Sairas mutta rakas ex mies...

Olin suhteessa joka oli täysin tuhoon tuomittu... Mieheni oli sairaanloisen mustasukkanen/vainoharhanen. Kauppa kuitista kellotettiin kauanko on mennyt kotimatkaan aikaa, puhelinlaskusta piti tulla joka kuukausi puhelu erittely. Keneenkään kaveriini en saanut yhteyttä pitää, hyvä että oman äitini kanssa sain puhua ja siitäkin sit tapeltiin viikko!!! Erosimme lokakuussa 2005 jonka jälkeen alkoi sadella uhkailu ja kiristys viestejä pitkin päivää viikko tolkulla. Näissä vieteissä mieheni teki harvinaisen selväksi ettei minulla koskaan tulisi oleen normaalia elämää, hän pitää huolen siitä ettei kukaan uskalla olla kanssani tekemisissä ja ketään miestä minulla ei koskaan tule olemaan ja jos on niin ei ole kauaa... Hain laajennetun lähestymiskiellon ja sain sen!!! Sen jälkeen oli pitkään rauhallista. Asioita vaikeuttaa se että meillä on 2.5vuotias yhteinen lapsi. Lastenvalvojalla käytyämme joudun tapaamaan tätä lapseni isää kun laps menee hänen luokseen ja kun tulee pois.
En tiedä mitä tehdä, kyseisen ihmisen tapaaminen ahdistaa aivan suunnattomasti ja pahinta kaikessa... Välillämme on aina kaikesta paskasta huolimatta ollut joku kumma kemiallinen vetovoima... Ja nyt taas pikästä aikaa kun näin kyseistä ihmistä huomasin ettei tämä vetovoima ole kuollut väliltämme. Pelkään että sokaistun ja joudun takasin elämään sinne helvettiin mitä se oli. En missään nimessä halua niin käyvän. Miksi sellasesta ihmisestä voi olla niin vaikea päästää irti??? (muutoin arki suju hyvin, ainut oli henkinen ja joskus tosin harvoin fyysinen väkivalta ja alistaminen/nöyryyttäminen)Voiko tällänen ihminen koskaan muuttua sellasek "normaaliksi" ihmiseks???
182929
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

saatana ämmät vollottaa aina tästä ihmeellisestä "kemiallisesta vetovoimasta" yms paskasta.Se on saatana läheisriippuvuutta!!!

Äänestä
  • Niin se on hyvinkin mahdollista, mutta minkäs teet. Juurikin kysyin millä tästä sinun luokittelemasta läheisriippuvuudesta pääsee eroon?? Kerrohan se. Oli se nimeltään mitä tahansa niin ei ole hyvä juttu.

    Äänestä

Pääasia on mielestäni se, että ole päässyt tästä sairaasta exästäsi erilleen. Pidä vaan päätöksesi myös pysyä hänestä erillään. Tiedät, että hän on sairas ihminen, vaikka tunnetkin fyysistä vetovoimaa häneen. Minkäs tunteillesi teet. Uskon kuitenkin, että löydät vielä itsellesi uuden miehen, jos haluat ja olet valmis siihen.
Edellinen vastaaja oli ihan selvästi mies, joka ei ymmärtänyt mitään fyysisestä vetovoimasta. Sitä on tai sitten sitä ei ole.
En usko, että hän pystyy muuttamaan itseään tuon mustasukkaisuuden osalta. Tosi sairaalta kuullostaa tuollainen kellottaminen.

Äänestä

aikaa, että sulla alkaa nostalgia jylläämään. Olet unohtanut sen päivittäisen ahdistuksen painon, jota koit suhteessa ollessasi ja muistat ja huomaat vaan ne asiat, jotka saivat sinut aikoinaan ihastumaan häneen.

Mutta jostain syystä eläminen hänen kanssa oli niin vaikeaa,että katsoit parhaaksi erota kun tunsit hänet paremmin. Ne syyt ovat edelleen olemassa ihan yhtä paljon kuin se kemiakin. Mietipä niitä eron syitä ja eron aiheuttaneita tunteita sen kemian sijaan.

Tässä maailmassa on niin paljon miehiä, että kyllä säkin löydät ennen pitkää uuden miehen jonka kanssa kemiat kukoistaa, ja joka on muutenkin mukava. Sun miehellesi tämä asia on ainakin päivänselvä: eihän se olisi sairaalloisen mustasukkainen, jos se ei tietäisi, kuinka todennäköistä on että löydät ennen pitkää uuden miehen. Sun pitää vaan tajuta sama asia: sä olet ihan oikean rakkauden arvoinen. Voimia kevääseen!

Äänestä

että koska itse olet päätynyt lähestymiskieltoon, niin hae myös yksinhuoltajuutta ja sen jälkeen mene itse ja vie lapsesi niin kauas kuin pippuri kasvaa. Kun olet yksinhuoltaja, otat vastuun lapsestasi ja päätät hänen puolestaan suhteesta isään.
Minä vein puhelimen vastaajasta kasetin asianajajalle ja sossuun ja sain yksinhuoltajuuden heti, kun ammatti-ihmiset kuulivat miehen uhkailut.
Ota vastuu itsestäsi. Nuo skitsot on niin sairaita, että ne osaa ohjailla sinua kuin vieteriukkoa ja ulottaa valtansa vaikka uniisi, kun olet kerran antanut sille vallan. Mene terapiaan ja ryhdy hankkimaan itseluottamusta. Tutustu normaaliin perheisiin ja ihmissuhteisiin ja kasvata lapsesi onnellisessa ympäristössä.
Kaikkea hyvää.

Äänestä
  • Minulla on yksinhuoltajuus... Laps kuitenkin kyselee isäänsä jatkuvasti ja lastenvalvojan mielipide asiaan (on tietonen sanatarkasti uhkailu viesteistä yms.) on, että LAPSELLA on oikeus tavata isäänsä oli isä minkälainen tahansa!!! Mitäs siina sitten teet???

    Äänestä

Voisitko järjestää tapaamis vaihdot niin ettei sinun tarvitsisi nähdä miestä. Jos kukaan tuttusi ei voi lasta vaihtaa voisit kysellä sos. toimistosta apua. Omalla paikkakunnallani mm. lastenkodissa on tälläinen "vaihtopalvelu". Tai jos lapsi on tarhassa voisi isä hakea lapsen sieltä.

Etsippä tietoa luonnehäiriöisistä, mustasukkaisista ja narsistisista ihmisistä ja lue miten heidän kanssa kannattaa käyttäytyä.

Äänestä
  • Sosiaalitoimistosta tämä käsky nimenomaan tuli, että vaihdot hoidetaan keskenämme. Kaupungilla ei ole resursseja moiseen konstailuu!!!! Meillä ei ole paikkakunnalla yhteisiä ystäviä/sukulaisia keneltä voisi apua pyytää, eikä ketään "ulkopuolista" voi velvottaa sitoutumaan tälläseen.(asuinpaikka ei ole oma kotikaupunki, kaikki tuttavat eri kaupungissa) Vaihto tapahtukin alunperein päiväkodin kautta viikolla, mutta lapsen isä on nyt päivät töissä, joten tapaaminen on viikonloppuisin kun päiväkoti ei ole käytettävissä.

    Äänestä

  • ninni81 kirjoitti:

    Sosiaalitoimistosta tämä käsky nimenomaan tuli, että vaihdot hoidetaan keskenämme. Kaupungilla ei ole resursseja moiseen konstailuu!!!! Meillä ei ole paikkakunnalla yhteisiä ystäviä/sukulaisia keneltä voisi apua pyytää, eikä ketään "ulkopuolista" voi velvottaa sitoutumaan tälläseen.(asuinpaikka ei ole oma kotikaupunki, kaikki tuttavat eri kaupungissa) Vaihto tapahtukin alunperein päiväkodin kautta viikolla, mutta lapsen isä on nyt päivät töissä, joten tapaaminen on viikonloppuisin kun päiväkoti ei ole käytettävissä.

    sosiaalitoimistosta. No, ehkä eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Ekö isä voisi hakea lapsen perjantaina päiväkodista? Voitko kertoa mistä päin olet? Nimittäin ainakin omalla paikkakunnallani on myös yhdistysten ylläpitämää vaihtopalvelua. Suosittelen nyt ainakin varaamaan ajan lastenvalvojalta, kertomaan kaikki rehellisesti ja pyytämään apua tilanteeseen. Ja jos käy kuitenkin niin että juodut itse vaihdot suorittamaan, niin tylysti vain lykkäät lapsen ja sanot moro. Sinulla ei ole velvollisuutta turista exäsi kanssa. Lapsen asiat voit krjoitaa vaikka lapulle, jos tarvis.

