Miksi joku voi huolia ukkomiehen ?
En halua, että mieheni pettäisi minua ja perheeni rikkoutuisi. En myöskään halua tehdä kenelletkään toiselle naiselle niin.
En voisi ikinä ottaa ystäväni entistä, nykyistä tai ihastusta.
Eräs nainen puhui, että kirjoittelee yms. ukkomiehen kans. Se on sen miehen omavika, enhän minä sitä perhettä ole rikkomassa.
Jokainen tekee tyylillään, mutta minulla on omat periaatteet.
En halua, että mieheni pettäisi minua ja perheeni rikkoutuisi. En myöskään halua tehdä kenelletkään toiselle naiselle niin.
En voisi ikinä ottaa ystäväni entistä, nykyistä tai ihastusta.
Eräs nainen puhui, että kirjoittelee yms. ukkomiehen kans. Se on sen miehen omavika, enhän minä sitä perhettä ole rikkomassa.
Jokainen tekee tyylillään, mutta minulla on omat periaatteet.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mutta kyllähän niitä vaan löytyy jotka ukkomiesten kanssa vehtaa. Ite en voisi koskaan kuvitellakaan moiseen ryhtyväni. Olen sen verran empaattinen ja kilttiluonteinen, etten voisi satuttaa varatun miehen puolisoa ryhtymällä kakkoseksi. Ja sitäpaitsi halveksin syvästi vaimojaan pettäviä ukkomiehiä, joiden tapana "ratkaista ongelmia" on hakeutua vieraaseen syliin. Sinkkuna eläisin mieluummin selibaatissa kuin koskisin ukkomieheen, jos näistä kahdesta vaihtoehdosta olisi siinä tilanteessa valittava jompikumpi.
Myös minulla on periaatteeni. Ja se todella tarkoittaa: EI UKKOMIEHIÄ!
On olemass naisia, joiden itsetuntoa hivelee saada olla "parempi" kuin se oma nainen. Itselle se on periaatekysymys, että ei. Miehethän harvoin tarkoittavat sillä että ovat rakastuneet tai että arvostavat naista. Tosin joskus ukkomiehen ja uuden naisen välillä voi loimuta vuosisadan rakkaustarina. Mutta sanoisin, että se on yksi tuhannesta. Itse odottaisin siinäkin tapauksessa että hän jättäisi vanhan.
Kun on pappi aamenen sanonut, niin sen jälkeen vehtaat ukkomiehen kanssa. Vai käykö kanssasi samoin kuin niin monen muunkin vaimon kanssa, että oihtaus alkaa naimisinnmenon myötä?
saattaa tietenkin käydä niinkin, että alat jälleen etsimään niitä sinkkumiehiä, vaan löytyykös niitä jotka toisen omaa panisivat?
minä tulen ja sanon papin edessä aamen. Enkä todellakaan mene 2v tuttavuuden jälkeen naimisiin, vaan n.10v niinkuin sisarukseni.
Tottakai silloin vehtaan ukkomiehen kanssa, mutta omani. Mä en petä ja piste.
Jos ero tulee, se tulee. Mutta toista kertaa ei papin edessä olla.
Jos mieheni tulisi nyt ja pettäisi, hän rikkoisi kaiken. Ennen kaikkea ajattelen lapsiamme.
Sinne menisi pitkä seurustelu, omatalo, haaveet, unelmat jne. Ja miksi minä tekisin jolletkin toiselle naiselle/perheelle näin ? Kun en halua itsellenikään niin tapahtuvan.
Onneksi löytyy muitakin naisia joilla on selkärankaa ja arvoja... Ihanaa huomata!
että miehelläsi on toinen nainen. Hän loukkaa sinua teollaan , vieläkö sittenkin ajattelet noin . Eroat ja jäät yksinhuoltajaksi ja miehesi jatkaa tämän uuden naikkosen kanssa seurustelua. Vieläkö ajattelet samoin? Omat arvoni rikkoutuivat juuri siinä tilanteessa. En halunnut niin käyvän mutta niin vain kävi. Tieten tahtoen en kenelläkään pahaa tee mutta itsekkäämmäksi olen tullut juuri tämän toisen naisen takia. Piste.
jos minusta tulisi yksihuoltaja, olen ollut sellainen jos omasta tahdosta kun miehellä pää pimahti.
Ajattelen aivan samoin kuin sinä, Susa... Aikoinaan ensimmäinen "vakavampi" miesystävätapaukseni ruukasi kierrellä selkäni takana tiessä missä kuksimassa ja minä olin niin nuori ja viaton, että en nähnyt (halunnut nähdä) totuutta.. Myöhemmin tämän häiskän häivyttyä kuvioista, tulin tietäneeksi erään tytsyn, jonka kanssa ex-äijäni oli mm minua pettänyt. Juttelin exäni miespuolisen kaverin kanssa tuosta tytsistä ja suutuin aivan silmittmästi kun tämä äijä sanoi, että eihän se sen tytön vika ollut vaan sen mun exän... VÄÄRIN! Kun se tyttö kerran tiesi minusta ja meidän suhteesta, niin tottakai vika oli myös hänessä eikä pelkästään idiootissa exässäni! =)
Oikeassa olet en kiistä, mutta kyllä ne ongelmat alkaa ihan kotoa jo ilman pettämisiäkin.
Ei toisen olisi tarvinnut lähteä ketään vierasta hakemaan, jos kotona olisi ollut asiat paremmin.
En syytä naistani enkä hänen uutta miestään ja olemme tavanneetkin eron jälkeen.
Elämä on... ja opettaa...
On sitä helppo miestä syyttää kun ukkomies vieraisiin lähtee, vikahan on aina miehessä!
EI pihtaavassa vaimossa. EI kaikkea läheisyyttä karttavassa vaimossa.
EI vaimossa jolla on aina tärkeämpääkin tekemistä kuin läheisyys.
EI koskaan vaimossa jolle seksi on vain pakollinen kuvio.
EI naisessa joka paikkaa huonoa itsetuntoaan sabotoimalla miehen suhdetta lapsiinsa
pettää ? Miksi ei voi jättää ja lähteä. Miksi pitää pitää kahta naista ? Olisi kaikille paljon helpompaa.
ja kyllä on kalu kelvannut. Enkä ole sitä sen kummemmin pihdannutkaan. Kokoukset, palaverit, sun muut sellaiset, ja aina on löytynyt noita rouva-ihmisiä, joilta herkkua on herunnut, ja joille herkkutatti on myös kelvannut. Ei siitä tarvitse sen suurempaa numeroa tehdä. Nykyään on hyvät suojakeinot, ja homma jää yleensä kertaluontoiseksi/tapaus. Sen voi ottaa jopa mukavana piristeenä omaan tylsään koti-eloon. Naiset ovat imarreltuja, kun kelpaavat muillekin, ja me miehet toki teemme parhaamme yhteiseksi hyväksi.
elämääni et toisi mitään muuta kuin surua.
Kyllä pettämisen luulisi kalvavan mieltä AINA.
Papin ja suvun edessä vannotaan valheita, en minä olisi sellainen. Eka erotaan ja sitten vasta.
Kyllä näitä vajaita valehtelivia naisia ja miehiä on, mutta voin olla ylpeä etten kuulu joukkoon.