Vieläkö naiset kouluttaa omia miehiään tavoille?
miehen "koulutus"
kundi32v
372495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
mutta itse en ottaisi sellaista miestä itselleni, jonka kanssa tuntisin, että minun pitäisi "kouluttaa" häntä.Tasavertaisina parempi!
tarkoitinkin tällaista ihmissuhdekoulutusta. hmm tai miten sen nyt sanois.
naisten suusta kuului joskus maailmanaikaan termejä "kehityskelpoinen" tai "pienellä koulutuksella jees".
minusta nuo eivät ole loukkaavia, paremminkin osoittavat sitä, että tällöin ainkakin naisen puolelta on selvää, että parisuhteen eteen tehdään töitä.
riippuu tietenkin miten nuo sanotaan..jotenkin vain vierastan tällaista toisen yläpuolelle asettautumista. Rehellisiä olla pitää, eli sanoa miten itse asioista ajattelee. Kumpikin omallalaillaan ja kompromissien kautta sitten vain pitää löytää se kultainen keskitie joka sopii kummallekin..
suuria sanoja, pienellä kokemuksella;)
toista ei . Eipä ole ollut mitään tarvetta näyttää kaapin paikkaa :) ... eikä ole mitään valtataisteluitakaan tullut .
karttakepillänäpeille- koulua tai kirjallapääntakomis- koulua tarkoittanutkaan ;)
kaapin paikka on siinä mihin sen laittaa.
:) Riippuu tietenkin ehkä vähän siitäkin, mitä tarkoitat "tavoilla", mutta kukaan ei voi rehellisesti sanoa, etteikö niin tapahtuisi. Meissä naisissa kun on paljon sellaisia, jotka luottavat aina olevansa "juuri se oikea nainen", joka saa "juuri tämän miehen" muuttamaan tapojaan..
*hihittää muistellen omiakin uskomuksiaan aikoinaan*
Kai joissain asioissa se onnistuukin, mutta parasta olisi aina tutkailla toisen ärsyttävimmät piirteet esim. ennen yhteenmuuttamista ja sitten miettiä, josko niiden kanssa voisi elää herättämättä sitä petoa sisällään, joka nipottaa, opettaa ja huomauttelee asiasta sitten myöhemmin.
Eri juttu on sitten se, kiinnittääkö niihin siinä alkuhuumassa sillai huomiota.. Kun tärkeintä on, että toinen on vaan siinä lähellä, heittelee se sitten sukkia pöydälle ja röyhtäilee kesken suukottelun tai ei.. No hyi, ei sentään! Ehkä siinä olisi just se koulutuksen paikka! ;)
tuon tyylistä tarkoitinkin.
mikään ei ota niin paljoa pattiin, kuin se, että saa lähtöpassit, kun tulee tahattomasti tehneensä jotain sellaista, jota ei olisi ikinäkuunapäivänä saanut tehdä.
no, miten voi tietää mikä ei neideille sovi, jos niistä ei kerrota?
no, ehkä jos ei luota niin ei kerro. ja sitten vaan odottaa, että teepä nyt jotain, teepä! niin saa sitten hyvän syyn viskata pihalle roskien mukana.
kaikilla on omat säännöt, ei edes edellisistä elämistä ole mitään apuja tässä asiassa.
.. että tekstissä oli hymiöitä...? Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa loppuun, että VITSI VITSI...
Vastasin sillai aika "yleiseltä" pohjalta, koska tunnen itse monta naista, jotka eivät ensin ole välittäneet esim. vaatteiden ym. ympärijättämisistä ja loppujen lopuksi (aikansa niitä miehen perässä keräiltyään) se onkin kärjistynyt oikeaksi kynnyskysymykseksi. Ja usko pois, he ovat siitä todellakin kertoneet! Ei se kuitenkaan miksikään "ulosheittosyyksi" ole kasvanut.
Harvoin on sellaista paria, jossa toisessa joku juttu ei ärsyttäisi, edes ihan vähän, mutta kuten aiemminkin kirjoitin, niiden hyväksyminen on se tärkeä pointti.
Jos olet itse saanut lähtöpassit tahattomasti tehtyäsi jotain "anteeksiantamatonta", etkä ole saanut tietää mitä se oli, niin se nyt ei kai sentään ole kauhean yleistä...? Kyllä naiset varmaankin syyt yleensä kertoo, ainakin itse toivoisin näin tapahtuvan.
