Haluaisin udella onko monella ongelmia seurustelun aloittamisessa? Mulla nimittäin on...
Tuntuu pahalta, kun jätkä aluks tuntuu mukavalta ja ajattelen, että sen kanssa olis hyvä olla. Sitten tuleekin helvetillinen ahdistus...
Ei yksinkertaisesti voi alkaa seurustelemaan.
Sit selitelläänkin mitä ihmeellisimmillä syillä, et jossain tökkii...
Mulla on tää sama tapahtunut monta kertaa ja se tuntuu todella pahalta. Ja harmittaa varmasti sekä itseäni, että sitä toista osapuolta...
Tuntuu pahalta, kun jätkä aluks tuntuu mukavalta ja ajattelen, että sen kanssa olis hyvä olla. Sitten tuleekin helvetillinen ahdistus...
Ei yksinkertaisesti voi alkaa seurustelemaan.
Sit selitelläänkin mitä ihmeellisimmillä syillä, et jossain tökkii...
Mulla on tää sama tapahtunut monta kertaa ja se tuntuu todella pahalta. Ja harmittaa varmasti sekä itseäni, että sitä toista osapuolta...
Vastaukset 8
Vanhimmat
On mullakin ollu samanlainen tunne. Ajattelin et se johtuu varmaan siitä et ei kuitenkaan oo vielä valmis aloittamaan uutta suhdetta, vaikka ehkä haluaisikin..
Mulla on ollut aina sama juttu, eli ongelmia seurustelun aloittamisessa. Aluksi mies on tuntunut unelmatyypiltä ja ollaan tapailtu muutaman kerran, mutta sitten on iskenyt ahdistus... on tuntunut sisäisesti jotenkin pahalta ja homma on lopahtanut siihen.
Olinkin jo luopunut toivosta miesten suhteen, kunnes...
Tapasin töiden kautta yli vuosi sitten todella mukavan miehen (emme ole samassa työpaikassa). Emme viettäneet vapaa-aikaamme yhdessä, mutta koska teimme läheistä yhteistyötä vietimme muuten aikaa yhdessä töiden merkeissä ja tottakai tutustuimme toisiimme ihmisinä. Sitten kerran tämä mies kysyi minulta haluaisinko tavata töiden jälkeen ja juhlia sopimuksen syntymistä.
Suostuin miehen ehdotukseen ja yllättäen tämä mies olikin aivan toista maata kuin aiemmat miehet. Tapasimme kerran, kahdesti, kolmasti ... ja nyt varmasti jo tuhatta kertaa eikä ahdistus ole vielä iskenyt.
Olen monesti ajatellut jälkikäteen, että vika ei ollut aiemmin minussa, vaan yksinkertaisesti siinä, että tapasin aina minulle "vääriä" miehiä.
Luulen, että minulle oli tärkeää oppia tuntemaan toinen kunnolla, jotta voin luottaa toiseen ja sitä kautta se ahdistuskaan ei sitten iske!
Uskon, että sinäkin löydät jonkun, jonka kanssa ahdistus ei iske. Mutta sillä aikaa ei kannata vaipua epätoivoon, vaan kuunnella itseään ja sydäntään ja tehdä juuri niinkuin itsestä tuntuu parhaalta. Jos ahdistaa niin unohda koko juttu, Eikö niin Rosemary?
Niin no eipä siihen varmaan oikein muuta syytä ole, kuin että ne on niitä "vääriä miehiä".
Ja itteeni en aio satuttaa ahdistuksella... eiköhän mullakin se "kolahdus" joskus tapahdu.
Oon onnellinen sun puolesta ja hyvin todennäköistä on, että mulle käy samalla lailla sitten kun aika on oikea. Pitää vaan osata elää miettimättä asiaa. Eikös asiat tapahdu yleensä, kun niitä vähiten odottaa:)
Kiitos sulle:)
Hei Rosemary, ei muuta kuin hymyä huuleen, et voi koskaan tietää minkä kulman takaa se oikea kävelee kohdallesi (ja juuri silloin kuin vähiten osaat sitä odottaa)!
Kyllä se odottaminen palkitaan. Ja oli kiva kuulla etten ole ollut ainoa, jolla on ollut samanlaisia murheita :))
moi! seurustelin noin kuukauden yhen tytön kanssa ja se rupes ahdistaa olen samaa mieltä että se voi johtua siitä että en ollut valmis suhteeseen... ja kaiken lisäks mun kaveri kuoli vähän ennen seurustelun alotusta liekkö asialla joku merkitys tiedä häntä... olis kiva vaihtaa ajatuksia näin sähköpostin välityksellä että jos joku kirjoittaa niin tässä olis os. [email protected]
Samaa mieltä edellisten kanssa, eli seurustelun aloittaminen lakkaa ahdistamasta kun sen oikean tyypin kohdalla oikeesti kolahtaa!
Ja se nimenomaan tapahtuu sillon kun sitä vähiten odottaa! :)
Se johtuu kaikkein todennäköisemmin siitä, että et vielä yksinkertaisesti ole rakastunut. Mutta älä huoli, kun sä kohtaat sen oikean ja rakastut, niin sinua ei ahdista enää koskaan.. Niin se on. Ihastua voi syvästi ja usein, mutta rakastua vaan kerran.. Nimittäin sitä tunnetta ei unohda koskaan. Syvää ihastusta voi luulla rakkaudeksi ja sitä voi miettiä, että onkos tää nyt sitä rakkautta vai mitä.. Mutta vasta kun rakastuu aidosti ja koko sydämestään, niin ei enää tarvitse miettiä. Silloin tietää, että sitä se nyt on. Sen vaan tietää.. Joten älä huoli. Et siis vain ole rakastunut vielä. Mutta sinä päivänä kun niin käy, et enää koskaan ahdistu. Sitä se elämä on. Kun oikea osuu kohdalle.. Se osuu silloin kun kohtalo on sen määrännyt käyvän. Silloin kun aika on kypsä. Huomenna, ensi vuonna, kymmenen vuoden kuluttua.. Ei tietoa. Mutta odota ja malta. Se tulee aikanaan. Ja silloin myös sinä olet valmis siihen. Elämä valmistaa sinut, koska se tietää koska on sinun aikasi rakastua. Joten älä murehdi. Myös sinä olet silloin valmis..
Ensin tuntui että eräs nainen suorastaan painosti mua seurusteluun, vähän epäsuorasti, mutta kuitenkin. Lopulta kun olisin jotenkuten ollut valmis ja suostunut siihen, niin hän päättikin vetäytyä. Iskikö häneen viime hetkellä tuo ahdistus, joka kyllä minuakin oli pitkään riivannut, mutta olin jo saanut sen piiloon. Tiedä sitten olisiko seurustelusta pidemmällä aikavälillä tullut mitään.