On ymmärrettävää, että haluaa purkaa pahaa oloaan mutta itse uskottomuudesta asiana valittaminen on täysin naurettavaa!
Ja vielä naurettavampaa on se "nykyajan menon" kauhistelu! Samaa se on ollut aina ja ikuisesti, vanhaan hyvään aikaan ei ole vain voitu puhua mistään ääneen. Ei varsinkaan huonosta parisuhteesta.
Se on valitettavasti niin, että vaikka kusipäitä on paljon, ovat kaikki vain ihmisiä ja sen porukan kanssa on valitetettavasti elettävä! Kun kävelee peilin eteen ja katsoo sinne, ei sieltä katso mitään parempaa. Jos väität muuta, valehtelet.
Typeryyden huippu on myös kyynelehtiä, uskaltaako enää uuteen suhteeseen tai luottaa. EIHÄN MIHINKÄÄN VOI LUOTTAA, EDES SIIHEN ETTÄ SELVIÄT PÄIVÄSTÄ HENGISSÄ!!! USKALTAKAA ELÄÄ.
Oikea asenne on katsoa elämän loputonta epävarmuutta kantavana voimana, sillä mikään ei olisi kamalampaa kuin tietää etukäteen elämäntarinansa!
p.s.
Yksikään petetyn kyynel ei ole sen arvoinen. Jokainen ansaitsee paljon parempaa ja se parempi löytyy ainoastaan itsestä. Katso taaksesi ja naura.
Ja vielä naurettavampaa on se "nykyajan menon" kauhistelu! Samaa se on ollut aina ja ikuisesti, vanhaan hyvään aikaan ei ole vain voitu puhua mistään ääneen. Ei varsinkaan huonosta parisuhteesta.
Se on valitettavasti niin, että vaikka kusipäitä on paljon, ovat kaikki vain ihmisiä ja sen porukan kanssa on valitetettavasti elettävä! Kun kävelee peilin eteen ja katsoo sinne, ei sieltä katso mitään parempaa. Jos väität muuta, valehtelet.
Typeryyden huippu on myös kyynelehtiä, uskaltaako enää uuteen suhteeseen tai luottaa. EIHÄN MIHINKÄÄN VOI LUOTTAA, EDES SIIHEN ETTÄ SELVIÄT PÄIVÄSTÄ HENGISSÄ!!! USKALTAKAA ELÄÄ.
Oikea asenne on katsoa elämän loputonta epävarmuutta kantavana voimana, sillä mikään ei olisi kamalampaa kuin tietää etukäteen elämäntarinansa!
p.s.
Yksikään petetyn kyynel ei ole sen arvoinen. Jokainen ansaitsee paljon parempaa ja se parempi löytyy ainoastaan itsestä. Katso taaksesi ja naura.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tehdä "hyväksytyksi" kusipäiden toiminnan ja samalla hakea "oikeutusta" omalle kusipäisyydelleen voi ajatella esittämälläsi tavalla.
Sille pohjalle ei vaan voi rakentaa mitään pysyvää. Mieti sitä.
Kertakäyttösuhteita, pikaruokaa, pikapanoja, pikalapsia..= Kertakäyttöelämä
Kenenkään ei pidä alentua itse tekemään samaa. Tarkoitus on katsoa totuutta silmiin ja lopettaa itsesäälissä rypeminen!
p.s. Vihaan minäkin kaikkea Pikaa. Kylmää realismia on tajuta se, että kaikki eivät niin tee ja lopettaa itkeminen! ELÄÄ.
Joskus tuntuu, että ihmiset suhtautuu "kylmään realismiin" ihan väärällä tavalla. Onhan se nykyään olla kylmä ja kova ja sen sellaista... Mutta ei sitä oikeaa realismia ja järkeä tarvitse roskiin samalla heittää.
Come on, tämä on uskottomuus-palsta. Täällä käy osa huvikseen lukemassa näitä, mutta osaa on petetty ja loukattu. Niille se paasaaminen voi olla vaan terapiaa. Sanotaan sellasta mitä ei aina ihan tarkotetakaan edes. Päästetään höyryt pihalle ja kritisoidaan yleisestikin pettämistä. Jos olet yhtään lukenut lehtiä tai muitakin keskustelupalstoja niin olet varmaan huomannut, että ihmiset hurskastelee vaikka mistä ja koko ajan.
Onkohan sekin tavallaan hurskastelua, ettei siedetä, että joidenkin tarvitsee saada itkeä välillä että pääsee taas jatkamaan. Itseäni ei ole petetty, mutta en silti uskaltaisi lähteä sen kokeneita syyttelemään siitä, että purkavat asioita jollekin keskustelupalstalle.
Eiköhän moni noista kirjoittajista samalla elä ja jonkin ajan kuluttua ovat entistä ehompia.
Vastustitko muuten nyt sitä itsesäälissä rypemistä vai sitä, että joku tuomitsee uskottomuuden yleisesti?
Pointti on se, että ei pidä pahentaa asiaa "kuolemalla" suruun. Tottakai uskottomuus on väärin mutta niin on itsesäälissä rypeminenkin! Jokainen on arvokas ja itsensä sankari. Se pitää tajuta.
nim.kokemusta on
Jonkin aikaa kun vielä shokissa ovat niin maailma tuntuu musertuvan. Mutta kyllä ne siitä ylipääsee, täälläkin monet vuodattaa ja päästävät kaiken ulos ehkä liioittelenkin asiaa. Mutta ajan mittaan toipuvat ja palautuvat kuten sinäkin oletan.
Se, että täällä kirjoittaa elämänsä olevan ohi on sen hetkinen tunne (joku voinut vaikka edeltävänä päivänä vasta kuulla pettämisestä) eikä silti sitä tarkoita.
Jokainen tuntee asiat eri tavalla, jos ei ole paljon vastoinkäymisiä ollut niin muille pienet asiat voivat tuntua suurilta. Eikä kukaan omille suruilleen paljoa voi.