Mieheni

Hei, onko kellään ollut samankaltaisia epäilyksiä kuin minulla? Pelottaa nimittäin vähän, että mieheni on homo, muttei uskalla myöntää sitä. (Olen kysynyt, ja hän kieltää.)

Ollaan oltu yhdessä vasta muutamia kuukausia, mutta tunnettu aika kauan. Itse asiassa meidän seurustelu alkoi aika myöhään juuri sen takia, että miestä pelotti mm. seksi ja se veti takapakkia, kunnes sitten vihdoin päätti uskaltaa. Ennen kuin alotettiin mitään seksijuttuja, aikaa siis meni vaikka kuinka kauan, itse olin ihan kypsä ollut jo aikapäivää.

Jotenkin musta tuntuu, etten kiihota miestäni. Hän kyllä tykkää musta tosi paljon ja varmasti rakastaa, mutta fyysinen puoli on paljon vaikeampi. Meillä on usein ollut vaikeuksia sängyssä, kun miehellä lerpahtaa tms. Toisinaan (mutta harvoin) menee kyllä tosi hyvin. Alkuaikoina aktit kesti tosi vähän aikaa, enkä aina tiennyt, tuliko mieheltä niin nopeasti vai lopahtiko vain (itse sanoi että tuli, mutta kortsun kanssa en voi tietää). Olen aika viehättävä nainen ja kaikki eksäni on käyneet ihan kuumina (siis niinku normaalisti), mutta nyt tuntuu ettei vartaloni juuri edes kiinnosta miestäni. Seksiä kyllä yritetään harrastaa aina kun nähdään, mutta aina illalla ennen nukkumaanmenoa. Päivisin meillä on tosi kivaa, mutta ei mitään hirveetä kiihkoa, kuten vastarakastuneilta voisi odottaa. Mieheni ei lisäksi koskaan kehu mun ulkonäköä, ja varsinkin mua häiritsee se, ettei se oikeesti tunnu kiihottuvan musta. En koskaan näe sen silmissä semmosta kipinää, kun se katsoo mua. Eikä se sitä paitsi usein edes katso sillä silmällä, musta tuntuu että olen pikemminkin tosi hyvä kaveri, melkein sisko. Exäni kanssa musta tuntui aina tosi naiselliselta ja halutulta, nyt nykyisen mieheni kanssa lähinnä äidilliseltä ja aseksuaaliselta (vaikka siis itseni panettaa aina mieheni läsnäollessa).

No joo, ehkä nää ongelmat on ihan tavallisia, en tiedä. Itselleni ei vaan koskaan ole tullut vastaan moista. Täytyy myös kertoa, että mieheni isä oli homo ja kuoli sen seurauksena sp-tautiin. En siis tiedä, onko mieheni homo, kuten isänsä, mutta yrittää kieltää sen, vai onko hänen seksuaalisuutensa muuten vaan hukassa mm. tuon asian tähden.

Kertokaa pliis, miltä hänen käytöksensä teistä kuulostaa, olen itse jo aika sokeutunut.
7698
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

mutta ei liene ihme, jos miehellä on ongelmia seksuaalisuudensa kanssa, kun isänsä oli homo. Eli korvien välissä taitaa se ongelma miehellä olla. Eikös se niin mene, että poika samaistuu isäänsä ja tyttö äitiinsä.

Äänestä

Mitäs jos ehdottaisi pyllypanoa. Ei sun tietenkään tarvitse siihen sitten suostua, mutta voithan näytellä haluavasi. Jos hän sitten siitä innostuu, niin siitä voisi ehkä päätellä jotakin.

Äänestä

helposti ja selviää näin:
ostat sille hameen ja jos se käyttää sitä niin asia on aikasen selvää pässin lihaa....

Äänestä

Ihan ensin täytyy valitella että mitä HELVETIN ääliöitä tänne oikein kirjoittelee, kun lukee noita kommentteja, joita olet saanut. Sitten menen asiaan:

Eli nykytietämyksen valossa homous ei todellakaan periydy vaan johtuu enemmänkin äidin raskaudenaikaisista hormoonipitoisuuksista, joten miehesi isä ei sinällään selitä miehesi käytöstä. Myöskään se että miehesi isä on homo, ei automaattisesti johda siihen että miehesi seksuaali identiteetti olisi jotenkin kadoksissa vaan tämä riippuu paljolti siitä, miten paljon miehesi on saanut asiasta keskutella esim. vanhempiensa kanssa ja miten turvallliset välit hänellä on muuten heihin ollut.


