Mitä ootte mieltä kilojen pudotusnopeudestani? Olen pudottanu syyskuun alusta tähän päivään 17 kg.
Ja pudotettavaa on, olen lyhkäinen 160 senttinen ja painoa vieläkin 120 kg. Millaista vauhtia te jo urakassanne onnistuneet olette laihduttanu, esim. vuosi ja 25kg? Olen ollu elämässäni kuureilla ainaki 50 kertaa, mutta nyt olo tuntuu varmemmalta kun on saanu jotain putoamaankin. Kertokaa vielä, pitääkö paikkansa, että lähemmäksi tavoitepainoaan päässeen on tehtävä enemmän töitä kun pulskemman. Siis lähteekö kilot vähemmällä 120 kiloisella kun 65 kiloisella? Tsemppiä kanssaeläjille!
Ja pudotettavaa on, olen lyhkäinen 160 senttinen ja painoa vieläkin 120 kg. Millaista vauhtia te jo urakassanne onnistuneet olette laihduttanu, esim. vuosi ja 25kg? Olen ollu elämässäni kuureilla ainaki 50 kertaa, mutta nyt olo tuntuu varmemmalta kun on saanu jotain putoamaankin. Kertokaa vielä, pitääkö paikkansa, että lähemmäksi tavoitepainoaan päässeen on tehtävä enemmän töitä kun pulskemman. Siis lähteekö kilot vähemmällä 120 kiloisella kun 65 kiloisella? Tsemppiä kanssaeläjille!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vastauksiisi en osaa vastata, mutta onnitella voin. 17kg on erinomainen suoritus. Tsemppiä taisteluja kiloja vastaan :)
Vauhtisi on aivan sopiva jatkoakin ajatellen. Kun pääset tavoitepainoosi, niin sen pysyminenkin siinä on helpompaa kun ei suurta ylipainoa ole pudotettu hetkessä "vippaskonstein".
Mitä tulee suuren ylipainon putoamiseen verrattuna "normaalipainoisen" laihtumiseen, niin toki isosta määrästä saa "helpommalla" osan pois.
Mutta kun paino putoaa, niin elimistö ei tarvitse peruskulutukseenkaan enää yhtä paljon "polttoainetta" kuin suuressa ylipainossa tarvitsi.
Jo kymmenen prosentin pudotus helpottaa syhämen taakkaa huomattavasti ja nivelien urakkaa myöskin.
Tsemppiä sinulle ja kerro täällä muillekin sitten, kun satanen paukahtaa rikki. Onnea!
Iso rutistus sinulle hienosta saavutuksesta ja tsemppiä tulevaan! Oon itse lähtenyt tilanteesta 105kg ja nyt 80kg. Pituutta on 170cm. Nyt olis vielä 10 kilon loppurutistus edessäpäin. Nyt kuitenkin paino on jämähtänyt enkä millään meinaa saada alkamaan seiskalla. Tähän mennessä on kulunu aikaan reilut puolitoista vuotta. Välillä on menty ylöspäinkin, kun motivaatio on karannut tielleen. 85 kg tienoilla on oltu pitempi tovi. Meinas hermo mennä kun ei mitään tapahtunut. Sitten radikaalisti vaan vähensin päivittäistä energiamäärää ja johan liikahti. Nyt tosiaan 80kg.
Aikaa ja kärsivällisyyttä kysytään!
syödessä, siis jos jatkat samalla dieetilllä koko ajan, tahti vähitellen hidastuu. Esim Jos painat joku päivä 100 kg ja tavoitepainoi on 60, niin syöt kuin 60-kiloinen syö, siis sen kokoiasen henklön kalorimäärää. Sun päivittäinen kalorivajaus on 40 kilon vajaus, siis kulutustaulukon mukaan esim. 700 Kcal (otin arviosta, taulukko on katsottava omilla luvuilla). Silloin kilon laihtumiseen menee 10päivää, koska 7000 Kcal tarvitaan kilon llihomiseen/laihtumiseen. Siis 10 x 700 = 7000 = 1 kg läskiä.
Kunpainat esim 70 kiloa, ja syöt edelleen samalla tavalla, on vajaus tasulukon mukaan 70-kiloisen kaloritarve miinun 60- kiloisen kaloritarve, ehkä noin 175 Kcal per päivä. Kun 7000 Kcal= 1 kg läskiä jaetaan 175:llä, saadaan 40 päivää, siis vinä vaiheessa kilon laihdutus vie 40 päivää. Se on aika hidasta tietty.