Ja mä en tunne yhtäkään naista, joka (itse mukaanluettuna) oikein odottaa, että tekisit virheen... :) Kuulosti jo aika kärjistetyltä.
repeilin kyllä kun luin :) ite unohdin hymiöt.
aivan, vähän kärjistäen tulee, mutta kyllä siellä se jyvänen on pohjalla. anteeksi, en ole täällä ainakaan tarkoituksella loukkaamassa ketään.
.. tahallani halua ärsytellä äärimmilleen... :)
Hyvää kahvihetkeä!
Tuli jokseenkin huvittavasti mieleen eilisilta, kun olimme ulkona kavereiden kanssa syömässä. Turhaannuin sitten jossain vaiheessa avokkini kiroiluun, kun jotenkin latisti tunnelmaa se "vittuperkele" joka välissä. Mies omasta aloitteestaan lupautui maksamaan 2e jokaisesta kirosanasta sen illan ajalta. Keräsin aika hyvän potin..:)
Point being, tottakai kouluttaa. Itse inhoan pompottamista, ja olen aina hivellyt ajatusta tasa-arvoisesta parisuhteesta. Kumpikaan ei komenna kumpaakaan. Mutta räikeä fakta on, että naiset ovat usein tietoisempia tapakäyttäytymisestä, ja siitä, miten päin haarukoiden pitää olla laatikossa. Ja itse ainakin ilmoitan, jos kumppanini käytös on ällöä/ärsyttävää/ääliömäistä, tai ei muuten vain sovi minun makuuni..:P Eli en ainakaan ole sen takia jättämässä. En tosin miksikään herkkäsieluksi siinä suhteessa itseäni lue. Eri asia sitten on, jos esimerkiksi käsitykset hygieniasta ovat suhteen sisällä aivan äärilaidoista. Se lyö nopeasti luun kurkkuun. Tekisi muutenkin mieleni väittää, että haluaisin ajatusmaailmojen olevan lähellä toisiaan, mutta oma suhteeni ei oikein tue väitöstä..:) Eli ei se aina siitä ole kiinni.
Ei siis kannata huolehtia siitä, että teet jotain kerran vahingossa väärin ja menetät sen takia elämäsi naisen. Jos teet sen kahdesti, niin mieti asia uudelleen.. Mutta siinäkin vaiheessa kannattaa pohtia, miten pitkälle olet valmis muuttamaan itseäsi tai kyttäämään käytöstäsi toisen takia. Yleislinjauksena: koulutusta tulet saamaan enemmän kuin haluat:).
:) joo, puoliks itseäni koskien kysyin kiinnostuksesta, noin niinkun oman perseen turvaamiseksi.
mutta yleisesti ottaenkin tämä kysymys tuli mieleen, kun on lueskellu juttuja.
et kun haukkuu omaa puolikastaan, niin tuleeko samalla haukkuneeksi itseään. semmoinen tuossa tuli mieleen noin 2 sekuntia sitten.
(tyyliä: joka piiskaa säästää se lastaan vihaa. soveltaen mieheen, tietty.)
Tuo "kouluttaminen" on aivan ymmärrettävää silloin,
kun kyse on selkeistä asioista kuten käytöstavoista,
siisteydestä tms. Aina kyse ei kuitenkaan ole niistä,
vaan ihmisillä vain on erilaisia tyylejä ja tapoja.
Jos "kouluttaminen" on jotain tyyliin "haarukat ovat
väärinpäin ja kaupassa kuuluu käydä lauantaisin klo. 13:00",
silloin homma menee jo nipotuksen puolelle.
Eihän miehenkään tehtävä ole vain miellyttää naista
ja mukautua naisen tapoihin, vaan myös miehellä on
omat tapansa ja luonteensa. Suhteen onnistuminen
riippuunee paljon siitä, onnistutaanko elämään
yhdessä pienistä erimielisyyksistä huolimatta ja
löydetäänkö niitä kompromisseja.
En minä ainakaan haluaisi naista, joka sanelisi
kaikki säännöt, eikä kohtelisi minua tasapuolisena
kumppanina. En minä ole mikään avuton lapsi, joka
tarvitsee koulutusta ja sääntöjä, vaan vastuuntuntoinen
aikuinen, jonka kanssa voi keskustella käytännöistä.
