Niin siinä vaan kävi, että nyt mä opettelen elämään yksin. Sattuu ja ahdistaa. Ikävä on kova ja rakastan niin paljon vieläkin. Olen aivan rikki...
Yksin...
Sirpale
71115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiedän tunteen, koska olen juuri käymässä samaa prosessia läpi.Mies muutti toisen naisen luo muutama viikko sitten, vei vain omat vaatteensa mukanaan ja sanoi ettei halua mitään muuta mikä muistuttaisi minusta. Olen nyt vaeltanut kuin haamu nämä viikot, välillä kerännyt kaikki lääkkeet päydälle ja ajatellut tehdä lopun tästä tuskasta. Sitten järki voitti ja hakeuduin lääkärin juttusille ja kerroin juurta jaksaen koko tarinani hänelle, ja sain sellaisen annoksen sympatiaa mitä en edes osannut odottaa. Lääkkeeksi sain lieviä masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä. Tarkoitus ei ole tehdä minusta narkkaria, vaan auttaa rakentamaan vahvempi kuori kestämään tämä tilanne. Suosittelen kaikille jotka itkevät siellä kotona surkeaa tilannetta, hakekaa apua sitä kyllä on saatavilla. Sinulle toivon voimia sirpaleiden kokoamiseen, olen ajatuksissani tukenasi.
että selviätte ja alussa se on vuoristorataa jossa hetkessä on pohjalla mutta onneksi vähitellen alkaa tulla myös hyviä hetkiä ja toivoa.Olen 4vuotta sitten eronnut todella pitkästä liitosta ja voin sanoa teille että:selviätte varmasti!
Mitä jos sitä oikeaa ei enää löytyiskään. Biologinenkellokin tikittää. En mä halua olla vuositolkulla yksinäinen ja onneton. Mitään renttua, uskotonta sosiaalipummia en aio miehekseni huolia.
Mulle selvisi viime lauantaina että mies on pettänyt mua useasti eri naisten kanssa. Miten tyhmäksi mä itseni tunnenkaan, kun kuvittelin että elämäni olisi onnellista ja eläisin tasapainoisessa parisuhteessa. Nyt sitten pitäisi aloittaa elämä yksin, vaikka mulla ei ole mitään haluja sinkkumarkkinoille.. tuntuu ihan siltä että matto on vedetty alta vaikka seisoin siinä niin tukevasti.
pelottavaa kuulla miten montaa kaveria on petetty tässä vuosien varrella ja kuinka monta kertaa. ollaan 24-30 vuotiaita naisia ja kaikilla ollut sama ongelma tässä vuosien saatossa.itse sain kokoelman sukupuolitauteja viime kesänä mieheltä, jonka kanssa oltiin oltu/asuttu yhessä 3v että eikö jätkät yhtään ajattele. ei anteeksipyyntö kaikkea korvaa?! tsemppiä vaan kaikille saman kokeneille
miks ei vaan voi unohtaa, miks pitää sattua vieläkin niin paljon. Miks ei vaan voi lopettaa rakastamista... sattuu ja paljon.
Tulipa tehtyä jotain sellaista viikonloppuna, että tiedän että satutin vain itseäni lisää... heikko kun on niin sortuu helposti... No saatimpa exän kanssa ainakin asiat paremmalle mallille... ja se jopa sano että ehkäpä tämä ero ei ole lopullinen, mutta en halua nyt siihen uskoa ettei tarvitse taas pettyä...