Suomessa on helvetin kovatasoisia muusikoita mutta minkä ihmeen takia pienen maamme jazzmusiikin piirit koostuvat kuin jostain Sibelius-Akatemian jazz-osaston mafiasta jonka sisällä ei suostuta koskaan mennä KEHÄ III:sta pidemmälle keikoille ellei jazz-liitto maksa kiertuetta.
Jazzin taso Suomessa
Jazztilukitaristi
91164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei niitä ihan huipulla ole kovinkaan montaa. Yhden käden sormet riittävät per instrumentti. Arvioin asiaa lähinnä improvisoinnin pohjalta. Ihan hyviä keskitason rivisoittajia löytyy, mutta minä teen arvioni soolojen perusteella. Siinä se todellinen virtuositeetti ja musikaalisuuden yläraja paljastuu.
Nimimerkkisi pohjalta arvelen, että olet kiinnittänyt huomiosi nimenomaan kitaristeihin? Minusta maassamme on vain kaksi ylivertaista jazz-kitaristia, ja he ovat Sami Linna ja Petri Krzywacki. Teemu Viinikainen ja Marzi Nyman eivät ihan yllä tuohon kaikkein ylimpään kastiin. Heidän kohdallaan tekniikka ja tieto ja osaaminen riittää mutta sielu ei riitä.
Olen myös samaa mieltä... Sibelius-Akatemian käyneet muusikot ovat teknisesti kuin matemaatikkoja mutta ns. sydän heidän musiikista usein puuttuu lukuunottamatta Severi Pyysaloa ja Jukka Perkoa jonka musiikissa on sitä jotain.
Mielenkiintoisia kommentteja kitaristeista ja Sibelius-Akatemiasta. Kertokaahan, missä voisin käydä kuuntelemassa oikeaa, sielukasta jazz-musiikkia, jota tekninen osaaminen ja tietotaito ei ole turmellut. Upeata on juuri sellainen musisointi, kun ei osata mitään.
Tällaista keski-ikäistä absolutisti jazz fania kiusaa myös että suuresti tuppaavat esiintyyn soitto ruokaloissa joissa humalaiset huutaa ja savu käyp silimiin. Ulkoilma festarit kesällä on poikaa!
Tämä on täysin totta jos mulla olisi vähänkään pokkaa niin menisin heti tuonne Apil Jazzeille huutamaan niille suuryritysten nilkeille että "PITÄKÄÄ SE TURPANNE KIINNI JA LÄHTEKÄÄ HELVETTIIN TÄÄLTÄ JOS EI KIINNOSTA KUUNNELLA".
Pori Jazzin telttakonserteissa joka kesä saa korkeista lippuhinnoista kärsivä asiakas kuunnella jazzin lisäksi humalaisia ja öykkäröiviä suuryritysten säälittäviä mulkkuja. Pöydässä lukee NOKIA jne. Nämä nilkit tulevat sinne vain vetämään ilmaista viinaa ja puhumaan paskaa keskenään. Isot yritykset tietysti sponsoroivat ja tuovat paljon rahaa näille jazz-festivaaleille mutta esimerkkinä Keitelejazz. Sinne ei näitä Nokian viimajuoppoja tule kun ei ole kutsuttu ja konserttiyleisö saa kuunnella ja nauttia konsertista rauhassa.
...
Joo, ongelmahan tuo tosiaan on. Mutta jazz on sellaista musiikkia että sen kylkiäisenä on väkisin kautta aikojen tullut ryvettymistä viinan, tupakansavun, humalikkojen ja syntisten naisten tiimoilla. Suuren yleisön teltoissa yms on nuo aina edessä. Näin se on että nuo paheet hässäköineen ne sen parhaan jatsin rahoittaa, konserttimaiset jäykät tilaisuudet ei ole optimaalisia parhaiden meininkien osalta.
Joskus on onni kuunnella siistejä lounge-keikkoja (ei-julkisia yleensä) ja siellä on aika sivistyneet olot parhaimmillaan.
Trio Töykeät on mainio pummppu, eikä Antero Prihan Breadmachinekaan huono ole.
Tollasen heikon ja sisäänpäin kusevan kultturin pitäs antaa kuolla, mitä sitä turhaa tukemaan jos tekijöitä ei itseään edes sen vertaa kiinnosta, saatikko yleisöä.
Apurahajatsi on yhtä vittua.