Tervehdys kaikille työttömän elämää viettäville tai sen kokeneille.
Miten olette kokeneet työttömyysajan rakkaus- ja seksielämän. Sen sisällön, vajavuudet, puutteet, pelot jne.
Itse olen kohta viiskymmppinen, vielä kohtalaisen näköinen ja kuntoinen mieshenkilö.
Olen jäänyt työttömäksi toimihenkilötason ty
öpaikasta vuodenvaihteessa, eikä sen jälkeen uutta työtä ole vielä ilmaantunut.
Olen eronnut ja nyt on ollut aikaa katsastella vastakkaisen sukupuolen seuraa. Tuskinpa ne tunteet työttömältäkään mihinkään häviää, vaikka onkin työtön. Mutta, jos on jonkinlaista kontaktia saanut naisen kanssa, tunteet laantuu, kun tulee tietoon, että on työtön.
Vaikka olisi asiallinen ja asiat muuten kunnossa, kaikki tyssää.
Olisi mukava lukea kokemuksianne ja ajatuksianne em. asiasta, naiset ja miehet.
Miten olette kokeneet työttömyysajan rakkaus- ja seksielämän. Sen sisällön, vajavuudet, puutteet, pelot jne.
Itse olen kohta viiskymmppinen, vielä kohtalaisen näköinen ja kuntoinen mieshenkilö.
Olen jäänyt työttömäksi toimihenkilötason ty
öpaikasta vuodenvaihteessa, eikä sen jälkeen uutta työtä ole vielä ilmaantunut.
Olen eronnut ja nyt on ollut aikaa katsastella vastakkaisen sukupuolen seuraa. Tuskinpa ne tunteet työttömältäkään mihinkään häviää, vaikka onkin työtön. Mutta, jos on jonkinlaista kontaktia saanut naisen kanssa, tunteet laantuu, kun tulee tietoon, että on työtön.
Vaikka olisi asiallinen ja asiat muuten kunnossa, kaikki tyssää.
Olisi mukava lukea kokemuksianne ja ajatuksianne em. asiasta, naiset ja miehet.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen ikäisesi nainen ja ollut työttömänä reilut puolitoista vuotta. Seuraelämä on vilkasta, nyt kun kerran on aikaa. Tosin en ole hakenut rakkautta tai seksiä, mutta niitäkin on ollut tarjolla. Kun uudet tuttavuudet kysyvät työnteostani, kerron viettäväni sapattivuotta. Olin alalla, joka on ns. "seksikäs", joten kysyjien kiinnostus kyllä säilyy.
En kyllä ymmärrä, mitä naiset hakevat, koska eihän nyt ensimmäisellä tai toisellakaan tapaamisella olla vielä sitoutumassa. Mitä väliä, jos ihminen on työtön, pääasia että on mukavaa seuraa.
Tämä on hyvä aihe, sillä onhan työttömillä tämäkin osa elämää. Kyllähän se jotain ihmisen ajatusmaailmasta kertoo, että millä tapaa hän suhtautuu työttömään. Jos olisin nainen, niin laittaisin enemmän painoarvoa sille, että miten paljon viisikymppinen työtön mies on onnistunut tähän mennessä kerryttämään omaisuuttaan (varallisuus-velat) ja missä töissä on ollut (esim. kirvesmies vai rakennusinsinööri) kuin sille, että onko hän töissä ja paljon ovat tulot tällä hetkellä. Tietty ulkonäöllä ja luonteenpiirteillä olisi myös merkitystä. Olen itse kolmekymppinen akateeminen miestyötön, joten keski-ikäisiin naisiin en sillä tapaa ole yrittänyt tutustua.
Sinkku olen itsekin ja naisseuraa vastaan mulla ei mitään olisi. Jos joku kiinnostava nainen tulee kohdalle, niin en ainakaan meinaa tilannettani salailla, vaan yrittää tuoda positiivisia piirteitäni esiin. Mutta sille ei vaan mitään mahda, että kyllä tuo työttömyys on aina jonkinlainen negatiivinen leima ihmiselle.
Fiksusti kirjoitettu.
Pätkätyö/työttömyys -helvetissä ikäni olleena olen ihan riittämiin saanut selitellä sukulaisille/tuttaville/puolitutuille miksi olen taas/aina vaan työttömänä. Samoin työhaastatteluissa (silloin harvoin kun niihin enää kutsuja tulee) saa suurin piirtein pyydellä anteeksi sitä ettei ole kelvannut työelämään kuin pätkittäin.
Se on kuitenkin ensimmäinen asia mitä uudelta tuttavuudelta kysytään: mitä teet työksesi? Ei kiinnosta tätä häpeää selostaa enää yhtään enempää. Talous on jo niin tiukoilla että eipä todellakaan ole enää vara käydä missään ihmisten ilmoilla, joten ongelma on hoitunut omia aikojaan.
Eristäydyn ja erakoidun ja häpeän.
Kartan naisia vaikka olen heteromies, koska rakkaus pienentäisi työmarkkinatukeani. Kyllä, uskomatonta mutta totta.
Ehkä tuo kommentti oli lähinnä vitsi? Eihän rakkaus tietenkään pienennä työmarkkinatukea itsessään, mutta jos työmarkkinatukea saava muuttaa asumaan rakkaansa kanssa yhteen, niin asuinkumppanin tulot otetaan huomioon laskettaessa työmarkkinatuen suuruutta ja jo pienipalkkaisenkin rakkaan tulot niitä pienentävät, mikä on myös minun mielestäni väärin.
Eli tiivistetysti: kyllä työmarkkinatukea saavakin voivat rakastaa, mutta virallisesti ei kannata yhteen muuttaa taloudellisessa mielessä.
Se johtaa väistämättä asumiseen samaan asuntoon !
Olen kuullut poikamiehenä pysyttelylle (omasta tahdosta tai kumppanin löytymättömyydestä, kuinka vaan...) monenmoisia selityksiä mutta tuo on jo aika hyvä:)
"En halua viritellä minkäänlaisia suhteita, koska se johtaisi samaan asuntoon muuttamiseen" -siis sanot noin käytännössä. Tuota noin...sen verran vain yleismainintana, että oletko huomannut nyt elettävän 2000-lukua? Ei suhde enää tarkoita sitä, että parin viikon kuluttua pitää muuttaa samaan torppaan tai sitä katsotaan kieroon. Toiset tietysti ajattelevat asiaa taloudellisesti, mutta itse (kuten moni muukin) kuuluu puhtaasti siihen että suhteesta pitää olla suht varma ja 100% tietoinen mitä tekee, jotta kannattaa alkaa lusikoita laittaa yhteen. Yksi varmimpia tapoja saada aikaan tavaroiden jakamiselle takaisin sulle-mulle-sulle-mulle -systeemillä on liian aikaisin mennä yhteen.
Ja vaikkei nyt edes mistään huijauksista puhuta, niin oletko ajatellut KUINKA MONI ei edes halua mennä yhteen vaan suhde toimii parhaiten kun asutaan erillään.
Suosittelisin itseäsikin kokeilemaan edes sen kerran, niin veikkaan ajatusmaailmasi muuttuvan hieman käytännöllisempään suuntaan...
asetat vastakkain n. 370e/kk ja loppuiän sinkkuuden. Kyllä nyt taitavat ongelmat olla jossain muualla kuin talouspuolella. En tarkoita, että olisit sukupuolisesti muualle päin kallellaan mutta tuonkaltaiset selitykset alkavat olla jo hieman päähänpinttymien luokkaa. Kevättä rintaan vain ja menoksi.
Olen 100 % hetero, sukupuolinen suuntaus ei vaikuta asiaan.
Työmarkkinatuki pienenee myös homoilta jos asuvat samassa asunnossa, ja ei tarvitse olla edes rekisteröity parisuhde.
kerran noin on, niin vastauksesta päätellen kyse ei ole mistään rahallisista jutuista vaan et ajattele asioista aivan kuten niistä ns. kuuluisi ajatella. Pakko itsenikin sanoa, että tekosyy on kyllä jo aika vitsikäs. Oletan kyllä ettet ole enää tosissasikaan, kunhan nyt vain heittelet tuollaisia läppiä jotka joku voi ottaa tosissaankin.
Pakko kyllä joskus kokeilla tuota itsekin, anteeksi mutta en halua kanssakäymistä kanssanne neiti, pelkään sen johtavan yhteenmuuttoon. Kuulostaisi jo aika nasevalta iskuyritykseltä.
Tässä toisen kirjoitus:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000015556833
Kertakaikkisen taydellista elamaa.
Harmittaa vain hukkaan heitetyt tyovuodet.
Nyt on aikaa ja energiaa. Tietysti muija jai myos pois toista!
vaan sellainen joka viikon paiskii töitä hikihatussa,
kantaa olutta kotiin jokapäivä ,ryyppää viikonloput ja lopuksi hakkaa vaimolta silmät mustaksi: