vaimon edellisestä liitosta terrorisoi perhettämme.
Hankkiako lähestyumiskielto tytölle vai lemppaanko koko akan tyttöineen ulos?
Joka päivä aikuinen idioottitytär soittelee äidilleen, joskus useita kertoja päivässä.
Lieneekä sitä läheisriippuvuutta vai mitä.
Hankkiako lähestyumiskielto tytölle vai lemppaanko koko akan tyttöineen ulos?
Joka päivä aikuinen idioottitytär soittelee äidilleen, joskus useita kertoja päivässä.
Lieneekä sitä läheisriippuvuutta vai mitä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että tyttö soittelee omalle äidilleen? Terrorisointia??? Jopa on kummallinen väite. Millä tavalla se muka on sinulta pois, jos soitteleekin? Sinulla lienee jokin ongelma itselläsi. Olisiko mustasukkaisuus tai muuten vaan yleinen huomionkipeys.
itse läheisriippuvainen vaimostasi, kun hänen tyttärensä ei saa äidilleen soitella.
jos ittelläni olis tollane ukko, mikä ei voi sietää vaimon lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä siinä kuule kävis niin,että
minä tumppaisin tennarin kuvan sellaisen ukon hanuriin.
Minusta siinä ei ole mitään "vikaa" että tytär soittaa äidilleen, tai päinvastoin. Itse olen yli 30 vuotias aikuinen nainen ja soitan äidilleni joka päivä, sillä hän on jo siinä iässä että koskaan ei tiedä milloin päivä on viimeinen. Ja vaikka hän olisi nuorempikin, soittaisin silti. Äiti piti minusta aikoinaan huolta, vähin mitä voin itse nyt tehdä, on edes soittaa hänelle päivittäin ja kysellä kuulumisia, piristää vanhan ihmisen päivää ja olla aidosti kiinnostunut siitä mitä hänelle kuuluu. Sinä taidat nyt ylireagoida, äidin ja tyttären side on jotain ainutlaatuista, samoin tietysti myös isän ja pojan. Koskaan ei ole liian paljoa aikaa. Läheisistään kannattaa huolehtia.
ja soitan äidilleni lähes joka päivä joskus kaksikin kertaa ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa.hän ei asu yksin vaan veljeni kanssa. joskus harvoin kun on mennyt muutama päivä etten ole soittanut niin äiti soittaa ja ihmettelee etten ole soittanut. useimmiten ei ole edes asiaakaan,kunhan kuulumisia vaihdellaan.
Hohhoi, tuota kirjoitustasi. Voisi olla melkein uuden "isäpuoleni" kirjoittama. Minä nimittäin olen aikuinen tytär, joka soitan äidilleni joka päivä vähintään kerran ja käyn myös todella usein kylässä. Sattuu vaan olemaan niin, että äitini on paras ystäväni (toki minulla on myös muita ystäviä). Se että pitää paljon yhteyttä, ei ole läheisriippuvuutta. Läheisriippuvuutta on kykenemättömyys itsenäisiin päätöksiin miettimättä mitä mieltä läheiset/miten se heihin vaikuttaa. Meillä ei ole sitä ongelmaa, vaan aina on oman pään mukaan tehty. Senpä takia olen myös hyväksynyt äidin uuden miehen, koska se on hänen asiansa. Kurjaa, että jollakin uusioäijällä voi olla noin lapsellinen asenne vastaavasssa tilanteessa.
Jos äitini uusi mies ei pitäisi siitä että soitan äidilleni menen kyllä itse omakätisesti heittämään tyypin ulos äitini asunnosta. Vähän enemmän voisi toisia kunnioittaa.
Siis sanon,että lemppaa pihalle vaan.Sinä tarvit ihmisen rinnallesi,jolla ei ole mitään muuta elämää.Jos olet noin mustasukkainen,niin olisi ihan hyvä,että ajoissa tulee ilmi,koska ette te muutenkaan yhdessä kauaa ole.Siinä säästyy kummankin vaivat.Ja muista sanoa syy niin kuin se on.Toinen vaihtoehto on,että mietit mistä sairaalloinen mustasukkaisuutesi johtuu ja menet puhumaan siitä jollekin.
Ei tartte joka päivä soittaa. Yksityisyys täytyy omaisillekkin antaa.
päivittäiset soitot ovat taakka, molemmille osapuolille. Mikäli ei ole kyse henkilöstä, joka ei pärjää yksin ja pitää tarkkailla, että kaikki on ok.(sairas, vammainen, dementoitunut ym.)
Nyt varmaan joku älähtää, että on se normaalia.
Mutta eipäs ole.
Kyse on jomman kumman riippuvaisuudesta.
1-2 soittokertaa viikossa on ok. ja käydä ei tartte edes joka viikko, ja silti ei ole kyse välinpitämättömyydestä.