Heipähei :)
Minua vaivaa sellainen asia, että mieheni menee neljännesvuodeksi töihin ulkomaille. Eihän siinä mitään, mutta minä olen todella kova ikävöimään. Minua pelottaa tuo aika, miten jaksan, tai miten pysyn edes kasassa...
Minä pelkään, että en jaksa innostua tuona aikana mistään, esimerkiksi työstäni, vaan odottelen vain kultaani kotiin. Kaikki ystäväni sanovat, että tuo on niin lyhyt aika, että tottahan minä pärjään, mutta pelkään silti. Sitä en pelkää, että mieheni minua siellä pettäisi - sitä hän ei tekisi - tai että minä tekisin jotain, joka loukkaa häntä. Huolissani olen vain omasta jaksamisestani, hoitaa edes arkea.
Onko sielunsiskoja tai -veljiä, jotka ovat kovia ikävöimään ja tilanne olisi sama? Tai heitä, jotka ovat tälläisen tilanteen jo kokeneet ja sen kunnialla selvittäneet? Minä tahtoisin kuulla vinkkejä, miten sitä jaksaa ja miltä se aika yksin on sitten tuntunut... Kiitos vastauksistanne etukäteen :)
Aurinkoista kevättä :)
Minua vaivaa sellainen asia, että mieheni menee neljännesvuodeksi töihin ulkomaille. Eihän siinä mitään, mutta minä olen todella kova ikävöimään. Minua pelottaa tuo aika, miten jaksan, tai miten pysyn edes kasassa...
Minä pelkään, että en jaksa innostua tuona aikana mistään, esimerkiksi työstäni, vaan odottelen vain kultaani kotiin. Kaikki ystäväni sanovat, että tuo on niin lyhyt aika, että tottahan minä pärjään, mutta pelkään silti. Sitä en pelkää, että mieheni minua siellä pettäisi - sitä hän ei tekisi - tai että minä tekisin jotain, joka loukkaa häntä. Huolissani olen vain omasta jaksamisestani, hoitaa edes arkea.
Onko sielunsiskoja tai -veljiä, jotka ovat kovia ikävöimään ja tilanne olisi sama? Tai heitä, jotka ovat tälläisen tilanteen jo kokeneet ja sen kunnialla selvittäneet? Minä tahtoisin kuulla vinkkejä, miten sitä jaksaa ja miltä se aika yksin on sitten tuntunut... Kiitos vastauksistanne etukäteen :)
Aurinkoista kevättä :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Usein ero kumppanista on hyvä aika kasvaa itsenäiseksi ja aikuiseksi ihmiseksi joka elää omaa elämäänsä eikä ole riippuvainen toisesta.
...sanoa tähän, että hanki oma elämä. Kyllä ihmisen keskimäärin pitää osata olla myös yksin ja sietää oman itsensä kanssa seurustelua. Ja jos tilanne on ihan sietämätön, mikset lähtisi mukaan? Etkö voisi järjestää itsellesi vuorotteluvapaata, lomaa tms. ja lähteä vähän haistelemaan tuulia ulkomaille. Loistava tilaisuus esim. kielen oppimiseen.
heips! munkii mies on tällä hetkellä ulkomailla..on siellä 2kk.Hän tulee takaisin n. yli kuukauden päästä.Mut alku oli yhtä tuskaa, mutta nyt jo menee paremmin (:
olin vuoden ajan ulkomaill yksin. Ja poikaystäväni kotona.. ja hyvin meni.. vaikka ikävä oli kova! Neuvo: HARRASTA HARRASTA HARRASTA! Herranjumala, nyt sulla on aikaa! Minä ainakin kävin salilla n. 6 kertaa viikossa kun olin yksin ulkomailla. Ja olin loistavassa kunnossa vuodeen jälkeen!
että voisit lähteä miehesi mukaan ulkomaille? Minkä ihmeen vuoksi sinun on vain jäätävä rannalle ruikuttumaan? Itse en voisi kuvitellakaan, että olisin tällekin pitkälle ulkomaan reissulle jäänyt vain kotiin ja antanut mieheni lähteä yksin reissuun. Olen kuitenkin itsekin asunut vuosia ulkomailla, joten eipä tämä ulkomailla asuminen ole mikään ongelma.
Kannattais ehkä olla kiitollinen että sulla on tuo mies. Toisilla vaan käy joku joskus kylässä. Olet aika onnekas todella. Voit keksiä kivaa tekemistä itselle siksi aikaa. Miksi hän lähtee sinne ylipäätään? Ihme touhua, pakko kun ei ole lähteä, haluaako nähdä ulkomaitakin. Älä mieti liikoja, sähköposti ja viestit ym on keksitty kanssa.
Itse olen ulkomailla töissä, nyt olen ollut 3kk. Mieheni lähti juuri takaisin Suomeen, tuli viikoksi katsomaan minua tänne. Seuraavan kerran nähdään sitten Suomessa 3kk päästä.
Kaikkein tärkeintä jaksamisen kannalta on keksiä itselle tekemistä, tehdä vaikka sellaisia uusia juttuja joita ei ole aikaisemmin tullut tehtyä. Kun on tarpeeksi tekemistä niin ei ole mitään hätää. Nykyään on kaikenlisäksi niin helppoa soittaakin kun ei edes maksa mitään (Skypellä).
Nyt on kyllä aika kasvaa - taidat olla todella nuori vielä. Miten ihmeessä sinä elämässä selviät ikinä ilman toista ihmistä. Ajattelepas jos tulisi ero tai menettäisit kaverisi muuten - se olisi sinulle maailmanloppu.