Ei tarvitse kuin varvasta ojentaa, niin ohitus on ohitse. Ei kepin veivaamista tai kierrosten huudattamista punaisen rajoille.
Pari kertaa on bensapellet yrittäneet lähteä kiihdyttämään esim. motarilla rinnalla, mutta siinä vaiheessa on myöhäistä, diisseli näyttää jo takavalojaan kaukana.
Ajamisen iloa !
Pari kertaa on bensapellet yrittäneet lähteä kiihdyttämään esim. motarilla rinnalla, mutta siinä vaiheessa on myöhäistä, diisseli näyttää jo takavalojaan kaukana.
Ajamisen iloa !
Vastaukset 51
Vanhimmat
Näin se vaan on, että tehokkaammat 200hp menevät menojaan kepillä, sekventaalilla tai automaatilla.
Samat 400 Nm bensaturbossa ja TDI:t vikisee tuskissaan, kun niitä ohitellaan. Ei ole vaihteellakaan väliä. Mistähän johtuu, kun vääntö on sama TDI:ssä?
Vinkki: Tutustu ajotilapiirroksiin ja sisäistä mikä merkitys on välityssuhteilla... 400 Nm @ 2000 rpm 400 Nm @ 4000 rpm...
Itsellä Suzuki hajabusa.Pikkasen rannetta kääntää ni yhelläkään autolla pienintäkään mahista,olkoon vaikka 1000nm,niin pyöräni kiihtyy alle kuudenkympin-300kmh vaihteeseen koskematta ja nopeasti.Että tiedä väännöstä mitään ennenkuin ajatte kunnon pyörällä.
Sinne se hajabusa on jäänyt 8kk:n seisontaan siinä missä minä ajoin 30kw:n ja 100nm väännöillä 15 tkm talvikaudella. Ota kiinni jos saat... ;)
vain 332 kmh , blaah !
Yli 330 hevosvoimaa , jatkettu runko , ym ym kivaa !
Kävi kuten ounastelivatkin , ilmanvastus oli moottoripyörälle jo niin kova että piirti 332kmh:n nopeudessa yli 2 kilometrin matkalle lakuraitaa asfalttiin kun takapyörä pyöri yli 350kmh:n nopeutta , ei vaan yksinkertasesti kulkenut kovempaa !
Voisin luetella 10 urheiluautoa helposti joilla on yli 350kmh:n huippunopeus !
PISTE
paljon Suomessa noita tuollaisia urheiluautoja?
Moottoripyöriä, jotka kulkee, näkee kesäisin lähes päivittäin.
pärjää radalla :
http://www.openwheelers.co.nz/newmodel/downloads.htm
Pitäsköhän pistää jo kesäks tilaukseen ... ?
Kyllä unohtuu moottoripyöräily kun laittaa kaasuvivut (huomaa monikko) eteen ja paukauttaa 0-300km/h noin viidessätoista sekunnissa tietäen, että jollain muulla kulkuneuvolla pitäisi jo jarruttaa kovaa vauhtia. Siitä kiihtyvyys jatkuu katkeamatta lähes yhtä rajuna vaikka nokka osoittaa 30 astetta kohti taivasta ja maa loittonee kovaa vauhtia - samalla kun voi vilkutella maassa pärrääville ajokeille. Pikkuhiljaa kiihtyvyys pienenee kunnes loppuu nopeuden ollessa lähelle 900km/h. Ei voi paljoa selvemmin motorisoidun kulkuvälineen voimaa aistia. Siitä huolehtii kymmenien tuhansien kilojen työntövoima ja sadoissa tuhansissa laskettavat hevosvoimat...
Tämä oli hyvä ja antaa perspektiiviä hieman "tehottomilla" ja teihin kahlituilla ajeleville.
Ei muuta kuin liput seuraavalle finskin lennolle. Toivottavasti olet puikoissa.
