Olen kolmekuisen tytön äiti ja isän juominen on viemässä meitä kohti eroa. Se sinäänsä on pitkä juttu, mutta oikeastaan kyselisin teiltä neuvoa, miten minun pitäisi menetellä asumisjärjestelyjen suhteen. Omistamme asunnon, josta meillä on vielä lainaa kaksi kolmasosaa jäljellä. Mieheni ei suostu asunnosta lähtemään eikä keskustelemaan siitä, miten asuminen järjestetään. Eli minä ja tyttö siis lähdemme ja ilmeisesti vuokralle, koska muuhun ei tällä hetkellä ole varaa. Minun on kuitenkin mahdotonta maksaa tällä hetkellä sekä lainanlyhennyksiä että vuokraa, joten kysymykseni koskee sitä, miten pääsen eroon asunnosta. En tiedä, haluaisiko mieheni lunastaa oman osuutensa vai myydäänkö asunto, koska hän ei suostu asiasta puhumaan. Voinko siis 'pakkomyydä' asunnon vai täytyykö minun todellakin jäädä odottelemaan oikeuden päätöstä ja sinnitellä sen aikaa maksaen vuokraa sekä lainanlyhennyksiä. Sekä asunto, että velat ovat meillä yhteisiä.
Asunnosta eroon
satuli
41061
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
minäkin. Tosin en avioliitossa, vaan avoliitossa. Mies ei suostu asunnostamme muuttamaan, eikä myöskään keskustelemaan, miten asiat hoidetaan. Tein ratkaisuni ja tilasin kiinteistövälittäjän käymään ensi viikolla...Katsotaan, miten tilanne alkaa edetä. Enää en odottele.
Sinun ei ole pakko muuttaa asunnostanne. Voit vaatia käräjäoikeudelta, että yhteiselämänne määrätään lopetettavaksi ja sinut oikeutetaan jäämään asumaan yhteiseen kotiinne sekä että miehesi velvoitetaan heti häädön uhalla muuttamaan sieltä pois. Sinä vauvanne hoitajana olet enemmän asunnon tarpeessa kuin miehesi, joten lopputulos on selvä.
----------
AL 24 § (16.4.1987/411)
"Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.
2 momentti on kumottu L:lla 31.3.1995/484.
Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.
Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet. Päätös ja velvoitus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. Päätös ja velvoitus raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu."
----------
Jos haet avioeroa, voit esittää yhteiselämän lopettamista koskevan vaatimuksen avioerohakemuksessa. Samalla voit esittää myös lasta koskevat vaatimukset (huolto, elatusapu).
Avioeron vireille tulo (= 1. vaiheen avioerohakemuksen jättäminen) muodostaa ns. ositusperusteen. Omaisuuden osituksessa otetaan jaon perustaksi vireilletulopäivän mukainen varallisuus- ja velkatilanne. Voit myös heti (siis jo harkinta-aikana) saada vireille omaisuuden ositusasian.
Jos näyttää siltä, että ette miehesi kanssa voi päästä sinua tyydyttävään sopimukseen omaisuuden osituksesta, voit vaatia, että käräjäoikeus määrää pesänjakajan toimittamaan välisenne osituksen. (Tämänkin vaatimuksen voi esittää avioerohakemuksen yhteydessä.)
Ellei osituksessa kumpainenkaan puoliso halua/voi lunastaa toisen osuutta asunnosta, se tulee myytäväksi. Jolleivät molemmat omistajat valtuuta pesänjakajaa asuntoa myymään, jakaja hakee oikeudelta myyntiluvan. Täten asunto tulee myytäväksi käyvästä hinnasta, vaikka toinen omistaja olisi myymistä vastaan.
Jos sinut on oikeutettu jäämään asuntoon asumaan, riittää, että yksinhallintasi ajalta maksat siitä menevän yhtiövastikkeen. Vasta lopullisen avioeron jälkeiseltä ajalta miehesi voi vaatia (jos ymmärtää) sinulta korvausta saamastasi asumisedusta.
Pankkilaina on tietenkin hoidettava, jotta pankki ei ryhtyisi asuntoa realisoimaan. Tällaisessa tapauksessa pankki varmasti suostuu lainanmaksun myöhentämiseen asunnon myymisen jälkeen tapahtuvaksi. Mikäli ositusperusteen jälkeen maksat miehesikin osuutta yhteisestä lainastanne, saat (kun vaadit) osituksessa vastaavan hyvityksen suorituksistasi.
Jos asunnon myyntihinta ylittää hankintahinnan, ette joudu maksamaan erotuksesta luovutusvoittoveroa (28 %), jos olette omistusaikananne ennen myymistä asuneet siinä kaksi vuotta.
Kiitos vastauksistanne! Ei tässä varmaan muu auta kuin käydä tuumasta toimeen... Tuntuu vaan siltä, että pieni lapsi vie voimat, mutta kaipa tämän vielä jaksaa. Yhteiselämä kun ei enää ole mitenkään mahdollista. Tsemppiä kaikille muille samassa tilanteessa oleville!
Kuinka menetellään jos molemmat ovat halukkaita lunastamaan toisensa osuuden yhteisestä asunnosta ja sopimukseen ei päästä. Meneekö asunto myyntiin vai ratkaiseeko pesänjakaja, kumpi asunnon saa.