Mitenkäs höyrykoneesta saatu teho yksinkertaisesti lasketaan?
Tiedän että on olemassa monenlaisia höyrykoneita ja että nykyisissä höyry saatenaan niin kuumaksi, että se tulistuu, jolloin se on kauttaaltaan kaasumaista.
Tarkoitan nyt kuitenkin ihan yksinkertaisesti sitä, että eikös kysymys ole pääasiassa siitä energiasta, jonka olotilan muutos (höyrystyminen) vaatii. Höyrystymislämpöhän on huomattavasti suurempi kuin lämpötilan nostamiseen tarvittava lämpö sadallakin asteella.
Energiahan saadaan ulos, kun höyry palautetaan viilentämällä takaisin nesteeksi.
Kun höyryn tiivistyminen vedeksi tuottaa 2260 kJ vesikiloa kohti, montako kilojoulea on teoreettisesti saatavissa lämpövoimakoneen avulla ja miten se lasketaan? Eikös osa mene joka tapauksessa lauhdutusveden lämpötilan nousuun?
Lämpövoimakone
9
1684
Vastaukset
- Jonsson.
Höyrykoneen akseli on kytketty kitkajarruun, jonka vääntövarsi on 1 m ja siihen kytketyssä jousivaa'assa lukee 100 kg. Koneen kierrosnopeus on 1000 r/min. Montako hevosvoimaa saadaan höyrykoneesta ulos.
P = F 2 PII r n
F = voima = 100 kg = 1000 N
r = vääntövarsi = 1 m
n = kierrosluku = 1000 r/min = 16.7 r/s
P = 1000 x 2 x 3.14 x 1 x 16.7 = 105 kW
Ja muunnetaan kilowatit hevosvoimiksi jakamalla 0.736:llä
P = 142 hv
-----------------------
Tämä oli tietenkin antoteho. Jotta päästään varsinaiseen sykliin käsiksi pitää huomioida kitkasta ja kaikesta muusta aiheutuvat häviöt, joka voidaan huomioida vaikkapa koneen hyötysuhteena.
Näin päästään prosessin tehoon ja energioihin käsiksi.
----------------------------
Höyrykoneen toimintaa käsitellään teoreettisesti Rankine-syklin avulla (ks. Google) ja tähän tutustumalla pystyy lopulta määrittelemään erilaiset höyryn ja lämmön tarpeet, kun arvioi höyrykoneen hyötysuhteeksi jotain yleistä. Ja huomioi, että kyseessä ei ole ideaalinen Rankine-sykli.- Tumpelo
Kiitos vastauksesta. Tuossa on kyllä lähdetty liikkeelle eri suunnalta kuin mitä minä tarkoitin.
Jos siis otetaan esimerkiksi tuo 2260kJ vesikiloa kohti (tiivistymislämpö), niin kuinka paljon SIITÄ on saatavissa energiaa ulos lämpövoimakoneen avulla? - Tumpelo
Tumpelo kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Tuossa on kyllä lähdetty liikkeelle eri suunnalta kuin mitä minä tarkoitin.
Jos siis otetaan esimerkiksi tuo 2260kJ vesikiloa kohti (tiivistymislämpö), niin kuinka paljon SIITÄ on saatavissa energiaa ulos lämpövoimakoneen avulla?En minä ainakaan saa googlettamalla Rankine-syklistä juuri mitään irti.
- Erkko
Tumpelo kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Tuossa on kyllä lähdetty liikkeelle eri suunnalta kuin mitä minä tarkoitin.
Jos siis otetaan esimerkiksi tuo 2260kJ vesikiloa kohti (tiivistymislämpö), niin kuinka paljon SIITÄ on saatavissa energiaa ulos lämpövoimakoneen avulla?Hyötysuhdettako haet?
Tuli vain sellainen mieleen, että voimalaitoksissa käytetään (kuten aina jotta saadaan tulistettua höyryä) todella suuria paineita. Eli vesihöyry on suuressa paineessa satoja baareja. Veikataan vaikka 500bar. Ja höyry on paljon kuumempaa kuin tavallinen vesihöyry. veikkaus 500°C. Tällöin saadaan tuohon höyryyn enemmän energiaa. Näillä tiedoillahan ei ole mitään merkitystä, jos haluat tietää hyötysuhteen.. Tumpelo kirjoitti:
En minä ainakaan saa googlettamalla Rankine-syklistä juuri mitään irti.
Suomi on niin pieni kielialue.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=rankine cycle&btnG=Hae&meta=lr=lang_en- ihminen
Erkko kirjoitti:
Hyötysuhdettako haet?
Tuli vain sellainen mieleen, että voimalaitoksissa käytetään (kuten aina jotta saadaan tulistettua höyryä) todella suuria paineita. Eli vesihöyry on suuressa paineessa satoja baareja. Veikataan vaikka 500bar. Ja höyry on paljon kuumempaa kuin tavallinen vesihöyry. veikkaus 500°C. Tällöin saadaan tuohon höyryyn enemmän energiaa. Näillä tiedoillahan ei ole mitään merkitystä, jos haluat tietää hyötysuhteen..Höyrykoneella ja ihmisellä on kutakuinkin samansuuruinen hyötysuhde - 22...25%.
- Tumpelo
Yusa kirjoitti:
Suomi on niin pieni kielialue.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=rankine cycle&btnG=Hae&meta=lr=lang_enJoo, noista selviää jotain, vaikka ovatkin outoa murretta.
- tämän laita?
Erkko kirjoitti:
Hyötysuhdettako haet?
Tuli vain sellainen mieleen, että voimalaitoksissa käytetään (kuten aina jotta saadaan tulistettua höyryä) todella suuria paineita. Eli vesihöyry on suuressa paineessa satoja baareja. Veikataan vaikka 500bar. Ja höyry on paljon kuumempaa kuin tavallinen vesihöyry. veikkaus 500°C. Tällöin saadaan tuohon höyryyn enemmän energiaa. Näillä tiedoillahan ei ole mitään merkitystä, jos haluat tietää hyötysuhteen..Tuli mieleen kaava (T1-T2)/T1 (muistaakseni noin), mutta mitäs sillä laskettiinkaan?
Ei kai sentään hyötysuhdetta, koska olisi järjetöntä verrata lämpötilaeroa teoreettiseen lämpötilaeromaksimiin.
Vähän samaa, jos vesivoimalaitoksen hyötysuhdetta ilmaistaisiin pudotuskorkeuden suhteella matkaan maapallon keskipisteeseen.
Mutta kun noista kouluajoista on kauan, en oikein muista että mitä tuolla lausekkeella ajettiin takaa. - hyötysuhde
tämän laita? kirjoitti:
Tuli mieleen kaava (T1-T2)/T1 (muistaakseni noin), mutta mitäs sillä laskettiinkaan?
Ei kai sentään hyötysuhdetta, koska olisi järjetöntä verrata lämpötilaeroa teoreettiseen lämpötilaeromaksimiin.
Vähän samaa, jos vesivoimalaitoksen hyötysuhdetta ilmaistaisiin pudotuskorkeuden suhteella matkaan maapallon keskipisteeseen.
Mutta kun noista kouluajoista on kauan, en oikein muista että mitä tuolla lausekkeella ajettiin takaa.Kyseessä on Carnot hyötysuhde. Se kertoo teoreettisen maksimin normaalin lämpövoimakoneen hyötysuhteelle. Eli tämän suurempaa hyötysuhdetta ei ole mahdollista saavuttaa (toistaiseksi ei ainakaan tiedetä miten).
Tätä näin saatua hyötysuhdetta vielä heikentävät paitsi lämpövuodot myös mekaaniset ja virtauskitkat.
Laskiessa lämpötilat tulee todellakin ilmoittaa kelvineinä.0 celsius astetta on 273.15 kelvin astetta, asteväli on sama. Näin esim, 100 c = 373.15 K.
Laskurilla voi kokeilla esim, että hyötysuhde paranee, kun alkulämpötila kasvaa. Tässä myös selitys sille, että suositaan niin korkeita lämpötiloja kuin saadaan tai materiaalit kestävät.
Alla linkki kätevään laskuriin, ja ompa siellä kuvaus Carnot kiertoprosessistakin.
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/thermo/carnot.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053121Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391600Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus931451- 891349
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461314Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1551228Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121168Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze123999Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803