Moottoripyörä hakkaa kuitenkin kiihtyvyydessä jonnekin 200 km/h saakka.
Esitäpä kaava kuinka työntovoima muutetaan tehoksi.
Joo, onhan se vähän vaikeampi saada muutama sata tonnia rivakasti liikkeelle verrattuna muutamaan sataan kiloon. Tosin potkurikoneet liikahtavat myös makuultaan aika hanakasti. Hauskaa siinä on kuitenkin se, että liikkeelle päästyä kiihtyvyys pysyy lähes rajuna koko ajan eikä tipu niin kuin motarilla tai autolla nopeuden kasvaessa. Toinen kohokohta on kun saa pienellä käden liikkeellä nostettua ne muutama sata tonnia ilmaan ja vieläpä kohtuu rivakkaa tahtia. Todellinen 'feel the power' tunne.
Sitten se kaava:
Teho = voima * nopeus
Moottorien työntövoima ja lentsikan nopeus tiedetään, joten loppu on yksinkertaista.
Esimerkki:
Maailman suurin suihkumoottori tuottaa työntövoimaa vähän yli 500kN, eli se nostaisi 50t painavan rekan pystysuoraan ilmaan. Jos lentsikassa on kaksi kyseistä moottoria ja se kulkee niiden avulla vaikkapa 70% työntövoimalla 900km/h (250m/s), niin laskennalliseksi tehoksi saadaan 700kN * 250m/s = 175 000kW eli noin 238 000hv. Tämä on tietysti laskennallinen arvo, mutta suuntaa antava. Tarkkaa työntövoimaa matkalentonopeudella matkalentokorkeudessa on vaikea sanoa. Muistaakseni Finnjetin, siis sen laivan, kaasuturbiinit kehittävät jotain luokkaa 30 000kW per moottori.
Vissiin vähän liikaa - kun tuo kotitekoinen fysiikkateoria pääsi näin valloilleen.
Taitaa tuo fysiikan tietosi olla samaa mielikuvituspuuhaa kuin lentämisesikin.
Yhtä kaukana todellisuudesta molemmat.
Eipä tuossa edellisen kirjoittajan tehon kaavassa mitään mätää ollut. Jokainen voi tarkistaa, että vakio nopeudella liikuvan esineen tehontarve saadaan kun kerrotaan esineen vastusvoima sen nopeudella. Koska lentokoneen moottorien työntövoima on vakionopeudella lennettäessä tietysti sama kuin lentokoneen vastus, niin tarvittava teho sadaan ko kaavalla olettaen, että työntövoima tosiaan tunnetaan.
Jospa jatkaisit vaan lisää alkeiden opiskelua, niin palataan sitten asiaan.
Aloita vaikka siitä, että suihkumoottori voi käydä täydellä teholla, vaikka kone olisi paikallaan.
... tuo sinun suihkumoottori kun vertaa sitä esimerkiksi avaruussukkulan kiiteäpolttoaineiseen rakettimoottoriin, josta löytyy 12450 kilonewtonin työntövoima.
Että tuo sinun Feel the Power on lähinnä höyhenellä kutittelua, kun aletaan puhumaan todellisesta voimasta.
Ja keskustelun taso on muutenkin saavuttanut tason "Voittaako Tarzan Teräsmiehen"
Sinä voisit palata keskustelutaidon alkeiden pariin, on jäänyt selvästi käymättä. Juuri tuollaisten takia tällaiset keskustelupalstat eivät toimi, koska mielenkiintoiset keskustelut menevät täysin 'hiekkalaatikko eipäs-juupas' -tasolle. Jos on jotain asiaa niin kirjoita ihmeessä äläkä lähettele pelkästään aivan tyhjänpaiväisiä juttuja. Kiitos...
Sukkulan rakettikin kalpenee Saturn IV B kantoraketin voimille. Tuollaisella lähetettiin ihminen kuuhun.
Tarkoitus vajaisiin teksteihin on se, että nuo poikaset oivaltaisivat itse virheensä, vain siten voi oppia jotain.