Kai suhteessa se on sellaista molemmin puolista kouluttamista.. =)
Manti sanoi hyvin et täytyy vaan löytää ne rajat mihin asti on itse valmis muuttumaan ja mitä on valmis kumppanilta sietämään, kaikkia pahoja tapoja kun ei pysty kouluttamallakaan muuttamaan..
ei kaikkea voi muuttaa, sittenhän ei ole enää yhtään sama henkilö kehen alunperin ihastui.
eikä kukaan nyt ketään muuta halua olla, kuin oma itsensä. enempi pelisäännöistä kyse.
jos toinen on tottunut
esim. jättämään tavarat mihin ne putoaa ja toinen vie aina paikoilleen
tai ripustaa pyykit pyykkipojilla miten sattuu ja toinen ei voi sietää pyykkipoikia
Tai toinen tulee aina 10minsaa myöhäs ja toinen 10minsaa aiemmin sovittua aikaa
tai toinen suunnittelee etukäteen ja toista ei vois vähempää kiinnostaa viikon kuluttua tapahtuva
(ovat muuten elävästä elämästä esiin tulleita kynnyskysymyksiä =))
Onhan noita "koulutusta" vaativia piirteitä puolin ja toisin, ja yhteiseloon vaaditaan niitä kompromisseja ja sopeutumista siihen et toinen ei välttämättä koulutuksesta huolimatta muutu!!
Tottaha sekin on et jos liikaa kouluttaa ei ole se enää kehen ihastui, mut rakastaakseen täytyy myös löytää, sietää ja jopa pystyä muuttamaan niitä huonoja puolia!
:)
tässäkin päästiin asian ytimeen, naisille jotkut asiat ovat tärkeitä ja miehille samat asiat yhdentekeviä. kunnes käy muutto yhteen ;)
kyllä se on molemminpuolista se opettelu.
Yhdessä elellessä varmaankin molemmat kouluttaa toisiaan. Kyllä se (toivottavasti) luonnetta pikkaisen muokkaa, kun opettelee ottamaan toisen huomioon, joustoa ja luottoa...
Meillä esimerkiksi minä olin suhteen alussa hyvinkin v-mäinen, itsekäs ja valittava ämmä, mutta mies on rakkaudella kouluttanut vähemmän v-mäiseksi.
Miehelle taas olen opettanut asian- ja tilanteenmukaista pukeutumista.
Kumpi on sitten oppinut arvokkaamman läksyn... Noh... Eihän elämässä pärjää, jos ei tiedä kuinka kravatti solmitaan ;)
liekö koko kysymyksessä ollu järjenpätkääkään :)
kysyinpä nyt kuitenkin..
että mies olisi jo vastuullinen, itsensä tunteva aikuinen. Suhteessa tietysti vaikutetaan toinen toiseemme. En kuitenkaan haluaisi lähteä paapomaan aikuista miestä. Aikuisen miehen äitinä oleminen takuulla tappaa suhteesta erotiikan. Alan myös halveksia miestä, joka on liian laiska ottaakseen itsestään selvää tai muuten välttelee eteenpäin menemistä.
miehellä on jo yks äiti eikä toisella tee mitään :)
suhde perustuu vastavoimiin, ei toisen alistamiseen. Miehen tai naisen.
monet naiset ovat hallunneet ja varmaan vieläkin haluavat sellaisen miehen, jonka saavat leipoa mieleisekseen. Minulle kylläkin kauhuskenaario. Mutta ehkä välttämätöntä jos "viimeisteltyjä" malleja ei ole saatavilla?
"monet naiset ovat hallunneet ja varmaan vieläkin haluavat sellaisen miehen, jonka saavat leipoa mieleisekseen"
ai sitäks se olikin :D
noh haitanneeko tuo mittään :D
ei kuule tainnu olla kyse jouluhalosta!
Ettei tarkoitettu niin ku kirjaimellisesti ...
seurustelee, tai aloittelee seurustelua, unelmiensa naisen kanssa. Hän on kyllä kömpelyydessään äärettömän suloinen, kun hän ei ihastukseltaan osaa ajatella normaalilla nopealla älyllään.
Häntä olen opastanut (ja hän on kiitollisuudella ottanut vastaan) miten naista huomioidaan ja mitä ehdottomasti ei saa tehdä/täytyy tehdä. Otan tietenkin itselleni täyden kunnian, jos hän saa prinsessansa ja he elävät onnellisina elämänsä loppuun.
Jos taas ei, niin ...IIK!(en tunnusta syyllisyyttäni)
kummitätinä, todella hieno suoritus :)
tosi on, että kun se suuri ihastus kävelee ekan kerran vastaan, niin äly katkeaa just. toivon mukaan ei jää tölläämään monttu auki ;)
ja sitten kun pitäis alkaa juttelemaan, älykkyysosamäärä putoaa lähelle imbesilliä, kunnes tilanne jotenkin helpottuu. esimerkiksi saa jollain kumman tempulla siirrettyä ajatuksen hetkeksi ihan johonkin muuhun.
no, sun osuus loppuu joskus ja jos sä saat nää kyyhkyläiset yhteen, niin sun vastuu loppuu siihen ja saavat säveltää oman tulevaisuutensa. ellei sitten jompikumpi kysele jotain jelppiä jossain vaiheessa :)
enemmänkin sitä, että yrittää valottaa miehelle miten naiset ajattelevat ja -kuten tässä minun "koulutettavassani"- miten mies voisi myös opetella pukemaan ajatuksiaan sanoiksi ja jopa keskustelemaan tunteistaan.
Tiedoksi: tapaaminen on nähtävästi mennyt hyvin, kun en ole nähnyt ystävästäni sen jälkeen kuin kengänpohjat -niin korkealla hän leijuu :D (=olen hyvä)
kuten missä asennossa wc:n pöntön kannen pitää olla. Pyykkikorin paikkaa en lähtisi enää opettamaan. Ehkä parikymppisenä sitä vielä kuvitteli pystyvänsä muuttavansa toisen kokonaan, mutta ei enää.
Liika koulutus (=jatkuvat vahtiminen ja valittaminen toisen käytöksestä) kun ei taida kuitenkaan johtaa toivottuun lopputulokseen, niin miksi käyttää päiviä/viikkoja/vuosia kouluttamiseen.
Munkin tyttökaveri kouluttaa mua että miten pitää WC:n pöntön kannen olla, miten pitää pannu pestä sen jälkeen kun on syönyt, miten sitoa kengännauhat... Hih :-D
Kyllä mies koulutuksen tarvitsee. Ja sitten kun on valmis en vaihtais kehenkään. On niin kova työ...
mutta useasti juuri silloin kun luulet saaneesi miehestä sellaisen kuin haluat onkin hän saanut sinusta ja sinun "koulutuksestaan" tarpeekseen ja kylmästi poistuu takavasemmalle ja sadon korjaa joku jotka ymmärtävät miehiä hieman paremmin kuin sinä. jos kutenkin kävisi niin että mies syystä tai toisesta jäisi niin sinä saisit koko paskan päin näköäsi korkojen kera kun ukko joka käänteessä haukkuisi sut ja pettäisi aina kun on mahdollista vaikka kananpojan kanssa, pääasia on kunhan se vaan on kaksijalkainen niin kaikki on parempia kuin sinä.
Kyllä,
ensin testataan kuka on sopiva uhri
ja sitten koulutetaan.
Asiassa vaan on vain se ongelma, että mies ei saisi huomata sitä, että häntä vedetään köyden jatkona.
ja yksipuolinen. Ikäänkuin naiset olisivat valmiita ja miehet eivät. Ikäänkuin naiset olisivat jotenkin miehen yläpuolella. Niinhän se ei ole. Todellinen tasa-arvo on mielestäni sitä että kummatkin huoioivat toisensa niin kuin itsekukin tahtoo ja tarvitsee tulla huomioiduksi.
Eiköhän se tarkoittamasi "koulutus" ole ihan molemminpuoleista. Itse olen oppinut mieheltäni käsittämättömän paljon itsestäni ja elämästä. Ja olen tietysti antanutkin miehelle paljon itsestäni.
yhteispeliähän se elämä on sitten kun laitetaan kamat kimppaan.
niinhän sitä sanotaan, et pariskunnat muistuttaa vanhemmiten enemmän ja enemmän toisiaan. lopputulemana se, että kasvetaan niin yhteen, että jo pienestä äännähdyksestä tai melkein huomaamattomasta eleestä toinen alkaa tietämään mistä on kyse.
joo parhaimmillaan se "koulutus" olis varmaan sitä, ettei kumpikaan kouluta tietoisesti. tai jos kouluttaa, niin se ei olis ainakaan sanelua.
haa. sanelu. ei muuten uppoa yleensä miehiin. ainakin itsellä heti nous muurit ylös. se on ylpeys kun tuli eteen, luulen. tais taas oppia itsestään jotain.
NAISET KOULUTTAA MIESTÄ ???
ITSE VOIN KYLLÄ TODETA EN OLE HAKENUT ITSELLENI KOULUTETTAVAA .EN EDES ALA SIIHEN . EI TOISEN IHMISEN LUONNETTA KOULUTETA , EIKÄ MYÖSKÄÄN TAVOILLE . JOKU EHKÄ AJATTELEE NÄIN , MUTTA ITSE EN !
KYLLÄ TOINEN IHMINEN ON HYVÄKSYTTÄVÄ SELLAISENA KUIN HÄN ON . JOKAISESSA MEISSÄ ON OMAT HYVÄT KUIN HUONOT PUOLET JA TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELEMINEN ON KUIN KURKOTTAISI KUUTA TAIVAALTA .