Yritin laihduttaa epätoivoisesti puolisen vuotta, liikuin kuin hullu ja söin todella kevyesti. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja paino lähenteli sataa kiloa, kun pituutta oli kuitenkin vain 164 senttiä.
Sain uuden työn ja elämänlaatu parani muutenkin niin kuinka ollakkaan, paino lähti tippumaan kuin itsestään. Liikun jonkin verran, syön normaalisti ja paino laskee.
Haluaisinkin tietää onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia?
Luulin jo ettei minulla ole minkäänlaista toivoa pudottaa painoa. Ja kaikki olikin vain älyttömän stressin syytä...
Hyvää kevättä kaikille!!
Sain uuden työn ja elämänlaatu parani muutenkin niin kuinka ollakkaan, paino lähti tippumaan kuin itsestään. Liikun jonkin verran, syön normaalisti ja paino laskee.
Haluaisinkin tietää onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia?
Luulin jo ettei minulla ole minkäänlaista toivoa pudottaa painoa. Ja kaikki olikin vain älyttömän stressin syytä...
Hyvää kevättä kaikille!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen erimieltä, ainakin omalta kohdaltani, minä laihduin kun mua vaivasi stressi kylläkai se sitä oli, ei asuntoa, ei kavereita, rahat lopussa, yms.Olen 153/57, olin 68 kg. Nyt pitäis aloittaa sit se laihdutuskuuri, täytys saada toi 7 kg pois, toi 11 kg kun meni niin nopeasti etten itsekkään oikein pysynyt mukana.
Mulla kans stressi vaikuttaa laihduttavasti. Pituutta 152 ja painoa taannoin 59. Nyt ison stressitekijän kohdattua paino putosi ensin 53:een, mutta stressin lauettua ja ruoan jälleen maistuttua olen pysähtynyt 55:een. Vaan pitääpä lisätä liikuntaa entisestään, niin sitten voisi keho vielä vähän kiinteytyä, vaikka painokin saattaa tällöin nousta jonkin verran. Lihas on nimittäin elimistön painavinta kudosta ja läski on sitä kevyintä. (Tämä on fakta ja koulussa opittu tieto).
Mukavaa kevättä!!!
ilmiö oli aikoinaan mulla ja opiskelutoverilla.
Lähdimme jatkamaan opintoja ja kumpikin laihtui vuoden aikana ilman mitään dieettiä.
Jälkikäteen pääteltynä laihtuminen johtui säännöllisistä ruokailuajoista ja muutenkin elämä rytmittymisestä.
stressi paljon. Toisia se laihduttaa, totta on.
Stressi sekoitti syömisen; en ekerinny aina syömään ja sitten ahmin liikaa. Sitten liikunta jäi satunnaiseksi ja syöminen jäi. Kaiken kaikkiaan, elämänhallinta huononee ja ihminen pakenee siihen mhin kukin pakene, joku syö, joku uppoutuu työhön, joku hermiostuneena juokahvia ja valvoo yöt ja saa mahahaavan. JOku alkaa ryypätä. Mistä nämä kuviot kullekin tulee, en tiedä. Minulla "putki" katkesi vasta kun stressitekijät oli kaikki pois ja elämä uusilla urilla.