Jos tämä suihkumoottorijuttu jäi vaivaamaan, niin käydään se sitten läpi.
Kaikki ilmeisesti tietävät kuinka suihkumoottori toimii.
Kun ilmaa puhalletaan taaksepäin, niin syntyvä vastavoima kohdistuu moottoriin vastakkaiseen suuntaan.
Tätä voimaa sanotaan työntövoimaksi, ja se ilmoitetaan maksimiteholla ja merenpinnan tasolla kun kone on paikallaan.
Kun koneen ilmanopeus kasvaa, niin työntövoima vähenee, ja silloin kun koneen nopeus on sama kuin moottorin läpi kulkevan ilman nopeus, niin työntövoimaa ei enää synny.
Nykyiset matkustajakoneiden suihkumoottorit on melun ja hyötysuhteen vuoksi tehty mahdollisimman suureksi halkaisijaltaan ja varustettu ohivirtauksella.
Ohivirtaus toimii periaatteessa kuin potkuri, joten sillä osalla ilman nopeus on oltava alle äänen nopeuden, moottorin keskiosalla nopeus voi sitten olla suurempikin.
Kun kone lentää esim vaakalentoa, niin siihen vaikuttava teho on työntövoima x koneen nopeus, mutta työntövoiman aikaansaamiseksi täytyy ilmaa siirtää moottorista taaksepäin suuremmalla nopeudella kuin koneen nopeus.
Moottorista otetaan siten teho, joka tarvitaan koneen liikuttaniseen ja teho joka tarvitaan työntövoiman aikaansaamiseksi. ( ilman puhaltaminen koneen taakse )
Moottoritehon laskeminen on siten aika paljon mutkikkaampi asia kuin pelkkä kertolasku.
Kun esillä oli MD-11, niin koitetaan hieman haarukoida sen teholukemia.
Moottoreille on ilmoitettu työntövoimaksi n 275 kN, moottorin sisähalkaisijaksi 94 " josta laskemalla selviää, että suihkun nopeus pitäisi olla n.320 m/s.
Nopeus on keskimääräinen ja eipä ole tietoa onko se ohivirtausosalla pienempi ja muualla suurempi, joten on vain tyydyttävä olettamaan sen olevan tasainen ja starttiteho olisi tällöin vajaa 90000 kW.
Kun kone lentää vaakalentoa nopeudella 900 km/h ja edelleen oletetaan moottorin läpi kulkevan virtauksen olevan sama 320 m/s niin työntövoima ja teho voi olla enää vajaa 40 % maksimista.
Vaakalentoa lentävä kone tarvitsee työntövoimaa, jonka suuruus on ilmanvastukset + koneen paino / liitosuhde.
MD- 11 maksimi starttipaino on kai jotain 280 t josta polttoaineen osuus 150 t , joten tarvittava työntövoima voi vaihdella suurestikin lennon aikana ja selvittää varmaan, miksi koneisiin ei yleensä oteta minimi varmuusrajaa enempää polttoainetta kyytiin.
Liitosuhteista ym vastuksista minulla ei ole tietoa, joten matkalentotehoa on koitettava etsiä toista kautta.
Kuten jo tuli edellä kerrottua maksimi polttoainemäärä on noin 150 t ja lentomatkaksi ilmoitetaan 12000 km paikkeille, ja kun huomioidaan starttitehon ja nousutehon suuremmat kulutukset ja pakollinen varmuusvara, niin kulutus on keskimäärin 10000 kg / h, ja kun moottoreita on 3 niin yksi kone syö 3300 kg / h.
Suihkumoottorien ominaiskulutus on suunnilleen 350 g/kWh (ellei tietoni ole pahasti päivittämättä), ja se tarkoittaa, että vaakalennossa matkanopeudella yksi moottori hyrrää jotain 9500 kW, n teholla.
