lapsen synnyttyä? Ystäväpiirissäni ainakin naiset ovat saaneet kelpo "suorituksesta" koruja. Oman mieheni mielestä tapa on omituinen,kun kerran kumpaistakin on "hommaan"tarvittu.
Miten olette muistaneet toisianne
Mietiskelijä
71291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mieheltäni kaulakorun vaavin synnyttyä..En ymmärrä miksi miehesi pitäisi saada jotain,..sinähän kannoit lasta 9 kk ja "kärsit" kivuista synnytyksessä..ja sinähän kuitenkin hoidat lasta enemmän kuin miehesi ainakin aluksi kun imetät...
Me naiset osaamme jo vaatia Miehiltämme kaikkea. Kaikkein tärkeintä oli se, että mieheni jaksoi olla vierelläni koko synnytyksen ajan,hän eli kanssani jokaisen supistuksen,piti kädestä,haki kätilöä,kannatteli minua käsivarsillaan 50minuttia,siis koko ponnostusvaiheen.
Hän oli tukenani koko raskausajan,hieroi turvonneita jalkojani JOKA PÄIVÄ,kantoi kauppakassit,ymmärsi minua.
Mieheni hoiti vauvaa alusta asti,jopa enemmän kuin minä. Olin todella väsynyt ja sain niin paljon rakkaudenosoituksia,läheisyyttä,lämpöä.
Kaikista paras lahja oli terve,ihana poikavauva ja ne onnen kyyneleet,jotka näin,kun mieheni huudahti: "Se on poika,kuulitko, se on poika"!
Lapseni syntyi hätäsektiolla. Mieheni tullessa mainitsin että tekisi hirveästi mieli suklaata (kun en kivuiltani päässyt kanttiiniin) no miespä kaivoi Fatzerin sinisen suklaalevyn povitaskusta... Siinä tuli tippa silmään... Ja muistan vieläkin miten hyvälle se tuntui.
No on kyllä omastakin mielestäni tapa vähintäänkin omituinen, ellei jopa täysin naurettava! Siis eivätkö nuo ystäväsi halunneet lapsia? Käyttivätkö miehensä heitä vain jonain synnytysautomaatteina? Vieläpä "kelpo suorituksesta" jotain koruja palkaksi, kuulostaa aivan koiran kouluttamiselta: jos osaat hienosti istua, saat makupalan. En ymmärrä, kuinka naiset suostuvat tuollaiseen vielä 2000-luvulla? Itse en kyllä suostuisi hankkiutumaan raskaaksi, ellen itsekin lapsia tahtoisi. ja silloinhan luonnollisesti en mitään palkitsemisia tarvitse, koska lapsi itsessään on jo paras palkinto mitä ikinä voisin kuvitellakaan. Sama pätee myös miehelleni, eli eipä hänkään mitään "palkkaa" minulta odottanut. Saat olla onnellinen, ettei miehesi ole tuollainen sovinisti joita ilmeisesti ystäviesi miehet ovat!!
toisaalta ymmärrän. Nainen kantaa lasta raskausajan,kieltäytyy monenlaisesta lapsen parhaaksi ja synnyttää lapsen. Toisaalta,ei mies voi tehdä tuota hänen puolestaan vaikka tahtoisikin.
että kyllä jokainen ystävättäreni itse myös lapsen halusi.
molempien lapsiemme synnyttyä hän toi heille pehmolelut sairaalaan. Ne ovat ihanina muistoina vieläkin poikien huoneissa vaikka meillä rymistellään jo kohti murrosikää :)