Miten mielestänne minun pitäisi suhtautua mieheni käytökseen?
Mieheni on 5kymppinen ja tytär kohta 11 v. Mieheni riitautui tyttäremme kanssa muutama päivä sitten. Kaikki alkoi siitä kun tytär laitteli itse pieniä tauluja seinälleen, naputteli itse vasaralla pieniä nauloja. Mieheni meni halaamaan tytärtä ihastuksissaan siitä että hän pärjäilee ihan yksikseen.
Nyt mieheni käyttäytyy tytärtä kohtaan ilkeästi, ei paljonkaan kiinnitä häneen huomiota, jättää paitsi herkuista joita muut perheenjäsenet saavat. Mitään ei hänelle enää saa ostaa, vaatteetkin kúulemma tästä lähtien tehdään säkkikankaasta. Tai jotain toisten vanhoja.
Pelkkä vierestä katsominenkin on inhottavaa. Olen puhunut tyttärelleni että hän voisi pyytää anteeksi koska mieheni ei kuulemma aio tehdä mitään asian eteen. Tytär ei kuitenkaan halua.
En oikein tajua miten minä saisin kaksi jääräpäätä sopimaan, en edes jaksa enää sekaantua siihen kun kumpikaan ei tee mitään. Tytär on nyt alkanut olemaan enemmän kaverilla.
Olen väsynyt olemaan "välimies" ja välienselvittelijä, taitaa mieskin vaan nauttia kun yritän ja yritän saada heitä sopimaan. On niin kiva uhmata tietysti.
Mikähän on se oikea tapa suhtautua asiaan?
Mieheni on 5kymppinen ja tytär kohta 11 v. Mieheni riitautui tyttäremme kanssa muutama päivä sitten. Kaikki alkoi siitä kun tytär laitteli itse pieniä tauluja seinälleen, naputteli itse vasaralla pieniä nauloja. Mieheni meni halaamaan tytärtä ihastuksissaan siitä että hän pärjäilee ihan yksikseen.
Nyt mieheni käyttäytyy tytärtä kohtaan ilkeästi, ei paljonkaan kiinnitä häneen huomiota, jättää paitsi herkuista joita muut perheenjäsenet saavat. Mitään ei hänelle enää saa ostaa, vaatteetkin kúulemma tästä lähtien tehdään säkkikankaasta. Tai jotain toisten vanhoja.
Pelkkä vierestä katsominenkin on inhottavaa. Olen puhunut tyttärelleni että hän voisi pyytää anteeksi koska mieheni ei kuulemma aio tehdä mitään asian eteen. Tytär ei kuitenkaan halua.
En oikein tajua miten minä saisin kaksi jääräpäätä sopimaan, en edes jaksa enää sekaantua siihen kun kumpikaan ei tee mitään. Tytär on nyt alkanut olemaan enemmän kaverilla.
Olen väsynyt olemaan "välimies" ja välienselvittelijä, taitaa mieskin vaan nauttia kun yritän ja yritän saada heitä sopimaan. On niin kiva uhmata tietysti.
Mikähän on se oikea tapa suhtautua asiaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt kirjoituksestani jäi pois oleellinen asia, eli se MIKSI MIEHENI VIHOITTELEE. Tyttäreni siis TORJUI isänsä halauksen. Siitä mieheni suuttui.
Kannattais miehesi mennä itseensä,ton ikäiset likat ovat aika yleisesti ujohkoja siihen hali hommaan.Sama on miunkin likalla,enkä ole pitäny sitä outona asiana.
Eikö miehesi huomaa miten lapsellisesti käyttäytyy? Sano hänelle että hänen on oltava aikuinen tilanteessa. Ettet sinä aio olla aikuinen ja sovittelija hänen puolestaan.
Tytär tarvitsee erityisesti isänsä ehdotonta rakkautta murrosiän kynnyksellä. Murrosiässä hän näyttelee halveksivansa teitä molempia, mutta teidän on rakastettava häntä EHDOITTA, omana itsenään, kaikista piikeistä huolimatta, uskoen hänen sisällään edelleen olevaan rakkaaseen tyttäreen. Se on parasta mitä voitte hänelle antaa.
Isän viesti "rakastan sinua vain jos olet kiltti ja mukaudut tahtooni" on pahinta mitä isä voi tyttärelleen viestiä, se opetus seuraa tytärtä helposti miessuhteisiin. Hän ei enää rakastaessaan uskalla kuunnella itseään, ja on vain onnessa, millaisen miehen hän saa (mitä alistuvampi hän on, sitä varmemmin hän valitsee määräilynhaluisen miehen). Sellaista aikuisuuttako miehesi tyttärelleen haluaa?
Miehesi ei kai ole valmis ajattelemaan tyttären kasvamista isoksi. Asian torjuminen ei kuitenkaan poista sitä että lapsi irtaantuu aikanaan vanhemmistaan. Teidän on syytä alkaa valmistautua siihen.
Sinuna sanoisin nämä miehelleni mutta en sen enempää haluaisi olla sovittelijana, koska silloin jäisin yksin vastuupaikalle, vieläpä asiasta joka ei oikeastaan kuulu minulle. Kyse on kahdenvälisistä suhteista. Ethän haluaisi tyttären sovittelevan miehesi ja sinun riitoja?!
ikänsä mukaan, mies ei. Teini-ikäiset alkavat kaipaamaan muunlaisia kannustuskeinoja kuin fyysistä läheisyyttä. Miehesi ei ymmärrä että lapsi on kasvamassa aikuiseksi ja ottamassa eroa vanhemmistaan, niin kuin ihan oikein onkin. Saako miehesi jotain erityistä tyydytystä tyttären halaamisesta, kun torjunta kehittää tuollaisen vihareaktion?
Kysy tyttäreltäsi, miksi hänestä ei tuntunut hyvältä idealta halata isää. Ehkä se tilanne lähtee siitä selviämään.