    Äänestä

  • sissi kirjoitti:

    sosiaalitoimistosta. No, ehkä eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Ekö isä voisi hakea lapsen perjantaina päiväkodista? Voitko kertoa mistä päin olet? Nimittäin ainakin omalla paikkakunnallani on myös yhdistysten ylläpitämää vaihtopalvelua. Suosittelen nyt ainakin varaamaan ajan lastenvalvojalta, kertomaan kaikki rehellisesti ja pyytämään apua tilanteeseen. Ja jos käy kuitenkin niin että juodut itse vaihdot suorittamaan, niin tylysti vain lykkäät lapsen ja sanot moro. Sinulla ei ole velvollisuutta turista exäsi kanssa. Lapsen asiat voit krjoitaa vaikka lapulle, jos tarvis.

    Ei voi hakea, koska tapaaminen on ainoastaan päivän, ei yön yli!! Sen sain kuitenkin meneen läpi vaikka vaati yön yli kestäviä tapaamisia! En uskaltanut sellaselle "hullulle" antaa niin pitkää tapaamis aikaa. (mustasukkasuus ei jäänyt vaan sanallisiin riitoihin. Milloin oli puukko kaulalla yms.) Olen kertonut tälle lastenvalvojalle täysin mitään kaunistelematta kuinka asia on. Kyl se ymmärsi tilanteen vakavuuden, mutta lapsella nyt vaan ku sattuu oleen oikeus tavata isäänsä!!! Meillä on käytössä ns. "reppuvihko" Tampere!!! Kiitokset paljon kommenteista, näistä saa aina jollakin tavalla voimaa ponnistella ja taistella kun kuulee muiden olevan samaa mieltä etten ole täysin hakoteillä...

    Äänestä

  • ninni81 kirjoitti:

    Ei voi hakea, koska tapaaminen on ainoastaan päivän, ei yön yli!! Sen sain kuitenkin meneen läpi vaikka vaati yön yli kestäviä tapaamisia! En uskaltanut sellaselle "hullulle" antaa niin pitkää tapaamis aikaa. (mustasukkasuus ei jäänyt vaan sanallisiin riitoihin. Milloin oli puukko kaulalla yms.) Olen kertonut tälle lastenvalvojalle täysin mitään kaunistelematta kuinka asia on. Kyl se ymmärsi tilanteen vakavuuden, mutta lapsella nyt vaan ku sattuu oleen oikeus tavata isäänsä!!! Meillä on käytössä ns. "reppuvihko" Tampere!!! Kiitokset paljon kommenteista, näistä saa aina jollakin tavalla voimaa ponnistella ja taistella kun kuulee muiden olevan samaa mieltä etten ole täysin hakoteillä...

    Kyllä on niin tutun kuuloista. Ex ukko oli aivan samanlainen..uhkailua kiristystä jne.Aivan kun lukisin omasta elämästäni.Jaksamisia sinulle, ole vahva vaikka se ei ole aina helppoa. Ja kun vielä on niitä "tunteita" jäljellä.

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Kyllä on niin tutun kuuloista. Ex ukko oli aivan samanlainen..uhkailua kiristystä jne.Aivan kun lukisin omasta elämästäni.Jaksamisia sinulle, ole vahva vaikka se ei ole aina helppoa. Ja kun vielä on niitä "tunteita" jäljellä.

    kovasti kannustuksesta. Ja on helpottavaa kuulla etten ole yksin, vaikka ikinä en kenellekkään toivoisi mitään vastaavaa!!!

    Äänestä

  • ninni81 kirjoitti:

    kovasti kannustuksesta. Ja on helpottavaa kuulla etten ole yksin, vaikka ikinä en kenellekkään toivoisi mitään vastaavaa!!!

    Olin itsekkin yllättynyt kuinka paljon on kohtalo kaverieta. Ja kuinka paljo maa päällään kantaa tunnevammaisia narsisteja. Mun erosta on jo 4 vuotta, ja vielä jotkut asiat ovat mielessä, ja kaipaan niitä hyviä hetkiä. mutta olen pirun ylpeä itsestäni, että erosin ja jätin sen miehen ja elämän!!!Katso itseäsi peiliin ja sano " olen helvetin hyvä ja kaunis, kukaan ei mua koskaan nujerra enää, hallitsen ITSE omaa elämääni!"

    Äänestä

susta tuntuu.ihan sama juttu.varsinki fyysistä vetoa tunnen exään..eikä kiinnosta yhtään ajatus mennä sänkyyn kenenkään "vieraan"kans.mut eipä voi exältäkään odottaa pelkkää seksiä jos ei itse muuta ole valmis antamaan.antaa vaan turhia väärinkäsityksiä.

Äänestä
  • Kuinka pitkä aika sinun erostasi on?? Ajattelin vaan et kuinkahan kauan tätät tunnetta on luvassa vai loppuuko se koskaan??

    Äänestä

  • ninni81 kirjoitti:

    Kuinka pitkä aika sinun erostasi on?? Ajattelin vaan et kuinkahan kauan tätät tunnetta on luvassa vai loppuuko se koskaan??

    vois auttaa

    Äänestä

  • ssri lääkitys kirjoitti:

    vois auttaa

    Mikähän tää kyseinen lääkitys on ja mahtaakohan olla siitä kenties kokemusta!!??

    Äänestä

..jotta voit hahmottaa miehesi sairautta.
Googlaa narsismia käsittelevät artikkelit.
Ihan sama toimintamalli tällaisilla ihmisillä ja kun sen ymmärtää mihin he pyrkivät heidän vaikutusvallastaan on helpompi päästä irti.
Zemiä sulle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ninni81 kirjoitti:

Olin suhteessa joka oli täysin tuhoon tuomittu... Mieheni oli sairaanloisen mustasukkanen/vainoharhanen. Kauppa kuitista kellotettiin kauanko on mennyt kotimatkaan aikaa, puhelinlaskusta piti tulla joka kuukausi puhelu erittely. Keneenkään kaveriini en saanut yhteyttä pitää, hyvä että oman äitini kanssa sain puhua ja siitäkin sit tapeltiin viikko!!! Erosimme lokakuussa 2005 jonka jälkeen alkoi sadella uhkailu ja kiristys viestejä pitkin päivää viikko tolkulla. Näissä vieteissä mieheni teki harvinaisen selväksi ettei minulla koskaan tulisi oleen normaalia elämää, hän pitää huolen siitä ettei kukaan uskalla olla kanssani tekemisissä ja ketään miestä minulla ei koskaan tule olemaan ja jos on niin ei ole kauaa... Hain laajennetun lähestymiskiellon ja sain sen!!! Sen jälkeen oli pitkään rauhallista. Asioita vaikeuttaa se että meillä on 2.5vuotias yhteinen lapsi. Lastenvalvojalla käytyämme joudun tapaamaan tätä lapseni isää kun laps menee hänen luokseen ja kun tulee pois.
En tiedä mitä tehdä, kyseisen ihmisen tapaaminen ahdistaa aivan suunnattomasti ja pahinta kaikessa... Välillämme on aina kaikesta paskasta huolimatta ollut joku kumma kemiallinen vetovoima... Ja nyt taas pikästä aikaa kun näin kyseistä ihmistä huomasin ettei tämä vetovoima ole kuollut väliltämme. Pelkään että sokaistun ja joudun takasin elämään sinne helvettiin mitä se oli. En missään nimessä halua niin käyvän. Miksi sellasesta ihmisestä voi olla niin vaikea päästää irti??? (muutoin arki suju hyvin, ainut oli henkinen ja joskus tosin harvoin fyysinen väkivalta ja alistaminen/nöyryyttäminen)Voiko tällänen ihminen koskaan muuttua sellasek "normaaliksi" ihmiseks???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu