Rakastuin itseäni huomattavasti vanhempaan mieheen. Mies alkoi jotenkin salakavalasti tehdä itseään tykö yhteisen harrastuksemme puitteissa ja vähitellen aloin kiinnostua. Alussa hän ehdotti viinilasillisia tai kahvilaa, mutta teki sen niin, että seurassa oli aina myös muita. Koska en pidä juomisesta, kieltäydyin. Sitä paitsi en tuolloin vielä ollut kovinkaan kiinnostunut hänestä. Sen jälkeen tämän tyyppiset ehdotukset loppuivat. Yhteisen harrastuksemme vuoksi olemme kuitenkin nähneet suht säännöllisesti hänen kotonaan, välillä kaksin, välillä on myös muita mukana. Kaksin ollessamme hän käyttäytyy aina miellyttävästi ja asiallisesti, mutta ei mitenkään tyrkyttäytyen. Tapaamisissa on kuitenkin usein suorastaan tukahduttavan eroottisesti sävyttynyt ilmapiiri. Jos taas muita on läsnä, saattaa hän imarrella minua siinä määrin, että suorastaan nolostun. Joukossa ei ole muita naisia, joista hän olisi kiinnostunut, joten hän ei yritä tehdä ketään mustasukkaiseksi.
Mies on osoittanut monin tavoin, että hän on kiinnostunut minusta. Kuitenkin samaan aikaan hän mm. tekstailee jatkuvasti ollessamme porukalla yhdessä ja tekee selväksi, että hänellä on paljon menoja. En ole päässyt edes selville seurusteleeko hän mahdollisesti jollakin tasolla, vaikka olemme tunteneet jo vuoden. Rivien välistä hän on antanut ymmärtää, että hän pitää minua emansipoituneena naisena, jolla on ehkä useitakin rakkausjuttuja. Todellisuudessa en ole ollenkaan kevytmielinen, vaikka tykkäänkin flirttailla.
Mies ei ole koskaan ehdottanut illallistapaamista tai mitään vastaavaa. Olen ajatellut, että hän on ehkä ujo tai epävarma ja olen yrittänyt järjestää sellaisia tilanteita, että ne voisivat kehittyä joksikin muuksi. Hän ei kuitenkaan ole tarttunut syöttiin. Kerran menimme esimerkiksi katsomaan hänen venettään ja tarjosin pursiseuralla kupposen teetä. Istuimme pöydän ääreen ja puhuimme jotain yhdentekevää ja sitten hän vain yhtäkkiä nousi jotenkin kärsivän näköisenä ja häipyi. Sinne jäin istumaan yksinäni. Toisenlainen tapaus sattui, kun kerran lähdimme yhtä aikaa hänen kotoaan ja menimme bussiin ja hän häipyi jonnekin taakse istumaan. Ajattelin, että en ala juoksemaan hänen perässään ja jäin eteen istumaan. Kului pari sekuntia ja hän tuli viereeni ihmetellen miksi en tullutkaan taakse hänen kanssaan.
Mikä tätä miestä riivaa? Haluaisin päästä hänestä irti, mutta nyt olen niin rakastunut, että ajattelen häntä joka päivä. Olen miettinyt, että pitäisikö minun mennä tunnustamaan tunteeni. Toisaalta ajattelen, että hän vain leikittelee ja siksi lopetin yhteisen harrastuksemme ja poistin hänet puhelimestakin. Ei enää tekstareita. Mutta ei tämä juttu vielä ole loppunut. Mitä sanotte?
Mies on osoittanut monin tavoin, että hän on kiinnostunut minusta. Kuitenkin samaan aikaan hän mm. tekstailee jatkuvasti ollessamme porukalla yhdessä ja tekee selväksi, että hänellä on paljon menoja. En ole päässyt edes selville seurusteleeko hän mahdollisesti jollakin tasolla, vaikka olemme tunteneet jo vuoden. Rivien välistä hän on antanut ymmärtää, että hän pitää minua emansipoituneena naisena, jolla on ehkä useitakin rakkausjuttuja. Todellisuudessa en ole ollenkaan kevytmielinen, vaikka tykkäänkin flirttailla.
Mies ei ole koskaan ehdottanut illallistapaamista tai mitään vastaavaa. Olen ajatellut, että hän on ehkä ujo tai epävarma ja olen yrittänyt järjestää sellaisia tilanteita, että ne voisivat kehittyä joksikin muuksi. Hän ei kuitenkaan ole tarttunut syöttiin. Kerran menimme esimerkiksi katsomaan hänen venettään ja tarjosin pursiseuralla kupposen teetä. Istuimme pöydän ääreen ja puhuimme jotain yhdentekevää ja sitten hän vain yhtäkkiä nousi jotenkin kärsivän näköisenä ja häipyi. Sinne jäin istumaan yksinäni. Toisenlainen tapaus sattui, kun kerran lähdimme yhtä aikaa hänen kotoaan ja menimme bussiin ja hän häipyi jonnekin taakse istumaan. Ajattelin, että en ala juoksemaan hänen perässään ja jäin eteen istumaan. Kului pari sekuntia ja hän tuli viereeni ihmetellen miksi en tullutkaan taakse hänen kanssaan.
Mikä tätä miestä riivaa? Haluaisin päästä hänestä irti, mutta nyt olen niin rakastunut, että ajattelen häntä joka päivä. Olen miettinyt, että pitäisikö minun mennä tunnustamaan tunteeni. Toisaalta ajattelen, että hän vain leikittelee ja siksi lopetin yhteisen harrastuksemme ja poistin hänet puhelimestakin. Ei enää tekstareita. Mutta ei tämä juttu vielä ole loppunut. Mitä sanotte?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ensimmäisenä tulee mieleen, että mies on vanhanaikainen. Hän ei osaa, eikä pysty tulkitsemaan 'nykynaisia'. Hän elänyt maailmassa jossa naiset vielä olivat naisia. Ongelman vanhanaikaisille miehille aiheuttaa se, että nykynainen käyttäytyy muuten kuin mies, mutta odottaa silti miehen hoitavan suhteen aloitukseen kuuluvan 'vonkaamisen'. Hän ei siis todennäköisesti ymmärrä, että olet kiinnostunut hänestä, vaikkakin toivoo sitä.
Viestisi sisällöstä päätellen, et taida itsekään ymmärtää naisen roolia. Asenteesi ei suinkaan ole väärä, eikä eroa useimmista muista ikäisistäsi naisista. Tulkintasi ujoudesta osui sikäli oikeaan, sillä siltä se varmasti sinun näkökulmasta vaikuttaa. Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole ujoutta. Ei ole minun paikkani edes yrittää opettaa sinulle, miten vanhanaikainen mies haluaa naisensa käyttäytyvän. Pelkästään sellaisen tarpeen tiedostaminen kertoo, ettei suhteella ole tulevaisuutta.
Mielestäni mieheltä ei saa viedä aloitetta. Nainen voi kyllä ikään kuin antaa tilaisuuksia mutta aloitteen tekee mies. Eikö tämä ole vanhanaikaista?
En tosiaankaan ymmmärrä, millainen on naisen rooli, mihin viittaat. Olisi mukava kuulla siitä lisää! Suhteella ei kyllä omasta mielestänikään ole tulevaisuutta suuren ikäeron vuoksi. Toisaalta mies on kyllä erittäin nuorekas, monissa asioissa nuorempi kuin minä, ja avoin uudelle. Hän ei kuitenkaan ole mikään poikakoulun herrasmieskasvatti vaan melko boheemi taiteilija. Tämän vuoksi olen ajatellut, että hän haluaa pelkästään seksiä. Mutta on suhteessa selvästi muutakin, joskin epäilen hänen sitoutumiskykyään. No, mitä enemmän tässä kirjoittelen, sitä enemmän alan uskoa, että hänen prioriteettinsä on seksi.
Sillä on vaimo ja lapset jossain, ja se potee helvetinmoista syyllisyyttä että antaa vääriä signaaleja sulle, ja että sä otat kaiken vastaan. Irrottaudu nyt hyvä ihminen siitä tyypistä.
vaimoa eikä lapsia, sen olen ottanut selville. Mutta tosiaan voi olla jonkinlainen seurustelusuhde.
ehkä mies on vaan ujo jos olette kaksistaan ei tiedä mitä sanoa ja alkaa tuntea olonsa epämukavaksi punastuu ja " Istuimme pöydän ääreen ja puhuimme jotain yhdentekevää ja sitten hän vain yhtäkkiä nousi jotenkin kärsivän näköisenä ja häipyi" ( koska sitä ujostutti kun se punastu kuin tomaatti ja pelkäs että sä huomaat?
voisko olla?
käynyt mielessäni. Joskus ajattelen, että hänellä on jopa jonkin tyyppinen paniikkihäiriö, on näet sattunut muitakin tuon tapaisia juttuja. Ehkä hän menee tosiaan solmuun. Olen kyllä itsekin kamalan ujo kun asia liittyy seurusteluun tms., mikä ei varmaan helpota asiaa.
siitä, että on rakastunut sinuun.. taistelee rakkautta vastaan, koska näkee sinut kevytkenkäisenä että liian nuorena itselleen.
tämäkin.Täytyy nyt oikein systemaattisesti miettiä, mitä tuntisin, jos olisin hänen asemassaan.
tilanne kuin itselläni. Rakastuin ujoon ihanaan mieheen- olen itsekin hieman ujo ainakin mitä tulee rakkausjuttuihin- ja meidän tilanne muistuttaa teidän juttua paljolti. Kaikesta muusta puhutaan, mutta tunteista ei. Ja tilanne on välillä vähän koominen- istutaan kahvilassa tms. puhutaan asiat ja lähdetään kotiin. Ja kuvittelisin, että molemmat ovat pakahtua halusta puhua omista tunteistaan ja motiiveistaan. Voihan myös olla, että miehellä on vahvat tunteet, mutta koska olet häntä niin paljon nuorempi hän koettaa löytää syitä, miksei juttu luonnistuisi.
Oikein kiinnostava tulkinta! Vielä kun ehdin tuossa edellä jo kertoakin, että olen itse kamalan ujo kun pitäisi tunteista puhua, vaikka muuten flirttailen helposti kun mies on yhdentekevä. Ehkä hän on vetänyt väärät johtopäätökset kun on nähnyt minut flirttailemassa ja hänen kanssaan sitten olenkin vaisu.
Pahinta tässä tilanteessa on, että olen päättänyt luopua hänestä kun juttu ei kerta etene, mutta tunteeni eivät ole hävinneet minnekään. En keksi muuta kuin että menisin kertomaan hänelle. Kylmä suihku ainakin parantaisi nopeammin.
Rakkausromaanin juonten perusteella vois todeta, että mieskin on kiinnostunut. Ja ehkä jos tulee vielä sopiva keskusteluhetki, hän repeää... En tiijä...
vauhtia lienemme jo rollaattorivaiheessa kun sellainen hetki löytyy. No romantikkoja ollaan kyllä molemmat oikein viimeisen päälle, joten ehkäpä tämä on oikein kunnon nyyhkytarina molempien mieleen, se ainoa tavoittelemisen arvoinen ja jännitteensä säilyttävä rakkaus eli toivoton rakkaus.