Itse lähtisin miettimään tilannettasi muutamista tekijöistä. Ensinnäkin millaiset välit miehelläsi oli isäänsä? Oliko isä läheinen vai etäinen? Hyväksyykö hän isänsä suuntautuneisuuden? Entä miten hän hyväksyy muut seksuaaliset vähemmistöt? Entä miehesi itsetunto noin yleisesti ottaen: onko hän aloitteellinen, hyvä itsetuntoinen vai vaikuttaako hän ehkä ujolta? Tiedätkö miehesi seksuaali historiaa? Onko hänellä ollut aiemmin useita kumppaneita, harvoja kumppaneita vai oletko aivan ensimmäisiä kumppaneita? Miten paljon olette puhuneet keskenään sinun seksitoiveistasi tai siitä, kuinka tärkeää seksi on sinulle tai yleisesti seksiin liittyvistä asioista?

Kirjoituksesi perusteella kuulostat melko tietoiselta siitä, mitä haluat, miten ja niin edelleen. Aloin vain miettiä, että ainakin kokemattomampaa miestä saattaa yksinkertaisesti pelottaa se, ettei hän suoriudu seksistä riittävän hyvin sinun mittapuusi mukaan. Usein miehillä syntyy tämänkaltaisesta pelosta kehä: mies pelkää, ettei ole riittävän hyvä sängyssä, huomaa oman pelkonsa ja pelkää ettei onnistu, pelko siirtyy toimintaa, eikä yhdyntä oikeen onnistu, tämä taas lisää pelkoa ja seuraavalla kerralla yhdyntä tuntuu entistä vaikeammalta jne. Lisäksi tietenkin voi olla, että jos miehen isän homous on hänelle hyvin etäinen asia, hän saattaa pelätä olevansa homo (vaikkei siis olisikaan) ja tämä pelko estää häntä rentoutumasta rakastelussa.

Eihän tietenkään sekää ole mahdotonta että miehesi on homo, mutta hänen isänsä homous ei tee sitä todennäköisemmäksi.

Jos itse olisin tilanteessasi ja mies vaikuttaisi muuten aivan ihanalta, yrittäisin yksinkertaisesti tehdä rakastelutilanteista mahdollisimman turvallisia ja läheisiä ja yrittäisin kaikin tavoin olla siten, etten kiinnittäisi huomiota miehen "mokiin" eli lerpahtamisiin tms. Pahinta mitä voit miehellesi tehdä on se, jos joka kerta, kun miehelläsi lerpahtaa, teet siitä hirvittävän numeron, jolloin miehellesi kasautuu entistä enemmän onnistumispaneita.

Emempää en oikein osaa sinua auttaa, mutta toivottavasti sait tästä edes jotain apua.

Äänestä
  • Kiitos loistavasta, ymmärtävästä ja asiallisesta vastauksestasi.

    Itse asiassa en ajatellutkaan, että mieheni isän homous jotenkin olisi siirtynyt häneen. Olen kuitenkin ihan varma, että se jollain tapaa on vaikuttanut hänen seksuaalisuuteensa, ja hän on itsekin sen myöntänyt.

    Itse asiassa mieheni arvasi (silloin jo kuolleen) isänsä homoseksuaalisuuden joskus murrosiässä, mutta sai äidiltään siitä varmistuksen vasta täysi-iässä. Aika kummallinen sotku jo siis sinänsä. Ymmärtääkseni hänellä ei ole mitään homoseksuaalisuutta tai homoseksuaaleja vastaan. Mieheni itsetunto vaikuttaa ihan normaalilta, mutta itse hän ei lakkaa toistelemasta, kuinka huono se on. En tiedä hänen seksikumppaniensa määrää, mutta montaa niitä ei ole, eikä yksikään niistä ole ollut pitkäaikainen, olen hänen oikea varsinainen tyttöystävänsä (ja ikää on kuitenkin reilu kolmekymmentä).