Tämä oli se matematiikka osuus. Toisalta on niin, että kun laihdut, alat liikkua luonnostaan enemmän, elämänrytmi nopeutuu jne. Se lisää tuota nopeutta jonkin verran. Samalla kannattaa tietoisesti lisätä liikuntaa,nshyötyliikuntaa pysyväksi elämäntavaksi, jotta paino ei karkaa udelleen, ja myöskuntoilua, samasta syystä. Voit myös tiukentaa dieettiä, mutta muista sitten, että laihduttuasi et voi palata takaisin aikaisemman elämäntavan ruokavalkioo, vaan vain tuon esim 60 kiloisen tasoon. Muuten paino taas ajan kanssa asettuu sille tasolle, mitä syöt.
Oliko tämä jokin vastaus?
Onnea pudotuksen johdosta!! :) Ja ihan hyvä vauhti sulla on. Paras tahti on jokaisella se, mitä itse pystyy/jaksaa toteuttaa terveellisesti!
Hitaasti laihdutettu paino yleensä pysyykin poissa, koska se on pudotettu muuttamalla elämäntapoja. Samoin hitaasti laihduttaessa rasvaa lähtee myös sisäelinten ympäriltä, jolloin mm. diabeteksen riski pienenee. Jos laihduttaa kovin nopeasti, niin rasvaa tuppaa lähtemään helpommin ihon alta.
Minulla on nyt pudotettuna n. 11 kiloa (1.1.06 lähtöpaino 117kg). Välillä junnaa paikoillaan ja taas viisari laskee vähän ajan päästä. Tuntuu menevän tietyissä sykleissä tämäkin projekti... :) TSEMPPIÄ!!
hyvä on vauhtisi... yleensäkin tuommoinen 0,5-1 kg on hyvä vauhti pysyy paremmin poissa kuin nopeasti pudotetut kilot
Mahtava pudotus, mahtavat onnittelut!
On totta, että mitä lähemmäs tavoitepainoa pääsee, sitä "vaikeampaa" laihdutus on. Vaikempaa lainausmerkeissä, koska tämähän on yksilökohtaista, joistain tulee yllättäen himoliikkujia tms =) Mutta kun 120-kiloinen laihtuu syömällä 1800 kcal, 65-kiloiselta ei tuolla kalorimäärällä juurikaan kiloja katoa. Lihasmäärä on vähentynyt, peruskulutus pienentynyt... julmaa mutta totta. Mutta se on myös sen ajan murhe, eikä se tahti vaan se suunta!!
Miulla on tänään laihdutusprojektin vuosipäivä, yksi vuosi urakkaa siis takana ja 31 kg on poissa. Niistä 27 lähti viime vuoden puolella ja vaivaiset 4 tänä vuonna, mutta se on kiinni vähän muustakin... itsekurini on välillä pitänyt "ommoo lommoo" =) Ajattelen edelleen, että suunta on oikea, tahti ei ratkaise. Silti voisi ottaa pienen kesänaluskirin tässä...
Miten sinä laihdutit?
Hieno painonpudotus,ihan masentaa kun en itse saa mitään pois.
Mä olen jojo.jojo.jojo.
Ensin Painonvartijoiden pisteillä. Mut sit huomasin että ruokavalioni oli aivan liian epäterveellinen sillä konstilla, hiukset putoili päästä kun en saanut rasvaa jne. Mutta pisteilläkin VOI syödä terveellisesti, jos osaa ja viitsii, mie en osannut enkä viitsinyt =)
Sitten vaihdoin "omaan ohjelmaan". Mulla on Excelillä tehty taulukko, johon merkitsen kaiken syömiseni proteiini-, rasva-, hiilihydraatti-, kuitu-, kalsium- ja kalorimäärän siltä osin kuin saan ne selville. Sitten taulukon alareunassa on suositusten mukaiset tavoitteet, ja niihin tähdätään. Harvemmin osuu ihan, mutta suunta on oikea =) Eikä tuo ole edes niin monimutkaista kuin miltä se kuulostaa, koska olen tallennellut "perusruokia" listaan josta ne saa aina päiväkirjaan copy-pastella hyvin nopeasti ilman, että joka kerta tarvitsisi etsiä sen saman ruisleipäviipaleen kalsiumpitoisuutta jostain!
WAU...tsemppiä jatkoonkin
kaikille myönteisestä palautteestanne!! Viimeinen kommentoija kysyi, miten olen onnistunu pudottamaan.
Muutamalla sanalla: Joku ( aika monikin) vois sanoa, että konstini on vähintäänkin kummallisia mutta niinkauan ku ne toimii, käytän niitä. Voin rehellisesti sanoa,että liikuntaa ei tartte näillä kiloilla lisätä yhtään. Vasta pari kuukautta sitten sain "helluntaiherätyksen" vesijuoksusta ja nyt oon siihen aivan koukussa. Oon ikäni inhonnu kaikkea hikiliikunta mutta tietysti kuntokin siihen vaikuttaa kun ei JAKSA yksinkertaisesti mitään näillä kiloilla. Mutta tässä ei tuu hiki ja tehokasta on silti:vartti vedessä vastaa kolmea maantiellä. Mikä parasta, ystävän kanssa pystyy samalla juoruilemaan eikä huomaakaan kun on menny kilometri,joskus toinenkin. Syömispuolesta: Aamuisin teen kanssa pari viipaletta ruisleipää, vkonloppuisin vaaleaa.Sitten päivällä oon tosi kevyesti, saatuani muksut päikkäreille, nautin vasta myöhäiseksi lounaaksi jogurttia ja mysliä (eikä nämäkään mitään kevytjutuja) Päivällisaikaan aivan tavallista kotiruokaa normaali määrä ja illalla joko taas jogurtti mysli tai jos on menny turhanki monenlaista niin kourallinen pähkinöitä lasi punaviiniä... Kaukana terveellisestä, sanois joku mutta tunnen kyllä itteni:ei liikaa muutoksia elämäntapoihin yhdellä kertaa. Pelkän salaattilinjan veto ei mulla kauan kestä. Opetellaan muita keinoja sitten kun lakkaa toimimasta. Niin, ja kerran kuussa on mässäilypäivä, jolloin mitä vaan ja miten paljon vaan KUNHAN se kestää vaan sen yhden päivän. Mulla ei kroppa ainakaan ehdi tajuta että mikä siihen iski. Näinä iltoina on niin huono olo, ettei taas edes huvita herkutella hetkeen. Tämä vastaus ei kyllä tainnu olla lyhyt...jos joitakuita vielä kiinnostaa jutella, mulle voi kyllä laittaa viestiä tähän. Pääsiäisen olen reissussa. Munarikasta pääsiäistä kaikille :)
Tuntui ihan mukavalta lukea tuntemuksiasi.
Olen iloinen ja onnellinen puolestasi, että olet päässyt hyvin alkuun.
Kysehän ei ole laihduttamisesta, vaan pysyvästä painonhallinnasta ja
uusien tottumusten muuttumisesta tavallisiksi arkipäivän toiminnoiksi.
Pudotusvauhtisi on ihan sopiva.
Totta on mitä lähemmäksi tavoitettasi pääset sen hitaammin se käy.
Perusaineen vaihduntasi pienenee.
Ison massan mukanaan vieminen kuluttaa paljon enemmän, kun normaalipainoisen.
Siihen ettei tuo kulutus paljon pienenisi voit vaikuttaa liikkumalla.
Se taas kasvattaa lihasta. Se tarvitsee ravintoa toimiakseen, rasva vaan on.
Oma perusaineenvaihduntani nousi, vaikka painoa lähtikin.
Olenkin nykyään ihan aktiivinen liikunnan harrastaja.
Aluksi en paljon liikkunut. Vähitellen kävely tuli mukaan.
Sauvakävely oli seuraava etappi.
Nyt käyn jopa silloin tällöin juoksemassa. Sitä en ollut tehnyt koskaan ennen.
Liikuntaan ei kannata pakottaa itseään.
Silloin se alkaa maistua pakkopullalta.
Minulla itselläni se tuli itsestään mukaan.
Ja vasta sitten, kun olin päässyt alkuun ja olo oli keventynyt.
Olen itse entinen 127 kiloinen, syksy 2004.
Nyt painan 77 kiloa.
Olen entinen jojottelija ja ikuinen laihduttja.
Tavallaan tein kaiken väärin ja laihduin nopeasti.
Tempaisin hatusta tavoitteekseni 80 kiloa.
Sen saavutin asettamaani päivään mennessä ihan kilolleen.
Eli hieman vajaassa yhdeksässä kuukaudessa.
Tuohan oli utopistinen haave, joka muuttui todeksi kohdallani.
Minun yhtenä kannusteena oli halu elää tervettä elämää.
Jossain vaiheessa luulin sen loppuvan ihan oikeasti.
Sairastuin syöpään.
Tämän päivän mottoni onkin:
Kaikki tässä elämässä on todellankin mahdollista,
kun vain oivaltaa, välittää ja huolehtii itsestään.
Eläkäämme tätä päivää ilolla nauttien.
ONNEA JA KANNUSTUSTA TÄÄLTÄ SINULLE IHAN
MAHDOTTOMAN PALJON.