ja sen tärkeyden omista lähtökohdistaan. Jos tämä ei miellytä miestä, ollaan konfliktin kynnyksellä. Nyt kysynkin naisilta, että kuinka arvelette käyvän miesten keskusteluhalukkuudelle jos se kerta toisensa jälkeen teilataan vedoten virheellisiin argumentteihin tai siihen että "mies ei tajua..."? Ei kukaan itsetuntonsa puolesta taisteleva ihminen (ei nainen, eikä mies) kovin pitkää jaksa "olla väärässä".
"nainen määrittelee keskustelun suunnan, tason, mielekkyyden ja sen tärkeyden omista lähtökohdistaan. "???Mitäs jos naisen on pakko tehdä näin,koska mies ei puhu eikä pukahda??mikään ei ole ärsyttävämpää kuin välinpitämätön käyttäytyminen tai mykkäkoulu,kun on asioita selvitettävänä!!vaikka kuinlka saakeli vääntämällä vääntää niin miehet ne vaan toteaa että"huonosti on asiat,höh",mutta eivät tee elettäkään että selvitettäisiin missä klikkaa.junttia.jonkunn se ksekustelu on aloitettava,mies jatkakoon TAI muuttakoon keskustelun suuntaa jos ei miellytä.
edellisessä tekstissäni,mutta suututtaa sen verran etten jaksanut keskittyä.pahoittelen.
Tuo ei ehkä ole täysin yleispätevää, vai mitä luulet? Mielestäni keskustelun suunnan määrää innokkaampi tai yleensä dominoivampi henkilö. Tottakai kaikki määrittelevät keskustelun arvon ja mielekkyyden omista lähtökohdistaan. Jos eivät samat keksustelunaiheet kiinnosta, kannattaa varmaan hankkia omemman henkistä seuraa.
Pystyn kohteliaisuuden vuoksi puhumaan myös urheilusta, toisten lapsista tai sairauksista, se ei kuitenkaan merkitse, että arvostaisin keksustelua kovin korkealle ja luultavasti yritänkin vaihtaa johonkin minulle mielekkääseen aiheeseen. Mielestäni tämä on luonnollista, eikä millään tavalla tuomittavan itsekästä käytöstä.
Joskus olen huomannut mainitsemasi laista käyttäytymistä miehissä, joiden kanssa olen ryhtynyt syvällisiin keskusteluihin. Ehkä kyse on omien mielipiteiden esittämistyylistä (aggressiivisesta, itsevarmasta?), tai siitä, että kaikki eivät ole tottuneet perustelemaan näkemyksiään ja tuntevat todella jäävänsä alakynteen sellaisen kanssa, joka on siihen tottunut ja vaatii toisiltakin sitä.
Sellaisten ihmisten kanssa ei jaksa olla, jotka jatkuvasti väittävät toisen olevan väärässä sen sijaan, että pyrkisivät osoittamaan sen, mutta myöskään sellaisten ihmisten kanssa ei jaksa olla, jotka paasaavat omaa juttuaan, eivätkä tunnu lainkaan kuuntelevan, mitä toinen sanoo.
Ja kyllä: vaadin ihmissuhteiltani syvällistä keskustelua, usein se saattaa kiihtyä väittelyksi, harvemmin riidaksi. En koe sitä millään tavoin huonona, vaan rikastuttavana tekijänä. Vaikeneminen olisi minullekin vaikeampi käsiteltävä.
Nyt sinä puhuit oikeastaan pelkästään normaalista keskustelusta arjessa muiden ihmisten kanssa.No joo,siinä olen kanssasi samoilla linjoilla,eli voin puhua oikeastaan mistä vain vaikken niin innostunut olisikaan.Siis sivistyksen ja käytöksen takia.
Mutta edeltävä kirjoitukseni oli nimenomaan aiheesta:mikä puolisossa ärsyttää...ja minä puhuin puolison kanssa kiistelemisetä ja riitelemisestä.enkä väitä että KAIKKI miehet ovat tällaisi,en tietenkään.
Vastaukseni oli tarkoitettu Alternativelle.
:)
Fiksu mies! analyyttinen ja looginen, missäpäin teikäläisiä kasvatetaan ja säilytetään ?? Valitettavasti olet vain tainnut panna hynttyyt yhteen tyhmän kanan kanssa. Harmin paikka kerrassaan.
Ymmärrän yskän.
Monesti naiset (yleistämättä) sanovat haluavansa keskustella miehensä kanssa, mutteivät ole ajatelleet loppuun asti mitä keskustelu tarkoittaa! Keskusteluhan ei ole sitä, että A sanoo B:lle väitteen, josta B on aina täsmälleen samaa mieltä. Sellaisesta ei synny keskustelua eikä juuri edes puhetta!
Miehetkään eivät aina ole tilanteen tasalla. Vaikka nainen perustelisi oman kantansa asiasta miten hyvin tahansa, on väite miehen mielestä mahdoton, koska se on omien ajatusten vastainen.
Olen lukemattomia kertoja pannut merkille, että miesten keskustelu ystäviensä kanssa sujuu rennosti avartaen omia näkemyksiään, vaikka asiasta olisikin eriävät mielipiteet. Vaimon kanssa tällainen keskustelu ei luonnistu vaan siitä seuraa pahimmassa tapauksessa kova riita. Mies yrittää todella usein hallita vaimonsa mielipiteitä ja vähätellä vaimon perusteluja.
Haluttaessa kunnon keskustelua, pitäisi siis unohtaa, että keskustelee puolisonsa kanssa?
Olen innokas keskustelija ja väittelijä. Keskustelu vie paljon energiaa, etenkin jos vastapuoli on hyvä. Kummastelen miksi täällä monet naiset haluaisivat keskustella työpäivän päätteeksi (joka päivä!?) illalla kotona miehensä kanssa. Itse en jaksa silloin muuta kuin jutustella...
meillä aivan sama tilanne, et ole siis yksin. ratkaisua en ole itsekään vielä keksinyt...
(jonka kanssa emme asu yhdessä)
- tupakoi asunnossani, vaikken itse tupakoi enkä voi sietää sitä
- pistää minut kirjoittamaan puhtaaksi asiakirjansa
- pitää tv:tä jatkuvasti päällä
- haluaa syödä tukevasti noin 20-21.00, ja vaatii minun osallistuvan ateriaan, vaikka haluan arki-iltaisin nukkumaan yhdeksältä
- puhuu päälle
- dominoi
- kritisoi tapaani hoitaa kotiani, vaikka koti on minun
- juo liian usein (harvoin liian paljon, se hyvä)
- ei hyväksy minulle kodin ulkopuolisia harrastuksia tai ulosmenoa, vaikkei meillä olisi yhteistäkään ohjelmaa. Minun on pysyttävä kotona, hän ehkä pistäytyy, ehkä ei....
Miksi helvetissä sä seurustelet moisen öykkäröivän paskakasan kanssa? Pane pihalle ja lujaa moinen sika!
Teillä on hyvä alku suhteelle. Kunhan opit tottelemaan miestäsi kunnolla ja kunnioitat hänen pienintäkin oikkuansa, olet ehkä kelvollinen hänelle vaimoksi. Kumpa kaikki ottaisivat sinusta oppia.
- "antaa" vain muutaman kerran vuodessa....
Minun mieheni on ottanut tehtäväkseen "neuvoa" ja "opettaa" minua joka ainoassa asiassa mitä vain eteen tulee. Ei niin yksinkertaista asdiaa olekaan etteikö hän "opettaisi" minua siinäkin. Hän neuvoo minua kuinka voi levitetään leivän päälle, kuinka jääkaapin ovi avataan, kuinka sukat laitetaan jalkaan jne. jne. Ja hauskintahan tässä kaikessa on että minä olen 100 kertaa häntä nopeaälyisempi, kätevämpi ja fisumpi akateemisesti koulutettu henkilö ja hän on keskikoulun käynyt tumpelo. Hän ei pysty tekemään yksinkertiasintakaan asiaa selostamatta minulle kokoajan ääneen tekemisiään, ja on erittäin loukkaantunut jos minua ei kiinnosta kuunnella hänen puisevaa luentoaan jostain täydellisen mielenkinnottomasta ja päivänselvästä asiasta.
"asdiaa"
"fisumpi"
"yksinkertiasintakaan"
"kokoajan"
"mielenkinnottomasta"
akateemiselle!
:))
väärinymmärrysten välttämiseksi kerrottakoon että nuo edellä mainitsemasi sanat olivat kirjoitusvirheitä, joita en vain vaivautunut korjaamaan, koska oletin että kuka hyvänsä suomenkielentaitoinen ja normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen kykynee joka tapauksessa ymmärtämään mitä tarkoitan. Tämähän ei ole ensisijaisesti mikään oikeakielisyydellä kikkailufoorumi. Tähänkin viestiin saattoi ehkä livahtaa kikjoitusvihre tai kakisi, muta enn vittsi kokjata. Ota siitä selvää, jos osaat.
akateemisesti koulutetun henkilön oma kontrolli on sen verran korkealla, että hän ei päästä noin lyhyeen tekstiin eetteriin noin monta kirjoitusvirhettä.
Mutta saathan sinä minun puolestani leikkiä täällä akateemista, jos se on sinusta kivaa.
"Tämähän ei ole ensisijaisesti mikään oikeakielisyydellä kikkailufoorumi."
hyvä äidinkieli mielestäsi kikkailua?
Minkä puolen akateeminen olet? Amiksen autopuoli?
"hyvä äidinkieli mielestäsi kikkailua? " VIRHE!!! VIRHE!!! Missä kysymyssana ONKO???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? Lause oikein kirjoitettuna: ONKO hyvä äidinkieli mielestäsi kikkailua?
VIRRRRHHHHEEEEEEE!!!!!VIRHE VIRHEVIRHEVIRHE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
amispelle.
Ehkäpä sinun kaltaisillasi ahdistuneilla neurootikoilla on itsekontrolli niin korkealla etteivät uskalla edes hengittää kunnolla pelätessään tekeväsi sen(kin) väärin. Mutta kaikki eivät onneksi ole sinunlaisiasi pilkun nussijoita.
"...korkealla etteivät uskalla edes hengittää kunnolla pelätessään tekeväsi sen(kin) väärin"
Oikein = korkealla, etteivät uskalla edes hengittää kunnolla pelätessään TEKEVÄNSÄ sen(kin) väärin.
Siis unohdit pilkun sekä verbi "tehdä" oli taivutettu väärin.
Aika lailla perusasioita. :))
PS. Joko olet valmistellut väitöskirjaa?
Koska teidän amiksessa on syysloma?
Oliko se muuten joku sun opettaja, jota kuvittelit mieheksesi tuossa sun eka jutussa - siis missä sä olit "akateeminen" ja mies tumpelo jne.?
miltä akateemiselta alalta saa paperit noilla eväillä?
teit gradun?
häipyi?
Kirjoituksestasi nousee selvästi esille, että sinulla on asennevamma, jos lie miehelläsikin.
Kasvamista toivoen - kasvamista vaikka erilleen:))
Ei akateemisuus ole tae fiksuudesta, saati älykkydestä. - rimanalituksia puolin ja toisin-
on niin väittänyt?
En ainakaan minä.
!!!OFF TOPIC!!!
Akateemisuus oli arvossaan joskus 50 -luvulla. Nyky -yhteiskunta ei titteleitä ja koulutuksia kumartele, mikä on ihan oikein. Akateemiset alat on jääneet palkkakehityksessäkin teknisten muotiammattien jalkoihin. Osoittaa erinomaista vanhoillisuutta ylpeillä koulutustasollaan.
Sivistys ja arvot kehittyy kouluttamatta jokaiselle meistä juuri sille "tasolle" kuin ammatti ja asema vaatii. Akateemisuutta on pidetty sivistyksen ehtona mutta nämä perustuksen on murentuneet lopullisesti viimeisen 10v sisällä.
"Nokian insinöörit" jyrää ja siinä tarvitseekin akateemikko sitä "omaa kontrollia" ettei muserru sisäisesti kun vuosien opiskelulla saavutetut "sivistyksen paperit" menettävät arvostustaan...
Karrikoidusti sanottuna:
Ennen kuului sivistykseen maamme presidenttien nimien ulkoa muistaminen. Tänä päivänä on sivistystä osata ip reitityksen perusteet. Maailma muuttuu akateemiseni...
hyvin kateutesi apukoulupohjalta.
..että olen käynyt kouluja liiaksi keskustellakseni kaltaisesi "wannabe" akateemikon kanssa. Niin että ole hyvä vaan ja niele kateutesi :-]
Que quieres decir? Porque tu tienes nada razon en tu cabeza?
No es mi culpa, que tu madre es la puta. Y no tampoco es mi culpa, que tu eres un hombre muy muy pobre y muy muy torpe!!
Pero algunas personas tienen que ser tontos - como tu - y algunas personas solamente son intelligentes - como yo.
Quieres tomar un platano?
vastaa minun eiliseen viestiini otsikolla "Porque eres tonto"?
Voitko ystävällisesti vastata.
Kiitos.
todellakin.
että et ymmärtänyt pätkääkään, sillä vieraat kielet ovat hyvin tärkeä asia tänä päivänä ja espanjan kieli on yksi maailman puhutuimmista kielistä.
On ihan hienoa osata sitä!
Valitettavasti täytyy todeta, että akateemisesta koulutuksesta ei ole ollut tapauksessasi mitään hyötyä. Opettajasi ovat epäonnistuneet totaalisesti!
Ota vastuu itsestäsi, äläkä ammu hajalaukauksia ympärillesi. Ns. akateeminen sivistys saattaa mahdollisesti sillon putkahtaa myös sinusta esiin.
kateutesi.
Kun kävin jokin aika sitten kiekkomatkalla LA:ssa ja Anaheimissa, niin oli mukava jutella siellä paljon espanjaa.
