RK62-tähtäin

Huono ampuja

Suomen armeijan läpi on päässyt tykkimiehiä, jotka kuvittelevat etutähtäimen piikin ympärillä olevaa rengasta pelkästään likasuojukseksi, vaikka tämän renkaan näkeminen takatähtäimen sumean aukon läpi on vitaalia oikeaoppiselle tähtäämiselle. Tämä etutunneli pitäisi nähdä terävänä, toisin kuin takareikä ja taulu, ja etutunneli pidetään keskellä aukkoa, tunnelin keskellä oleva piikin kärki osoittaa taulun keskikohtaan.

Onko vika koulutuksessa vai ampujassa. Vaiko molemmissa, eikö armeija ymmärrä, että useimmat alokkaat eivät ole koskaan käsitelleet mitään ampuma-asetta.

Tunnustan: minä ainakin luulin väärin. Osumat tulivat aina taulun reunoille. Neljä vuotta armeijan päättymisen jälkeen oivalsin virheen.

Kutsua kertaamaan ei ole tullut vaikka armeijan päättymisestä on kulunut jo melkein 6,5 vuotta, joten en välttämättä koskaan saa tietää olisinko ollut hyvä ampuja.

25

12630

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nimetön

      et voi nähdä eturengasta jyvää ja taulua terävänä. ei silmä pysty tarkentuun yhtäaikaa joka matkalle.

      • Fennoman

        varusmiehet enää näinä päivinä keskustele keskenään ja jos on epäselvyyksiä,eikö kehdata kysyä asiasta?

        Ei se ole häpeä jos kysyy tähtäimistä.Se on häpeä jos paukuttaa ympäri taulua sen takia.


      • Anonyymi

        VOIPAS AUTOFOCUS


    • diopteri

      rk62 tähtäimethän ovat niin yksinkertaset, että ei KUKAAN voi olla niin pöljä että ei osaa niillä tähdätä. Ne ovatkin justiin jokapojan tähtäimet. Ja se "eturengas" on muuten häikäisysuoja ja sillä ei ole osumisen kannalta MITÄÄN merkitystä. Minäkin joskus 4-5 vuotiaana kuvittelin että isän metsästyskiväärissä oleva "rinkula" kuuluu jotenkin tähtäämiseen, mutta pian opin että eipä asia niin ole.

    • Kyllä...

      Rynkyllä pitkin taulua ampui/ampuu...tykkimiehistä en sitten tiedä tosin..mene Mprky:n -kurssille, jossa voit opetella tuon homman uusiksi.

      • Fennoman

        varrella ehtii näkemään mielenkiintoisia ampumasuorituksia rynnäkkökiväärillä.Jokohan olet tajunnut asian.
        Minun ei ole tarvinnut noilla kursseilla käydä,taakse jäi 8 vuotta.


      • tykkimiesds

        mutta 4 kertaa olen mpkry kursseilla sen jälkeen ampunut testit ja kaikki kiitettäviä (osumat lasketaan)


    • sitä...

      etutähtäimen 'piikkiä' muuten kutsutaan sitten jyväksi. Jotenkin tuntuu, että ei ole nyt armeijaa käyty ollenkaan..sorry vaan jos epäilen..

    • ...takatähtäimessä on ne napsut sokeita varten.

      • naksahtavaa ääntä

        säätäruuvia kääntäessä, niin takatähtäimessä ei oo. Vain etutähtäimessä.
        Säätäminen on turhaa.
        Alkuperäisessä venäläisessä AK:ssa etutähtäin siirtyy vasaralla ja n 40 cm iskemä tähtäyspisteen viereen 150 metriltä ei anna vielä tarvetta säätämiseen.


      • naksahtavaa ääntä kirjoitti:

        säätäruuvia kääntäessä, niin takatähtäimessä ei oo. Vain etutähtäimessä.
        Säätäminen on turhaa.
        Alkuperäisessä venäläisessä AK:ssa etutähtäin siirtyy vasaralla ja n 40 cm iskemä tähtäyspisteen viereen 150 metriltä ei anna vielä tarvetta säätämiseen.

        Takatähtäimessä on korkeussäätö, mutta sivusäätöhän tapahtuu portaittain "napsauttelemalla" etutähtäimen ruuvista.
        RK62:ssa, mistä taisi puhe olla se säätäminen ei ole turhaa.


      • kertasäätö riittää.
        Adonis kirjoitti:

        Takatähtäimessä on korkeussäätö, mutta sivusäätöhän tapahtuu portaittain "napsauttelemalla" etutähtäimen ruuvista.
        RK62:ssa, mistä taisi puhe olla se säätäminen ei ole turhaa.

        Hölmöä että Suomalainen rk, joka tehtiin periaatteessa puhtaalta pöydältä tehtiin niin huonosti, kuten kevyt kk:kin.
        Yleensä kopio pyritään tekemään ainakin jossain määrin paremmaksi, eikä huonommaksi.
        Jyrsitty runko ja tauluammunta tähtäimet ovat yliarvostettuja työkalussa.
        Näillä kertausharjoitus määrillä ei säädöt tule tutuiksi, eikä todellisessa tilanteessa säädellä.

        Venäläisten versio on:
        -Kevyempi
        -Tähtäimet pysyy paikallaan, eivät ole kannessa heilumassa
        -Etutähtäimen suojus on ylhäältä avoin, jota ratkaisua pidetään parempana
        -Kaasumännän suojusputki on "uritettu" siten ettei lika tai vastaava haittaa toimivuutta
        -Kaasumännän suojusputkella on suojus yläpuolella, ollut ihan alusta asti
        -Puuperä on ammunnan kannalta huomattavasti mukavampi
        -akms versiossa on sarjatulen hidastin mekanismi
        -Suujarru on simppeli, mutta toimii, ei ole pelkkä liekinsammutin

        Kevyestä kk:sta vielä:
        -Painava
        -Ei pikavaihdettavaa piippua
        -Rakenne on alhaalta avoin, voi syödä sormet -tai taistelukentän paskaa
        -Tähtäimet on krouvit.
        Hyviä esimerkkejä oli tehty jo kymmeniä vuosia esim mg-42, sekä pikavaihdettavien piippujen edut oli tulleet selväksi jo ennen sotia.
        Nythän sitten on PV:llä suht laajassa käytössä venäläinen kk kaliberissa 54R, hehehe.


      • .rk.
        kertasäätö riittää. kirjoitti:

        Hölmöä että Suomalainen rk, joka tehtiin periaatteessa puhtaalta pöydältä tehtiin niin huonosti, kuten kevyt kk:kin.
        Yleensä kopio pyritään tekemään ainakin jossain määrin paremmaksi, eikä huonommaksi.
        Jyrsitty runko ja tauluammunta tähtäimet ovat yliarvostettuja työkalussa.
        Näillä kertausharjoitus määrillä ei säädöt tule tutuiksi, eikä todellisessa tilanteessa säädellä.

        Venäläisten versio on:
        -Kevyempi
        -Tähtäimet pysyy paikallaan, eivät ole kannessa heilumassa
        -Etutähtäimen suojus on ylhäältä avoin, jota ratkaisua pidetään parempana
        -Kaasumännän suojusputki on "uritettu" siten ettei lika tai vastaava haittaa toimivuutta
        -Kaasumännän suojusputkella on suojus yläpuolella, ollut ihan alusta asti
        -Puuperä on ammunnan kannalta huomattavasti mukavampi
        -akms versiossa on sarjatulen hidastin mekanismi
        -Suujarru on simppeli, mutta toimii, ei ole pelkkä liekinsammutin

        Kevyestä kk:sta vielä:
        -Painava
        -Ei pikavaihdettavaa piippua
        -Rakenne on alhaalta avoin, voi syödä sormet -tai taistelukentän paskaa
        -Tähtäimet on krouvit.
        Hyviä esimerkkejä oli tehty jo kymmeniä vuosia esim mg-42, sekä pikavaihdettavien piippujen edut oli tulleet selväksi jo ennen sotia.
        Nythän sitten on PV:llä suht laajassa käytössä venäläinen kk kaliberissa 54R, hehehe.

        tarkotatko rk62 vai rk95


      • puhut!
        kertasäätö riittää. kirjoitti:

        Hölmöä että Suomalainen rk, joka tehtiin periaatteessa puhtaalta pöydältä tehtiin niin huonosti, kuten kevyt kk:kin.
        Yleensä kopio pyritään tekemään ainakin jossain määrin paremmaksi, eikä huonommaksi.
        Jyrsitty runko ja tauluammunta tähtäimet ovat yliarvostettuja työkalussa.
        Näillä kertausharjoitus määrillä ei säädöt tule tutuiksi, eikä todellisessa tilanteessa säädellä.

        Venäläisten versio on:
        -Kevyempi
        -Tähtäimet pysyy paikallaan, eivät ole kannessa heilumassa
        -Etutähtäimen suojus on ylhäältä avoin, jota ratkaisua pidetään parempana
        -Kaasumännän suojusputki on "uritettu" siten ettei lika tai vastaava haittaa toimivuutta
        -Kaasumännän suojusputkella on suojus yläpuolella, ollut ihan alusta asti
        -Puuperä on ammunnan kannalta huomattavasti mukavampi
        -akms versiossa on sarjatulen hidastin mekanismi
        -Suujarru on simppeli, mutta toimii, ei ole pelkkä liekinsammutin

        Kevyestä kk:sta vielä:
        -Painava
        -Ei pikavaihdettavaa piippua
        -Rakenne on alhaalta avoin, voi syödä sormet -tai taistelukentän paskaa
        -Tähtäimet on krouvit.
        Hyviä esimerkkejä oli tehty jo kymmeniä vuosia esim mg-42, sekä pikavaihdettavien piippujen edut oli tulleet selväksi jo ennen sotia.
        Nythän sitten on PV:llä suht laajassa käytössä venäläinen kk kaliberissa 54R, hehehe.

        Puhut siitä mistä olisi pitänyt nostaa kissa pöydälle jo 60-luvulla. Rk:n tauluammunta tähtäimet ovat huonointa mitä tämän tyyppisissä aseissa on vastaan tullut. Taistelussa kyseinen tähtäin on kelvoton. Suomalaisella rk:lla ei voi ampua nopeasti, ei liikkuvaan maaliin, ei hämärässä ja lumi tukkii tähtäimet heti.
        Kehnoa päivätähtäintä on yritetty sitten korjata yhtä kehnolla yötähtäimellä.

        Olisi kiva tietää, kenen päätöksellä tällainen susi päästettiin syntymään. Kai aseesta on tehty alkuun useitakin prototyyppejä joita on sitten testattu, myös taistelua silmällä pitäen?

        Mielestäni rk:n tähtäimet olisivat saaneet olla melko leveällä jyvällä ja avoimella hahlolla varustetut avotähtäimet. Piippuun mittaa lisää vajaa 10cm ja puusta perä, siinä se. Vaan olisiko se silloin ollut, jonkun mielestä, liikaa Ak:n näköinen?

        Jos Suomen hirvet pitäsi ampua rk:n diopterin läpi, niin sinne ne jäisivät metsään. Ei niitä kukaan näkisi ampua, saatikka ehtisi.

        Jenkit käyttävät myös rengasta takatähtäimessä, mutta se on reijältään iso ja renkaaltaan kapea. Sen läpi kykenee näkemään ja löytämään maalin aivan eri lailla.

        Tavallisista tähtäimistä toimisivat avotähtäimet jv-miehellä varmasti parhaiten.


      • GRIZZLY
        naksahtavaa ääntä kirjoitti:

        säätäruuvia kääntäessä, niin takatähtäimessä ei oo. Vain etutähtäimessä.
        Säätäminen on turhaa.
        Alkuperäisessä venäläisessä AK:ssa etutähtäin siirtyy vasaralla ja n 40 cm iskemä tähtäyspisteen viereen 150 metriltä ei anna vielä tarvetta säätämiseen.

        AK:n etutähtäintä ei muuten murjota millään vasaralla! Vaan etutähtäintä siirretään ihan omalla työkalullaan.


      • Uskoin myös
        GRIZZLY kirjoitti:

        AK:n etutähtäintä ei muuten murjota millään vasaralla! Vaan etutähtäintä siirretään ihan omalla työkalullaan.

        että sivusäätöön täytyy olla jokin ruuvipuristimen näköinen työkalu.
        Hankin joku vuosi sitten alkuperäisen venäläisen manuaalin, ja siinä Igorista näkyi käsi tähtäimen siirto puuhassa, ja siinä kädessä oli vasara.
        Korkeussäätö etutähtäimestä hoituukin omalla avaimella joka on intergroitu muiden puhdistusvälineiden kanssa samaan kimppaan.

        Itä-Saksalaisilla kyllä oli AK:n sivusäätöön jo avainkin, se sellainen pienen ruuvipuristimen näköinen. Niitä on myyty netissä kohtuuhintaan.
        Voihan toki sellaisen itsekin tehdä; sopiva adapteri vaan tavallisen puristimen ja ak:n tähtäimen väliin. Olen itsekin säätänyt parista tällä metodilla, toisesta sai pikkuvoimalla siirtymään, toiseen tartti metrin jatkovarren.


      • Kontra-amiraali
        puhut! kirjoitti:

        Puhut siitä mistä olisi pitänyt nostaa kissa pöydälle jo 60-luvulla. Rk:n tauluammunta tähtäimet ovat huonointa mitä tämän tyyppisissä aseissa on vastaan tullut. Taistelussa kyseinen tähtäin on kelvoton. Suomalaisella rk:lla ei voi ampua nopeasti, ei liikkuvaan maaliin, ei hämärässä ja lumi tukkii tähtäimet heti.
        Kehnoa päivätähtäintä on yritetty sitten korjata yhtä kehnolla yötähtäimellä.

        Olisi kiva tietää, kenen päätöksellä tällainen susi päästettiin syntymään. Kai aseesta on tehty alkuun useitakin prototyyppejä joita on sitten testattu, myös taistelua silmällä pitäen?

        Mielestäni rk:n tähtäimet olisivat saaneet olla melko leveällä jyvällä ja avoimella hahlolla varustetut avotähtäimet. Piippuun mittaa lisää vajaa 10cm ja puusta perä, siinä se. Vaan olisiko se silloin ollut, jonkun mielestä, liikaa Ak:n näköinen?

        Jos Suomen hirvet pitäsi ampua rk:n diopterin läpi, niin sinne ne jäisivät metsään. Ei niitä kukaan näkisi ampua, saatikka ehtisi.

        Jenkit käyttävät myös rengasta takatähtäimessä, mutta se on reijältään iso ja renkaaltaan kapea. Sen läpi kykenee näkemään ja löytämään maalin aivan eri lailla.

        Tavallisista tähtäimistä toimisivat avotähtäimet jv-miehellä varmasti parhaiten.

        Moi! Tulipa kerrankin asiaa kuin minun kirjoittamanani.Olen täsmälleen samaa mieltä, että susi mikä susi tähtäimiltään. Olen vuosia ihmetellyt, että miten taitavat suomalaiset suunnittelijat ovat onnistuneet huonontamaan jo olemasssa olevaa konstruktioa, eli AK-47:ää, kun aina parantaa pitäisi edellistä versiota. Myös tuo jenkkien takareikätähtäin on aivan eri maailmasta kuin pieni pyöreä viritys; sillä ampuu moneen kertaan RK:lla osoittelevan.


      • Safor
        puhut! kirjoitti:

        Puhut siitä mistä olisi pitänyt nostaa kissa pöydälle jo 60-luvulla. Rk:n tauluammunta tähtäimet ovat huonointa mitä tämän tyyppisissä aseissa on vastaan tullut. Taistelussa kyseinen tähtäin on kelvoton. Suomalaisella rk:lla ei voi ampua nopeasti, ei liikkuvaan maaliin, ei hämärässä ja lumi tukkii tähtäimet heti.
        Kehnoa päivätähtäintä on yritetty sitten korjata yhtä kehnolla yötähtäimellä.

        Olisi kiva tietää, kenen päätöksellä tällainen susi päästettiin syntymään. Kai aseesta on tehty alkuun useitakin prototyyppejä joita on sitten testattu, myös taistelua silmällä pitäen?

        Mielestäni rk:n tähtäimet olisivat saaneet olla melko leveällä jyvällä ja avoimella hahlolla varustetut avotähtäimet. Piippuun mittaa lisää vajaa 10cm ja puusta perä, siinä se. Vaan olisiko se silloin ollut, jonkun mielestä, liikaa Ak:n näköinen?

        Jos Suomen hirvet pitäsi ampua rk:n diopterin läpi, niin sinne ne jäisivät metsään. Ei niitä kukaan näkisi ampua, saatikka ehtisi.

        Jenkit käyttävät myös rengasta takatähtäimessä, mutta se on reijältään iso ja renkaaltaan kapea. Sen läpi kykenee näkemään ja löytämään maalin aivan eri lailla.

        Tavallisista tähtäimistä toimisivat avotähtäimet jv-miehellä varmasti parhaiten.

        Olet vain paska ampuja jotkut parhaimmista kilpa ampujista käyttävät puli diopteria.


      • su?? uudempi
        kertasäätö riittää. kirjoitti:

        Hölmöä että Suomalainen rk, joka tehtiin periaatteessa puhtaalta pöydältä tehtiin niin huonosti, kuten kevyt kk:kin.
        Yleensä kopio pyritään tekemään ainakin jossain määrin paremmaksi, eikä huonommaksi.
        Jyrsitty runko ja tauluammunta tähtäimet ovat yliarvostettuja työkalussa.
        Näillä kertausharjoitus määrillä ei säädöt tule tutuiksi, eikä todellisessa tilanteessa säädellä.

        Venäläisten versio on:
        -Kevyempi
        -Tähtäimet pysyy paikallaan, eivät ole kannessa heilumassa
        -Etutähtäimen suojus on ylhäältä avoin, jota ratkaisua pidetään parempana
        -Kaasumännän suojusputki on "uritettu" siten ettei lika tai vastaava haittaa toimivuutta
        -Kaasumännän suojusputkella on suojus yläpuolella, ollut ihan alusta asti
        -Puuperä on ammunnan kannalta huomattavasti mukavampi
        -akms versiossa on sarjatulen hidastin mekanismi
        -Suujarru on simppeli, mutta toimii, ei ole pelkkä liekinsammutin

        Kevyestä kk:sta vielä:
        -Painava
        -Ei pikavaihdettavaa piippua
        -Rakenne on alhaalta avoin, voi syödä sormet -tai taistelukentän paskaa
        -Tähtäimet on krouvit.
        Hyviä esimerkkejä oli tehty jo kymmeniä vuosia esim mg-42, sekä pikavaihdettavien piippujen edut oli tulleet selväksi jo ennen sotia.
        Nythän sitten on PV:llä suht laajassa käytössä venäläinen kk kaliberissa 54R, hehehe.

        se SU- vai AK?


      • Ukko-Pekkaset
        puhut! kirjoitti:

        Puhut siitä mistä olisi pitänyt nostaa kissa pöydälle jo 60-luvulla. Rk:n tauluammunta tähtäimet ovat huonointa mitä tämän tyyppisissä aseissa on vastaan tullut. Taistelussa kyseinen tähtäin on kelvoton. Suomalaisella rk:lla ei voi ampua nopeasti, ei liikkuvaan maaliin, ei hämärässä ja lumi tukkii tähtäimet heti.
        Kehnoa päivätähtäintä on yritetty sitten korjata yhtä kehnolla yötähtäimellä.

        Olisi kiva tietää, kenen päätöksellä tällainen susi päästettiin syntymään. Kai aseesta on tehty alkuun useitakin prototyyppejä joita on sitten testattu, myös taistelua silmällä pitäen?

        Mielestäni rk:n tähtäimet olisivat saaneet olla melko leveällä jyvällä ja avoimella hahlolla varustetut avotähtäimet. Piippuun mittaa lisää vajaa 10cm ja puusta perä, siinä se. Vaan olisiko se silloin ollut, jonkun mielestä, liikaa Ak:n näköinen?

        Jos Suomen hirvet pitäsi ampua rk:n diopterin läpi, niin sinne ne jäisivät metsään. Ei niitä kukaan näkisi ampua, saatikka ehtisi.

        Jenkit käyttävät myös rengasta takatähtäimessä, mutta se on reijältään iso ja renkaaltaan kapea. Sen läpi kykenee näkemään ja löytämään maalin aivan eri lailla.

        Tavallisista tähtäimistä toimisivat avotähtäimet jv-miehellä varmasti parhaiten.

        "uudessa" rk 95 taka tähtäimen saa avo hahlo asentoon..
        Joten nopeampi tähdätä ja näkee myös yleis kuvaa sota alueesta samalla..
        Jota itse pidän tst rata ammunnoissa avo hahlo asennossa asetta ns. yö asentonnossa taka tähtäintä nostamatta yö tähtäintä edessä ylös..

        Vanha rk 62 on tarkka mutta hidas käsitellä pitkä perä ja tähtäimet...
        Mutta niissä on eroa jotkut rk 62 minustaa joutais sulattoon sen verran kuluneita.. tai sitten asepajalle korjattavaksi..

        Nyt on ongelmia ollut Arsenal kopio rynkyn kanssa en lainkaa sinut sen taka tähtäimen kanssa..
        Taka tähtäin tuottaa ongelmia siinä avo tähtäin jossa ura.. ..ei oikein sovi minulla..


    • Sihtimäkirppu

      Edutähtime piigi onhii sihtimäkirppu.

    • Anonyymi

      Rynkyllä voi tähdätä vain valkoisia tauluja. Maastossa aseella ei tee mitään eikä varsinkaan liikkuvaa maalia voi tähdätä tai edes yrittää ampua.

    • Anonyymi

      Rk62 on tarkka ase, juuri tuon diopteritähtäimen takia. Taistelutilanteessa katsoisin kyllä mielummin avotähtäimen läpi, näkisi paremmin tilannetta. No voihan siitä kääntää sen yöversion esiin...

    • Anonyymi

      RK62 on ruotsalaisen Adolf Johans Lagcen nimisen herran suunnittelema huononnus AK47 aseesta Ruotsin Armeijan käyttöön. Käyttävät yhä sitä asetta.
      Rk62 on tehty Rauta metallista. Rauta johtaa hyvin sähköä muttei lämpöä. Väri raudassa on vaaleanharmaa, kirkas. Musta pinnoite on tehty Boori/Beta metalleista, 50%/50%.
      Musta pinnoite sateessa, eli ase märkä, imeytyy käden kautta parissa sekunnissa elimistöön. Hajamielinen myrkytystila on varusmies/varusnaisella heti kehittynyt.
      Ruuti on sähköisesti räjähtävä. Rauta-aseen läpi iskee sähköisku ampujaan. Yhdestoista (11) laukaus tekee ampujasta Impotentin, eli, ei seiso, munaelin. Varusmiehet, varusnaiset. Yhdessä kantahenkilökunta, eivät tunnetusti runkkaile. Kun se ei toimi, se muna.
      Suomessa tämä A. J. Lagcen tunnetaan asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti nimellä.
      A. J. Lahti kuoli vanhuuteen vuonna vuonna 1970.

    • Anonyymi

      Ruotsalaiset tekevät kaikki aseensa Rauta metallista. Edelleen.
      Ruotsalaiset pelkäävät sotaa. Sodassa he runkkaavat niin paljon että miehen munaan ja naisen pimperoon tulee kivulias haavauma. Haittaa kivulla paljon liikuntaa. Peloissaan runkkaavat.
      Kun ase johtaa tutusti sähköä muttei lämpöä. Sähköisesti räjähtävä ruuti, (esim. tisla ruuti ) Ruotsalaiset ampuvat ennen sodan alkua 11 laukauksen sarjan, joskus 11 kertalaukausta, paukkupatruunoilla. Paukkupatruunoissa ei ole kovaa luotia.
      Kun ruotsalaisesta näin tulee impotentti. Hän ei pelkää enää niin paljon sotaa. Eikä jaksa runkata munaansa, alapäätään.
      Kuuluisa 40 millimetrin Bofors ilmatorjunta tykki oli Beta/Boori pinnoitettu Rauta ase toisesta maailmansodasta. Oli Suomalaisilla ynnä muilla, myös amerikkalaisella armeijalla. Käyttö ohjeen mukaisesti aseella ei saanut ampua sateessa, perusteluna se, että silloin ei ole ilmatoimintaa. Pressu peitto päälle sadetta ennen ja sateen aikana piti suojata tykki kastumiselta pressulla.
      Joka laukaus aiheuttaa patruunan lauetessa sähköiskun ampujaan tehden tästä impotentin yhdennellätoista laukauksella.
      Herran pelkoisen, aisteiltaan haalistuneen. Hajamielisen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      225
      7017
    2. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      45
      1295
    3. Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."

      Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1102
    4. Yksi kysymys

      Yksi kysymys, minkä kysyisit kaivatultasi. Mikä se olisi?
      Ikävä
      75
      911
    5. Hävettää muuttaa Haapavedelle.

      Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal
      Haapavesi
      49
      875
    6. Katseestasi näin

      Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a
      Ikävä
      62
      867
    7. Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä

      Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.
      Maailman menoa
      96
      836
    8. Toinen kuva mikä susta on jäänyt on

      tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.
      Ikävä
      38
      801
    9. Tietenkin täällä

      Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.
      Suomussalmi
      14
      776
    10. Jäähalli myynnissä!

      Pitihän se arvata kun tuonne se piti rakentaa väkisin.
      Äänekoski
      43
      753
    Aihe