Minun suruni on niin valtava. Sait minut rakastamaan, elämään, toivomaan...Kukaan muu ei onnistunut siinä viimeisen 10 vuoden aikana. Siitä ikuisesti kiitoksia sinulle.
Valitettavasti sinun tunteesi eivät olleet kuin pilvilinnoja jotka haihtuivat ilmaan, et ollut se joksi sinut luulin, onnistuit peittämään todellisen luonteesi erittäin hyvin. Teit minulle niin pahaa etten voi sanoilla kuvata sitä.En halua uskoa että teit sen tahalla, mutta siltä kyllä vaikuttaa. Käytit minut hyväksesi jotta sinulla olisi hetken parempi olo. Et avautunut minulle, et antanut meille mahdollisuuden onnistua koska et koskaan rakastanut minua. Rakastuin ihmiseen joka oli kameleontti, jonka todellinen minä oli jossain ties missä. Et ollut valmis aikuseen suhteesseen jossa on vastuuta, yhteistä tulevaisuutta. Pelkäsit rakkauttani, koska sinulla ei ollut mitään annettava takaisin. Syytit minua asioista jotka olivat täysin mitättömiä. Keksit syitä suhden lopettamiseen jotka olivat naurettavia. Tiesit hyvinkin että olisin ollut onnellinen sinun kanssasi, niin onnellinen kun tässä elämässä vaan voi olla toisen kanssa. Aina on erimielisyyksiä ihmissuhteissa-jos haluat suhden joka on ilman niitä niin silloin et voi saada rakkautta. Ehkä olisit onnellisin välinpitämättömän naisen kanssa. Hänen kanssa voi harrastaa kaikkea mutta hänelle ei tarvitse antaa mitään.
Kaipaan sinua ystävääni. Olisimme edes voinut olla ystäviä, mutta ethän sinä tarvitse edes niitä.
Valitettavasti sinun tunteesi eivät olleet kuin pilvilinnoja jotka haihtuivat ilmaan, et ollut se joksi sinut luulin, onnistuit peittämään todellisen luonteesi erittäin hyvin. Teit minulle niin pahaa etten voi sanoilla kuvata sitä.En halua uskoa että teit sen tahalla, mutta siltä kyllä vaikuttaa. Käytit minut hyväksesi jotta sinulla olisi hetken parempi olo. Et avautunut minulle, et antanut meille mahdollisuuden onnistua koska et koskaan rakastanut minua. Rakastuin ihmiseen joka oli kameleontti, jonka todellinen minä oli jossain ties missä. Et ollut valmis aikuseen suhteesseen jossa on vastuuta, yhteistä tulevaisuutta. Pelkäsit rakkauttani, koska sinulla ei ollut mitään annettava takaisin. Syytit minua asioista jotka olivat täysin mitättömiä. Keksit syitä suhden lopettamiseen jotka olivat naurettavia. Tiesit hyvinkin että olisin ollut onnellinen sinun kanssasi, niin onnellinen kun tässä elämässä vaan voi olla toisen kanssa. Aina on erimielisyyksiä ihmissuhteissa-jos haluat suhden joka on ilman niitä niin silloin et voi saada rakkautta. Ehkä olisit onnellisin välinpitämättömän naisen kanssa. Hänen kanssa voi harrastaa kaikkea mutta hänelle ei tarvitse antaa mitään.
Kaipaan sinua ystävääni. Olisimme edes voinut olla ystäviä, mutta ethän sinä tarvitse edes niitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..Kamalaa luettavaa... Auts. Muutoinkin, mutta etenkin siksi, kun minä olen juuri tehnyt lähestulkoon samalla lailla äärimmäisen kiltille, ihanalle ihmiselle.
Ihmiset osaa olla toisilleen, tahtomattaankin, aivan kamalia. Hirviöitä.
Kaikkeen ei ole objektiivista ratkaisua, ei koskaan. Osanottoni. Meitä mulkeroita on tapettavaksi asti.
Itsekin olen tehnyt jotain vastaavaa nuorempana, vaikken mikään kusettaja olekaan. Ketjunavaus voisi siis kohdistua myös minuun. En usko, että kyseinen neiti koskaan ymmärsi, miksi laitoin suhteen poikki, sillä tarjosin tekosyitä. Ehkä hän lopulta luuli, että käytin häntä hyväkseni, vaikka kumosinkin sen väitteen hänen sitä tarjotessaan. Joku voisi sanoa, että vedätin häntä, mutta en tehnyt sitä pahantahtoisesti.
Asetin häneen mielessäni paljon odotuksia, mutta huomasin hänessä pian puolia, joista en pitänyt ollenkaan, jopa tietynlaista ilkeyttä, jota hän tuskin itse edes tiedosti. Tämä ei ollut ainoa huono puoli. Hänen näkökulmastaan minä olin pahantekijä, hän itse niin sanotusti syytön. Neiti oli varsin kiltti ja haavoittuva yksilö. Hänen sydämensä särkyi, mutta mitä olisin voinut tehdä toisin? Olisin voinut odotella ja pidätellä ennen kuin hurmasin häneltä jalat alta, mutta toisaalta hän oli kuitenkin joitakin viikkoja äärimmäisen onnellinen. Koko syy ei varsinaisesti ollut minussa, mutta koskaan en syyttänyt häntä mistään vaan otin kaiken omaan piikkiini ja sain hänet puoliksi vihaamaan itseäni. Etsin jotain, mitä hän ei lopulta voinut minulle olla. Ei, vaikka olisin niin halunnut. Sellaista on elämä.
Mun mielestä tollasessa tilanteessa on parempi sanoa ne oikeat syyt toiselle. Koska toisen on paljon helpompi toipua, kun tietää mitä tapahtui ja miksi, kuin jäädä epätietoisuuteen. Kaikissa ihmisissä voi olla ilkeyttä jossain tilanteissa, tai jotain mikä ilkeydeksi voidaan tulkita. Siksi olisikin ollut reilua puhua tytön kanssa näistä asioista. Ja kyllähän hän varmasti itsestään on syitä etsinyt, niin kuin jokainen tuollaisessa tilanteessa tekee. Eikä vihakaan ole hyvältä tuntuva tunne.
Mitä loppujen lopuksi häviää siinä jos asiat puhutaan selväksi? Ei ainakaan enempää kuin siinä että toinen jää ikuisesti epätietoisuuteen ja kokee tulleensa hyväksikäytetyksi. Hänen vihansahan luultavasti johtuu juuri siitä ettet voinut kertoa asian todellisia syitä. Mikä tekosyissä lopulta on parempaa kuin oikeissa syissä, varsinkin jos toinen tietää hyvin tekosyiden olevan vain tekosyitä?
Tuli vielä mieleeni, että voisithan vieläkin asian selvittää?
Jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, siis tän tytön asemassa, niin kyllä olisi parempi että asiat joskus saataisiin selviksi, kuin että ei koskaan. Pahimmillaanhan hän saattaa vielä eläkeiässäkin miettiä tapahtumaa, etenkin jos on herkkä ja haavoittuvainen kuten sanoit. Tollaset hyväksikäytetyksi tulemisen kokemukset on kuitenkin aika traumatisoivia.
voimia vaan!