Siellähän on paljon latinoja ja espanja on lukuisista osaamistani kielistä suosikkikieleni. Englantiahan osaavat kaikki. Sitä nyt ei viitsi puhua.
....
kuss ukhtak jaa ibn sharmuutah!
..niin käännäpä tuo teksti Japaniksi tai Kiinaksi, niin minä kerron mitä se tarkoittaa.
Vai eikö akateeminen äpärä osaa edes sitä mitä tälläinen kansakoulupohjalla Aasiassa jo pitkään työskennellyt kouluttamaton ja vähäarvoisempi henkilö?
melko paljon eri puolilla kotia.
Se haittaa vaimoa aika lailla - minua ei lainkaan.
sinun vaimoasi.
ole ainoa.
vapauttaa suolistoa epämääräisistä kaasuista sekä keventää ihmisen sisäisiä paineita.
Opintojeni pohjalta suosittelen kaikille.
No ei niin hirveästi mikään mutta jotain pientä voisin narista:
*Lyhyellekin reissulle lähdettäessä yleensä minun on aina, varattava majoitus, selvitettävä aikataulut ja pakattava kamppeet. Sitten perillä se ihmettelee, etkös ottanut minun partakonetta mukaan.
*Kauppaan lähtiessään ei katso itse jääkaappiin, minun on tehtävä kauppalista, muutoin hän tuo sitä mitä on ennestään, paitsi maitoa ja leipää sitten montaa laatua.
olet päätynyt noin flegmaattiseen huopatossuun?!
Vaikuttaa pieneltä lapselta.
No tietysti kaikkien niiden lukuisten hyvien ominaisuuksien johdosta joita hänessä on.
Sitäpaitsi huopatossu on lämmin.
Joillakin vaikuttaa olevan aika hurjat listat.
Ei kyllä käy kateeksi, jos on huutava ja kovakourainen öykkäri puolisona.
- hän huutaa ja riehuu kuin raivoapina silloin tällöin hyvin typeristä asioista, kuten esim. siitä että PC ei pelaa tai netti jumii (minkä sille voi, ja riehaantuminen ei auta tippaakaan!)
- hän on pelotellut minua hengen lähdöllä (omansa ja minun) vuosien varrella raivostuttuaan taas kerran pikkuasiasta
- hän ei kuule mitään mitä kehotan häntä tekemään, ja erityisesti ärsyttää se että kun pitää jäkättää tunnen ITSENI kusipääksi, vaikka hän se on se torvi kun on kuuro
- kertaakaan emme ole olleet harrastamatta seksiä yli 2 viikkoa pidempään (ja sekin johtui toisen matkasta) ja silti hän välillä jäkättää raivoissaan että olen muka kylmennyt ja blaa blaa, vaikka olisin kuinka kipeä tai väsynyt klo 1 yöllä
- kehuja tai tukea ei tipu
- pelotteluja kyllä tippuu, kun hän itse on kerran ollut joutua tapetuksi; lisäksi jos esim. sanon vaikka että myyn tv:n, hän väittää että en saa sitä myytyä (sainpas!)
- jos olen kipeä hän suuttuu kun valitan, mutta jos hän on kipeä niin siitä saa kyllä kuulla ja tauti on tottakai vakava
- hän kuvittelee olevansa älykäs ja tietävänsä enemmän PC:stä kuin minä, vaikka on moneen kertaan käynyt ilmi tasan päinvastainen juttu...
- hän muistelee ekaa hoitoaan usein ja paljon, vaikka se suhde kesti vain muutaman kuukauden, ja meidän suhteemme on kestänyt jo kuudetta vuotta
- kaikki esineet pitää aina heittää kädestä, jopa MINUN tv:ni kaukosäädin
- hän kuvittelee että minun omaisuuteni on hänen omaisuuttaan - tai ainakin käyttää sitä sillä mielellä
- hän nalkuttaa siivoamisistani ja sotkee riemumielin itse asuntoani, rääpii ruokia pitkin pöytiä ja seiniä, heittelee piilolinssinsä pitkin vessan lattioita ja kätkee palasia sormistaan sohvani alle
- hän ei koskaan kerro minulle mitään mitä en jo itse tietäisi entuudestaan
- hän tyrkyttää omia sen hetkisiä kiinnostuksen- ja innostuksenkohteitaan minulle ja loukkaantuu kun en ole kiinnostunut
- hän vouhottaa keksineensä jotain - minkä minä olen jo itse tajunnut, ja joka minulle on jo eilisen juttu
- tiedän ettei hän pidä minua kauniina (mutta tämä on tietysti jo realismia...)
Ja silti kaikkein eniten kenkuttaa se että emme voi asua yhdessä, kun hänen on jumalauta pakko asua siinä veemäisessä kunnassa missä hänellä on työ, saatana.
;)
Kuulostaa kamalalta, mutta on luultavasti vain tarkkanäköistä realismia. Ehkä sitä liian mieluusti unohtaa kaikki nuo pienet ja suuremmat luonteenpiirteiden kummallisuudet ja inhottavuudet, kai unohdus on rakkauden säilyttämiseksi välillä välttämätöntä...
Yksi suurimpia omia luonnevikojani on kyllä pitkävihaisuus... Mutta todellakin, kaikki kamaluudet parisuhteessa ovat aina puntarissa hyvien ja hauskojen hetkien kanssa, ja kyllä niitä hyviä hetkiä on ollut enemmän.
En kauheasti jaksa hävetä naisellista tapaa sättiä oma mies maanrakoon naisten kesken - eihän sitä jaksaisi, polla sekoaisi, jos ei koskaan saisi päätään aukoa toisen kamaluuksista.
Pääasia ettei halveksu, vihaa ja inhoa miestään. Silloinhan touhussa olisi pelkkä sadismin maku. Jos toista rakastaa, vaikkei hyväksykään aina kaikkia hänen tekojaan ja temppujaan, häneen suhtautuu pääosin positiivisesti ja välillä jopa katsoo juttuja sormien läpi...
Lueskelin tuossa useampia valituslistoja ja mulla pisti silmään, että useimmat asiat, joista valitettiin, ovat todella elämää rajoittavia, stressaavia ja mielestäni sellaisia, joita ei tarvitse sietää. Miksi olette puolisoidenne kanssa, jos kerran kaikki ärsyttää, eihän sitä ole pakko kattella? Vanha vastaus "ei oo muutakaan/parempaakaan" ei kelpaa. Ihminen on huomattavasti onnellisempi vaikka ypöyksin kuin paskassa suhteessa.
Ei kai niissä suhteissan KAIKKI ärsytä. Ulkopuolisesta saattaa vain tuntua siltä, koska tässä listataan vain huonot puolet..
Sitäpaitsi joitakuita ärsyttää kaikki!
Pisti silmään heti ensimmäisissä jutuissa, että "minua ärsyttää, kun mieheni ei ole koskaan keskustellut mistään tärkeistä asioista, tunteistaan ym. ym.". Miten hitossa joku voi olla naimisissa periaatteessa "ihan vieraan" miehen kanssa? Ei taatusti syy ole vain miehesssä..
...näin melko nuorena leski-ihmisenä.
Olen kaipaillut jopa niitä.
1. orgasmisi ovat aitoja
2. Autotalli on kokonaan sinun.
3. Automekaanikot kertovat sinulle totuuden.
4. Olet aina samalla tuulella.
5. Sinun ei tarvitse häpeä itseäsi uimarannalla.
6. Uudet kengät eivät katko jalkojasi.
7. Ihmiset eivät katso rinnuksiisi kun puhuttelet niitä.
8. Kännissä saat koheltaa
Mutta on niin paljon kivempaa olla nainen
1.Et ole koskaa himoinnut sarjakuva- tai tietokonepelihahmoa.
2.Kauniit ja rohkeat ovat mielestäsi ainoa oikea ihmissuhde draama.
3.Sinulla on oikeus olla totaalinen narttu ja hirvi- ainakin kerran kuussa.
4.Jos petät puolisoasi, voit sanoa sen tapahtuneen koska sinua on laiminlyöty tunnetasolla.
..mies?
"1. orgasmisi ovat aitoja"
-Kuka saakelin idiootti teeskentelee orgasmia?
(autozydeemit jätän väliin koska jätin autokoulun kesken ..kyllästyin siihen että minulle vittuiltiin aina kun ajoin väärin:)
"4. Olet aina samalla tuulella."
-Epämääräisen selittämättömät mielialanvaihtelut kuuluvat kummallekin sukupuolelle aika tasan.
"5. Sinun ei tarvitse hävetä itseäsi uimarannalla."
-Ei mit'n hävettävää ..paitsi ehkä epäesteettinen uimapukuni joten nakuranta rulz.
"6. Uudet kengät eivät katko jalkojasi."
-Maihinnousukengät sopivat ihan hyvin yhteen minihameidenkin kanssa.
"7. Ihmiset eivät katso rinnuksiisi kun puhuttelet niitä."
-Siellä ei ole hirveästi nähtävää:)
"8. Kännissä saat koheltaa"
Tuota.. eiköhän naiset sähellä känässä ihan yhtä pahasti.. t: nimim. "Koskaan en oo kännipäissäni haastanut riitaa päälleajavien autojen kanssa"
Mutta on niin paljon kivempaa olla nainen
"1.Et ole koskaa himoinnut sarjakuva- tai tietokonepelihahmoa."
-Ai eikö..? Wolverine (Ryhmä-X:stä) oli tosi kova juttu kun olin 12..
"2.Kauniit ja rohkeat ovat mielestäsi ainoa oikea ihmissuhde draama."
-BYÖÖÖRGH!
"4.Jos petät puolisoasi, voit sanoa sen tapahtuneen koska sinua on laiminlyöty tunnetasolla."
-ööh.. eikös tuo ole huonompi syy kuin se ettei mies anna..?
Kahlasin viestit pikapikaa lävitse ja huomasin että 80%:ti asiat on muillakin samanlailla kuin meillä. Ainoa suurempi ero on siinä että nuo luonteen piirteet löytyvät siitä ns. paremmasta puoliskosta. Olenkin kaikille hänen naisystävilleen (jotka oikeasti tuntevat hänet hyvin) vitsaillut että ymmärän hyvin naisia jotka valittavat suomalaisten miesten kykyä kertoa esim. tunteistaan. Usein myös lisään seururstelevani suomalaisen miehen kanssa, jolla on tietty etulyöntiasema mieheen nähden.
Ongelmaahan ei olisi jos itse olisin kuin suomalainen mies, mutta eipä tietenkään se voi niinkään mennä:))))))
Kerronpa yhden tapauksen ratkaisun.Avovaimoni oli samanlainen .Hänellä oli tosin sataviisikymmentä asiaa ,jotka oli minulla pielessä.Ja hän halusi syvällisesti keskustella niistä yöllä kahden ja kolmen aikaan mutta ei koskaan illalla.Minulle keskustelu ei sopinut kun olin päivät työssä.Avovaimo oli kotirouvana. Aikani kuunneltuani rupesin testaamaan onko muut naiset samaa mieltä. Ja kuinka ollakkaan muille olisin kyllä kelvannut ja kelpasinkin ja mikäs oli kelvatessa kun avovaimo ei halunnut seksiä ennenkuin olisin alistunut hänen tahtoonsa.Mutta raskastahan se oli sekin elämä kun piti seksisuhdetta hoitaa monen kanssa.Laitoin kaikkien kanssa välit poikki , niin myös avovaimoni , ja etsin uuden naisen niin kaukaa että hänelle ei ollut tuttua suomalainen naiskulttuuri.Olemme asuneet viisi vuotta yhdessä enkä yhtään päivää vaihtaisi pois.Hän on kuningatar kotona ja minä kodin ulkopuolella kuningas.Puutarhan hoidamme yhdessä mutta minä en saa puuttua kodin asioihin, muutoin kun jos ostamme jotain kalliinpaa.Alussa oli kyllä vaikeuksia oppia syömään kolmen ruokalajin sapuskoita , mutta kyllä suomalainen mieskin oppii kun sille ei huutamalla opeta.Vaimoani ei kiinnosta mennä työhön kodin ulkopuolelle ja se on hänen valintansa .Turha kenenkään on kuvitella että minä pitäisin häntä "vankilassa".Hän ihmettelee kaupungilla liikkuessamme miten suomalaiset parit kävelevät etäällä toisistaan.Hänen kulttuurissa nainen aina pitää miestään käsivarresta kiinni vaikka kuinka olisi huonolla tuulella.Tosin vaimoni on aina hyväntuulinen.OLEN ONNELLINEN VALINNASTANI
Voitko valottaa?
1. On kiinnostunut siitä mitä minä juon mutta ei siitä mitä itse syö.
2. Ei huolehdi omasta ulkonäöstään -> pitää minua itsestäänselvyytenä. Enää ei tarvi näyttää hyvältä kun äijä on talossa.
3. kuukaudessa yksi viikko milloin voi harrastaa seksiä ja jos mua ei kiinnosta silloin kun rouvalle sopii niin otetaan herne nenään. Minä en kohta jaksa edes ehdotella.
4. Puuttuu itsekontrolli eikä kestä vastoinkäymisiä. Lopetin röökaamisen hänen vuoksi ja vastavuoroisesti hän lupasi huolehtia kunnostaan. Tulos: en polta ja lenkkeilen, muija itte lihonnut.
5. Muija nalkuttaa työnteosta ja siitä että vastaan työpuhelimeen illallakin. Mä pidän työstäni mutta en ole varma pidänkö muijasta...
Mistähän noita tollaisia muijia oikein syntyykään. Omani on aivan samanmoinen jästipää. Ja kaiken lisäksi vieläpä mahottoman pessimistinen. No tolla asenteella taitaa muijani kyllä kohta saada mitä ansaitseekin, eli kenkää.
Onneksi tuli tämäkin juttu luettua. Luulin ensin olevani yksin samanlaisen naisen kanssa mutta näyttää olevan kohtalotovereita.
Kuten toinenkin vastaaja mainitsee on oma eukkoni lisäksi ikuinen pessimisti ja sitä on vaikea kestää. Itse olen iloinen ja impulssiivinen (myös joskus äkkipikainen) enkä saa akkaa innostumaan mistään. Ero onkin jo tosiasia ja muutan kuun vaihteessa omaan asuntoon :( sääli sinänsä kun rakastan tätä naista paljon mutten voi elää hänen kanssaan. No kaikkea ei voi saada. Toivottavasti kohtaan jossain iloisemman luonteen omaavan ihanan naisen.
Kiitti vielä tähän osallistuneille sellä tän lukeminen hieman helpotti ja kaikille tsemppiä. Jos ei miellytä oma "siippa" niin jatkakaa elämää muussa muodossa!
mulla taitaa olla sama mies, kun tuntuu niin tutulta! Sympatiaa sinne sulle!!
Pitää maistaa kunnon MUSLIMIAVIOLIITTOA pesunkestävän muslimin kanssa,niin alkaa tuntumaan hyveiltä nuo sinunkin miehesi ongelmat.
Lueppa vaikka kirja "Nainen Nollapisteessä".
Riitoja mun naiseni...Aina kun joku riita tulee niin se vaan haluaa unohtaa kaiken eikä halua puhua siitä. Se onkin erittäin hyvä unohtamaan kaiken, mutta minun on vaikea unohtaa selvittämättömiä riitoja.
Sitten myös se kun se on niin täydellinen ja minä aina se paskapää joka aiheuttaa aina riidat =( mutta minä ja ystäväni tiedämme, että vika ei todellakaan ole aina minussa myös hän aiheuttaa riidat ja sitten väittää minun syyksi kaiken, mutta minä olen tälläinen tossun alla oleva mies joka sitten ottaa syyt niskoilleen tyhmä minä.
Hänkään ei halua puhua pitkään mistään, vaan suuttuu että pitääkö kaikki aina kaivaa esiin ja muistaa ikuisesti. Varsinkin jos hän ilmoittaa auktoriteetin äänellä että tästä ei sitten puhuta enää, alkaa todella kiehua nupissa.
Mutta onhan se ymmärrettävää että on ihmisiä jotka haluavat RAUHAN ennenkaikkea. Itsekään en siedä pätkän vertaa huutoa ja raivoamista (ja sitä mieheltäni piisaa).
No mun mies ei myöskää jaksa jauhaa ns.kipeitä asioita tai riitoja.
Ei se haluu mennä mun kans naimisiin :-( vaikka ollaan asuttu yhdessä jo yli 8 vuotta.
Mutta muuten se on niin ihana, se keskustelee mun kanssa tuntikausia iltaisin punaviinin äärellä kynttilänvalossa ja on tosi kiltti ja hellä ja älykäs.
Toisinaan se on rasittavan vittumaisen itsekäs.
Se tekee helvetin hyvää ruokaa meille ja on hyvä remottimies.
Jos mä itken, se ei välttämättä noteeraa mitenkään mun itkun aihettani.
Se on tietääkseni uskollinen.
Se on hirveän kiinteässä suhteessa sukulaisiinsa ja vanhempiinsa (toisin kuin minä), ja se on toisinaan hemmetin rasittava piirre.
Stressaantuneena se syyttelee mua ihan ihme asioista.
Sillä on hyvä duuni josta se saa hyvää palkkaa ja voimme matkustella ja tehdä kaikkea kivaa.
Kyllä se on hyvä mies kuitenkin. Mähän olen itse varmaan vitun ärsyttävä koti"rouva" joka soittelen pianoani ja ulkoilutan koiriani ja keräilen kukkiani ja luen opiskelukirjojani, lenkkeilen ja sisustelen ja sen sellaista. Tuskin tällaista monikaan sietäisi :-)
Ex-avopuolisoni ei KOSKAAN puhunut tunteistaan mua kohtaan. Kun itse sanoin "Rakastan Sua" vastaus oli "Kiitti". Kun yritin kysellä sen tunteista, mies raivostui ja syytti, että ahdistelen. Hänen mukaansa mulle olis pitänyt riittää se, että "Kyllähän hän mun kanssani asuu".
98% vapaa-ajastaan hän vietti tietokoneen tai tietokonekirjallisuuden ääressä tai bailaamassa, ilman mua tietenkin.Melkein 3 v. asuttiin yhdessä ihme kyllä, EI ENÄÄ!
On se vaan hyvä, että joku tänne tämmösen kysymyksen lättäs. Lukemalla näitä vastauksia, voin vain todeta, että mieheni on TÄYDELLINEN!
Tunnen olevani maailman onnellisin nainen!
Se on tylsä.
-Hei mitä jos lähdetään saareen telttaileen ja vietetään oikeen romanttinen syysyö siellä?
-Siellähän sataa ja on kylmä.
-Hei lähetäänkö käymään iltalenkillä?
-Mulla on jalat vähän kipeet.
-Mä näin koko yön susta eroottista unta ja haluan toteuttaa ton unen nyt.
-Äh. Kellohan on vasta yhdeksän.
Musta tuntuu, että nuo vastaukset vähitellen tappaa mut. Mä en voi oikein mitään, koska mä oon rakastunu tohon naiseen silti ihan mielettömästi. Sekin rakastaa mua tosi paljon, mutta se ei osoita sitä rakkauttaan oikeestaan muullon ku sillonko otan asian esille. Sitten se itkee ja eihän itkevän naisen kanssa voi jutella.
Voi paska. Mä tajusin tätä kirjottaessani, että mä oon tosi paskassa jamassa. Mä oon ihan tajuttoman elämänhaluinen ja tunteen mukaan elävä, mut mä en tajua miten se ei tartu tohon naiseen vaikka neljä vuotta ollaan oltu kimpassa. Se vaan jarruttaa mua ja loppupeleissä me useimmiten vaan tuijotetaan jotain tyhjänpäivästä leffaa, joka ei kiinnosta mua pätkääkään.
Se ei kyllä päällisinpuolin oo yhtään huono nainen. Se on fiksu ja yritteliäs työelämässä. Se on kaunis jopa aamulla herätessään. Se ei riitele koskaan ja se ei suutukkaan mulle koskaan. Tai ehkä tossa onkin osa vikaa kun se ei osoita mulle tunteitaan ees suuttumalla vaan se itekseen mököttelee. Se päästää mut aika vapaasti lähtee ja onhan mulla ton takia noita naisseikkailujakin kertyny. Mä luulin, että maailman kiinnostavin asia on toinen ihminen ja etenkin jos se henkilö on se jota rakastaa, mut tuo nainen se polkee ihan paikallaan ja se tyytyy ihan liian vähään.
Mä kirjotin tän tekstin lähinnä itteeni varten. Saa selvitettyä vähän ajatuksia.
Ootteko te naiset kaikki tollasia, jotka tyydytte turvallisuuden tunteeseen ja ette kaipaa seikkailuja elämäänne?
mä en halua sellaisia elämysseikkailuja elämääni, mutta meidän suhteessa se olen minä, joka ehdottelee välillä kaikkea hullua ja hauskaa, mutta mieheni on se joka jarruttelee. Turvallinen elämä on kuitenkin hyvä. On erikseen ne jotka sitten mennä viipottavat siellä sun täällä, mutta ei heidänkään kanssa kaikki jaksa seurustella ("ei olla koskaan kotona, vaan lökötellen"). Ehkä te vaan ette sitten ole niin hyvä pari, kerta teidän intressit eivät kohtaa. Etsi itsellesi nainen, jonka kanssa elät sen ikimuistoisen elämän, jota vanhana voi muistella. =)
Mun avopuoliso on aivan samanlainen. Se alkaa kyllästyttämään kun toisesta ei saa mitään syvällistä irti. Ero olis ratkaisu mutta paraneeko se tilanne siitä? Avopuolisoni on älykäs, kaunis ja menestyvä. Mutta hän on myöskin aika pinnallinen, ajattelee ohuesti eli pelkästään jokapäiväisiä asioita. Joskus sanoin hänelle että mennään piknikille puistoon, ostetaan pullo viiniä ja jotain ruokaa ym. Niin hän vastasi että se maksaa ja en minä tykkää viinistä, syödään mieluummin kotona. AAARRRGGHHHH!!!!!!!!!
Harrastan moottoripyöräilyä ja olisi myukava lähteä yhdessä reissulle mutta eihän se voi lähteä... Mitä jos alkaa satamaan?
Jätä koko äijä. Olin pahemmassa tilanteessa ku oot nyt: vlaituslistastani olisi saanu trilogian (varmasti olis ollu bestseller!)
Olin kuitenki niin fiksu et jätin sen kundin. Kirpaisi ehkä pikasen, mut hyvä fiilis on jatkunu jo yli 2kk.
Eikä lapsetkaan aina isäänsä tarvii, jos esim. vanhemmilla on huono suhde tai muuten vaan tökkii.
Mitä moisella tympäyksen aiheuttajalla aikaas kulutat. Keräile kamppees ja painele mäkeen. Ei sitten tarttis ku muistella moisen möllikän olemassaoloa.