Matkateho on siten aivan muuta kuin 70 % maksimista, ja kuriositeettina mainittakoon, että starttitehoilla kulutus olisi yli 90 t / h ja tankillinen(150 t) ei riittäisi pariksi tunniksikaan.
Varoitus ! ! !
Älkää ottako lukuarvoja täydestä, tässä on tehty niin paljon oletuksia ja oikaisuja, että virhe voi olla merkittävä, tarkoitus oli vain osoittaa, että suihkukoneen tehon laskeminen ei ole aivan edellä esitetyn kaltainen nakki.
Aluksi, enpä oisi uskonut että asia näin paljon porukkaa kiinnostaa... Sitten linkki:
http://education.rolls-royce.com/Trent-800-jet-engines/
Ei tuo mun nopeasti kalkuloima 238 000hv kovin kauaksi heittänyt. Rolls-Roycen pojat lupailee moottoristaan 90 000 LASKENNALLISTA hevosvoimaa koneen liikuttamiseen (ei ole otettu huomioon ahtimen ja fanin tehon tarvetta). Nyrkkisääntönä noin kolmannes moottorin tuottamasta 'tehosta' kuljettaa konetta. Loput hukkuu ahtimeen yms. Näin ollen voidaan puhua jopa tuosta mainitusta 250 000hv kokonaistehosta.
Jos otetaan huomioon, että esimerkissäni käyttämä maailman suurin moottori tuottaa vieläpä noin 25% enemmän staattista työntövoimaa, niin näin ollen sen tuottaman tehon voidaan olettaa olevan noin 113 000hv. Eli jos koneessa on kaksi moottoria, niin tehoa on 226 000 hv, eli arvioni heitti 12 000hv.
Huom. En ole fyysikko eikä tarkoitukseni ollut alun perin ollut esittää veden kestävää laskelmaa siitä, kuinka paljon joku lentsikka kehittää heppoja matkalennossa, vaan esittää joku vertailukelpoinen luku kysymykseen, kuinka paljon max. heppoja on suihkarissa. Mulle riittää, että se kone pysyy ilmassa niillä moteilla, jotka siihen on pultattu. Varmasti aiheesta saa väännettyä vaikka minkälaista taistelua, mutta esitin asian kuten jotkut viisaammat ovat sen minulle aikaisemmin esittäneet kaikessa yksinkertaisuudessaan hanska-arvoineen. En tiedä kuka osaa sanoa lopullisen totuuden tälle asialle, mutta hyviä suuntaviivoja voi heitellä vähän mutkia oikomalla.
PS. Edelleen mielestäni motarin tehoputki kuullostaa kunnon suihkumoottorin vieressä lähinnä villasukkia kutovan isoäidin hyräilyltä ;) (ei ollut provo...)
Olen puhunut, ugh!
Tuli vaan mieleen, että tosta löytyy pari hyvää esimerkkiä kun autolle annetaan kunnolla 'heppoja'. Taitaa olla tossa ekassa vieläpä kuorma-auto.
http://www.aviationexplorer.com/747_engine_blast.htm
http://www.alexisparkinn.com/photogallery/Videos/2006-3-10_B747_blows_cars.wmv
Että näin...
moi mulla tämä 86vm toyota landcruiser lj70 turbö niin tämä riittää mulle ihan hyvin ,, ja maastossakin pääsee ku laittaa nelivedon päälle..
Kahta en vaihda toinen on Bensa ja toinen on ......
tehdä dieseleitä :-)
Eikö teillä enää seiso?
Arvatkaa vaan, miten kauas miesten kuula lentää kun takana on 2 tonnin voima.
Pitihän se koittaa kun tallissa on 2-tonnin tunkki, mutta ei se kuitenkaan kovin kauas singonnu.
Oliskohan nopeudella sittenkin jotain tekemistä suorituskyvyn kannalta. ?
Myös moottorissa ! !
Kun on niin kovasti tarve ohitella niin kai teet sen niin kuin kuuluu? Aloitat ohituksen riittävän kaukaa (turvaväli) ja palaat takaisin tarpeeksi kaukana? Aika harva ohitus menee näin ja ohitettava saa rapaa ja kiviä lasille. Hölmöläisten hommaa.
Ei se maaginen 400 Nm:n vääntö vielä mitään kerro. Jos lähdet kiihdyttämään, kun kierroksia on vaikka 2000, ei ole tehoa käytössä kuin n. 84 kW.
Jos joku lähtee kiihdyttämään bensa-autolla, kun moottorissa on kierroksia 3000 ja vääntöä 300 Nm, silloin on tehoa käytettävissä 94 kW. Kiihtyy nopeammin eikä tarvitse vetää lähellekään punaista.
Kyllä autoa kiihdyttää vetäville pyörille tuleva vääntömomentti. Mitä korkeammilla kierroksilla moottorissa vääntöä esiintyy, sitä suurempaa välityssuhdetta voidaan käyttää ja sitä suurempi vääntömomentti pyörille saadaan. Teho kuvaa sitä melko hyvin. Vääntömomenttikäyrän muoto on toki huomioitava.
"Mitä korkeammilla kierroksilla moottorissa vääntöä esiintyy, sitä suurempaa välityssuhdetta voidaan käyttää ja sitä suurempi vääntömomentti pyörille saadaan."
esim jos kampiakselilla 400nm vääntö niin vaihteella joka on suora on vääntöä pyörillä 400nm, kun taas vaihteella joka on 1/10 eli pieni on vetävillä vääntöä 4000nm
????
Jos vaihde on suora, niin ei se tarkoita että pyörät pyörivät yhtä kovaa kuin moottori. Jos näin olisi niin 6000 r/min auto menisi 600 km/h.
Siellä on vielä se "perävälitys".
En rupea halkomaan hiuksia vaan tarjoamaan karrikoidun esimerkin, jotta saataisiin jotain perspektiiviä asiaan.
"auto menisi 600 km/h.
Siellä on vielä se "perävälitys". "
Ei menisi, sillä siellä on 2" renkaat.
Jätä lukematta, jos et ymmärrä. Oho pilkku jäi..
Selvitäs nyt ensin miten välityssuhde mekaniikassa määritellään. Tuossa esimerkissäsi se on 10.
Kyllä autoa kiihdyttää vetäville pyörille tuleva vääntömomentti. Mitä korkeammilla kierroksilla moottorissa vääntöä esiintyy, sitä suurempaa välityssuhdetta voidaan käyttää ja sitä suurempi vääntömomentti pyörille saadaan. Teho kuvaa sitä melko hyvin. Vääntömomenttikäyrän muoto on toki huomioitava.
-----
Käytännössä kuitenkin välityssuhteilla joko jaetaan (isot vaihteet) tai kerrotaan (pienet vaihteet)vääntömomenttia. Eli se perinteinen mikä voimassa voitetaan se matkassa hävitään. Eli ei kuten kirjoitit.
Ihan onnistunut provo.Taidat itse ajella fiat puntolla niin juuri sinä joka laitoit tämän ketjun alulle.
sitten kun painaa petaalia vähän syvemmlle niin mitään ei tapahdu.
Automaattiloota osaa vaihtaa kyllä sopivaa pykälää sisään.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ne tehokkaammat menee ohi. Eli esim alfasi 200 heppaa jää 250heppaisen bensaversion jalkoihin.
ja tdci koitti pysyä perässä...minulla 440nm ja 320hv lähdin nelosella 1500rpm ja työnsin jalan konehuoneeseen, ei näkynyt tdci:ä, ....niin se vaan perhefarkku lähti tdci:n edestä liukkaasti....mutta hyvä on muistaa että minunkin autoani nopeampia on paljon, tosin kaikki bensalla kulkevia....mutta otapa tdi:llä 50-200 samalla vaihteella, onnistuuko? jäljelle jäi vielä vitonen ja kutonenkin....paljonko tdi kulkee tämä menee 268 gprs:n mukaan...mittarissa silloin jo 280....tosin mulla on V8....
"mutta hyvä on muistaa että minunkin autoani nopeampia on paljon, tosin kaikki bensalla kulkevia."
Nohnoh, esim E420 CDi pyyhkii 720 Nm väännöllä ohi sun "perhefarkusta" niin, että jäät mustaan utuun nuuhkimaan menemisen mallia.
Ps: Tdci fordin nokivasara nyt pitääkin jäädä sun ritsalle..
ja niin sinäkin, A. sinulla ei ole tuota mersua ja B. edelleenkään se ei pärjää omalle baijerin ihmeelleni, testaatu saksassa...sinne jäi vaikka kohtuu hyvin kulkikin. onko jotain nopeampaa dieseliä?
M5:ssa on vääntöä vain 520 Nm, mutta tehoa on n. 200 hv enemmän. Kumpikohan kiihtyy paremmin?
itselläni on siis bmw 540i...jätti ainakin tuon cdi mersun "kevyesti" joten oletan ja tiedän m5:en katoavan helposti dieseleiden edestä....se on eri juttu katoaako isoimmalla vaihteella kiihdytettäessä vaikkapa 50km/h nopeudesta...voi jättääkin,mutta ainakaan 540i:llä en tarvitse nelosta isompaa vaihdetta kaupunkialueella missään...sen verran kevyesti kulkee ja lähtee...
1100 Nm diisseli ja taas kyykytetään bensapellejä. Le Mansin voitto selkeästi.
Tällä palstalla riittää näköjään loisto- tai urheiluautojen omistajia vai olisko sittenkin taas amiksessa välitunti :) Buaahaaahaaa. Pojat starttaa teinicorollan amispäivän jälkeen ja lähtee äidin ja isän vintille masturboimaan gti-magazinen sivuille..säälittäviä.
Taas menee asiat sekaisin. Ko. auto ei tehnyt nopeimpia kierroksia. Huipputehoissa se ei vaan pärjää. Sen sijaan tankkausvälit ja huolto olivat pidemmät ja kestävyys riittävä.
Toki on todettava, että ei ihan perusdieseliä polta tuo jo pelkkä ko. dieselpolttoaineen korkea setaaniluku kaventaa eroa bensakilpailijoihin.
1100 Nm:llä laatikotkin poikii kiitettävän helposti.
Summasummarum ko. auto versus 900 heppainen bensakilpailija, niin on selvää kumpi ajaa nopeimmat kiekat, mutta eriasia sitten kumpi kestää maaliin. Tällä kertaa diesel, viime vuonna bensa.
kun sen pitää tiisselillä ajella,meijän isillä on rahaa enempi ku teijän isillä,vaikka bensa maksais 10€/litra niin meijän isi ajaa silti...teijän isi syö teijän äitin tekemää maksalaatikkoa silloin kotona kun ei oo varaa ajaa ees tiisselillä.
Miten teho lasketaan momentin ja kierrosluvun perusteella?
Millä kierrosluvulla saadaan huipputeho?
Kuinka hyvin M5 kiihtyy, jos se käy huippukierroksilla?
Kumpikohan kiihtyy paremmin?
"Miten teho lasketaan momentin ja kierrosluvun perusteella?"
teho(kW) = vääntö(Nm) * kierrokset(rpm) / 9549,3
"Millä kierrosluvulla saadaan huipputeho?"
M5:lla 7750 rpm ja 420CDI:llä 3800 rpm.
"Kuinka hyvin M5 kiihtyy, jos se käy huippukierroksilla?"
Se kiihtyy silloin parhaiten.
"Kumpikohan kiihtyy paremmin?
M5 kiihtyy paremmin.
Suurkiitokset tehonlaskukaavasta