    Seksistä olemme kyllä puhuneet aika paljonkin ja ihan avoimesti, mutta lähinnä juuri ongelmalähtöisesti, eli silloin miehelläni on ollut hankaluuksia. Olen suhtautunut asiaan hyvin ymmärtäväisesti, minusta siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä tai huolestuttavaa, ja minusta mies luottaakin siihen aika hyvin, hän tietää itse asettavansa omat paineensa. Lähinnä minua arveluttaa seksuaalisen kiinnostuksen puute silloin, kun emme varsinaisesti harrasta seksiä (ja siitä siis epäilys homoudesta, joka minulla oli jo ennen, kuin mies kertoi isästään). Minusta tuntuu siltä, että mieheni hyväksyy olevansa seksuaalinen olento vain silloin, kun olemme täydessä touhussa. Minusta taas seksuaalisuus kuuluu ihmisen perusluonteeseen ja tiedän etten voi pitemmän päälle jatkaa näin, että illalla nukkumaan mennessä kuin nappia painamalla libidoni herää eloon ja aamulla ylös noustessa taas sammuu. Minun haluni ja naiseuteni hiipuvat sillä tavalla. Haluaisin siis, että mies muuallakin kuin sängyssä hyväksyisi ja näkisi minut naisena ja itsensä miehenä. Uskon että ne seksiongelmatkin paranisivat siitä, jos ovat parantuakseen.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Kiitos loistavasta, ymmärtävästä ja asiallisesta vastauksestasi.

    Itse asiassa en ajatellutkaan, että mieheni isän homous jotenkin olisi siirtynyt häneen. Olen kuitenkin ihan varma, että se jollain tapaa on vaikuttanut hänen seksuaalisuuteensa, ja hän on itsekin sen myöntänyt.

    Itse asiassa mieheni arvasi (silloin jo kuolleen) isänsä homoseksuaalisuuden joskus murrosiässä, mutta sai äidiltään siitä varmistuksen vasta täysi-iässä. Aika kummallinen sotku jo siis sinänsä. Ymmärtääkseni hänellä ei ole mitään homoseksuaalisuutta tai homoseksuaaleja vastaan. Mieheni itsetunto vaikuttaa ihan normaalilta, mutta itse hän ei lakkaa toistelemasta, kuinka huono se on. En tiedä hänen seksikumppaniensa määrää, mutta montaa niitä ei ole, eikä yksikään niistä ole ollut pitkäaikainen, olen hänen oikea varsinainen tyttöystävänsä (ja ikää on kuitenkin reilu kolmekymmentä).

    Seksistä olemme kyllä puhuneet aika paljonkin ja ihan avoimesti, mutta lähinnä juuri ongelmalähtöisesti, eli silloin miehelläni on ollut hankaluuksia. Olen suhtautunut asiaan hyvin ymmärtäväisesti, minusta siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä tai huolestuttavaa, ja minusta mies luottaakin siihen aika hyvin, hän tietää itse asettavansa omat paineensa. Lähinnä minua arveluttaa seksuaalisen kiinnostuksen puute silloin, kun emme varsinaisesti harrasta seksiä (ja siitä siis epäilys homoudesta, joka minulla oli jo ennen, kuin mies kertoi isästään). Minusta tuntuu siltä, että mieheni hyväksyy olevansa seksuaalinen olento vain silloin, kun olemme täydessä touhussa. Minusta taas seksuaalisuus kuuluu ihmisen perusluonteeseen ja tiedän etten voi pitemmän päälle jatkaa näin, että illalla nukkumaan mennessä kuin nappia painamalla libidoni herää eloon ja aamulla ylös noustessa taas sammuu. Minun haluni ja naiseuteni hiipuvat sillä tavalla. Haluaisin siis, että mies muuallakin kuin sängyssä hyväksyisi ja näkisi minut naisena ja itsensä miehenä. Uskon että ne seksiongelmatkin paranisivat siitä, jos ovat parantuakseen.

    Selvennän vähän, sanoja jäi matkasta:

    Olen hänen ENSIMMÄINEN oikea varsinainen tyttöystävänsä.

    Seksistä olemme kyllä puhuneet aika paljonkin ja ihan avoimesti, mutta lähinnä juuri ongelmalähtöisesti, eli silloin KUN miehelläni on ollut hankaluuksia.

    Äänestä

Välttämättä kyse ei ole muusta kuin, että sinä olet parisuhteessanne seksuaalisempi osapuoli. Eivät kaikki miehet ole samanlaisia.

Itse painiskelen saman tyylisten ongelmien kanssa, mutta omassa tapauksessani ne taitavat kertoa siitä ettei tuore miesystäväni ole minusta riittävän kiinnostunut. Tuo mies on aikaisemmin harrastanut puhtaita seksisuhteitakin, mutta minun kanssani seksi kiinnostaa häntä äärimmäisen vähän. Voimme olla tuntikausia hyvin läheisesti ilman että hänessä ilmenee erektion tapaistakaan. Minä olen kyllä ihan viehättävä nainen, mutta ilmeisesti seksi kanssani ei kuitenkaan saa häntä syttymään.

En voi todeta muuta kuin, että ihmissuhteet ovat hankalia! Ei ihme että niin moni on päättänyt pysyä sinkkuna edes etsimättä mitään tai ketään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


homo? kirjoitti:

Hei, onko kellään ollut samankaltaisia epäilyksiä kuin minulla? Pelottaa nimittäin vähän, että mieheni on homo, muttei uskalla myöntää sitä. (Olen kysynyt, ja hän kieltää.)

Ollaan oltu yhdessä vasta muutamia kuukausia, mutta tunnettu aika kauan. Itse asiassa meidän seurustelu alkoi aika myöhään juuri sen takia, että miestä pelotti mm. seksi ja se veti takapakkia, kunnes sitten vihdoin päätti uskaltaa. Ennen kuin alotettiin mitään seksijuttuja, aikaa siis meni vaikka kuinka kauan, itse olin ihan kypsä ollut jo aikapäivää.

Jotenkin musta tuntuu, etten kiihota miestäni. Hän kyllä tykkää musta tosi paljon ja varmasti rakastaa, mutta fyysinen puoli on paljon vaikeampi. Meillä on usein ollut vaikeuksia sängyssä, kun miehellä lerpahtaa tms. Toisinaan (mutta harvoin) menee kyllä tosi hyvin. Alkuaikoina aktit kesti tosi vähän aikaa, enkä aina tiennyt, tuliko mieheltä niin nopeasti vai lopahtiko vain (itse sanoi että tuli, mutta kortsun kanssa en voi tietää). Olen aika viehättävä nainen ja kaikki eksäni on käyneet ihan kuumina (siis niinku normaalisti), mutta nyt tuntuu ettei vartaloni juuri edes kiinnosta miestäni. Seksiä kyllä yritetään harrastaa aina kun nähdään, mutta aina illalla ennen nukkumaanmenoa. Päivisin meillä on tosi kivaa, mutta ei mitään hirveetä kiihkoa, kuten vastarakastuneilta voisi odottaa. Mieheni ei lisäksi koskaan kehu mun ulkonäköä, ja varsinkin mua häiritsee se, ettei se oikeesti tunnu kiihottuvan musta. En koskaan näe sen silmissä semmosta kipinää, kun se katsoo mua. Eikä se sitä paitsi usein edes katso sillä silmällä, musta tuntuu että olen pikemminkin tosi hyvä kaveri, melkein sisko. Exäni kanssa musta tuntui aina tosi naiselliselta ja halutulta, nyt nykyisen mieheni kanssa lähinnä äidilliseltä ja aseksuaaliselta (vaikka siis itseni panettaa aina mieheni läsnäollessa).

No joo, ehkä nää ongelmat on ihan tavallisia, en tiedä. Itselleni ei vaan koskaan ole tullut vastaan moista. Täytyy myös kertoa, että mieheni isä oli homo ja kuoli sen seurauksena sp-tautiin. En siis tiedä, onko mieheni homo, kuten isänsä, mutta yrittää kieltää sen, vai onko hänen seksuaalisuutensa muuten vaan hukassa mm. tuon asian tähden.

Kertokaa pliis, miltä hänen käytöksensä teistä kuulostaa, olen itse jo aika sokeutunut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu