Tunnen itseni saamattomaksi luuseriksi kun lähestulkoon jokainen kaverini seurustelee tai on seurustellut, mutta itse en ole saanut aikaiseksi kuin kahden viikon epätoivoisen suhteen joka sekin päättyi jo kaksi vuotta sitten. Jotenkin tuntuu että en millään tapaa naisia vaikka ravaan baareissa melkein joka viikonloppu. Tosin itse en usko, että baareista voisi löytää elämänsä kumppanin, mutta tarpeet on minullakin joita ei tule koskaan tyydytettyä. En keksi mitään syytä miksen voisi saada seurustelukumppania jos kerta kaverini ovat saaneet. Osaan olla naisten seurassa kuten muutkin, juttelen, osaan nauraa jne. mutta silti olen yksin. Sellaiset fiilikset on, että tässä jää viellä yksin koko loppuelämäksi. Nyt kaipaan kipeästi kannustusta, ehdotuksia, mitä vaan....
Epätoivoinenko?
m--83
161667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siihen ei nainen ainakaan syty jos huomaa että mies yrittää jokaista baarissa olevaa naista tai ainakin puolia. Mieti mitä juuri sä haluat naisesta. (ei sitä mitä sun kamut sanoo!) Ja sitten yrität saada juuri sen mitä tarvitset. Ja se vois löytyä jostain muualta kuin baarista.
Mitä sun ihanne tytteli harrastaa? Mene sen harrastuksen pariin.
Ketjussa otsikko: ei koskaan kirjottanut seurustellut on sullekin jotain miettimästä otsikon alla älä ano, että syö miestä.
On varsin mahdollista, että olet ns. alempitasoinen mies eli ATM.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkina-arvoteoria
ollut YTM???
haluan kertoa noille ATM-(vai mikä se on)intoilijoille, että te kärsitte hirveästä ajattelun ehdollistumasta, joka pitää teidät onnettomina sinkkuina loppuikänne. Voitte pitää sen omana tietonanne mutta älkää kiusatko sillä viattomia ihmisiä, joilla on ehkä muutenkin vaikeaa. Te ette auta ketään...
Eli älä koskaan omaksu ajatusta, että olet jotenkin kelvoton etkä siksi koskaan löydä ketään. Jos ajattelet jääväsi yksin, niin se todennäköisesti tapahtuukin.
Kaikki viehättyvät ihmisistä, joilla on hyvä asenne ja mielenlaatu. Ihan omasta kokemuksesta sanon, että tee ensin itsesi onnelliseksi ja elämästäsi kaikin tavoin merkityksellistä. Siihen on helppo houkutella tyttöjä. Kun on onnellinen ja tyytyväinen, se näkyy ulkopuolisille ja he pitävät sinusta, koska olet onnellinen ja tyytyväinen. Muut ihmissuhteet, vapaa-aika, kiinnostuksen kohteet ja työ -oletko tyytyväinen kokonaisuuteen? Keskity nyt niihin.
On hyvä käydä ulkona ja lisätä tilaisuuksia tavata naisia. Kannattaa muutenkin olla aktiivinen, käydä kahviloissa jne. Kukaan ei kotoa tule hakemaan. Tosin yhdelle kaverille kävi niinkin =) Mutta ihminen ei kovin usein löydä mitään vaan useimmiten sitä tulee löydetyksi. Kumppanin löytäminen on henkimaailman aluetta, jota ei voi pakottaa ja jolta ei voi vaatia mitään. Se tapahtuu kun se tapahtuu. Pois sellainen väkisin yrittäminen. Luota siihen että saat kyllä kaiken mitä tarvitset, ennemmin tai myöhemmin. Jos ei huvita lähteä baariin, niin jää kotiin. Se on mielellesi parempi eli kuitenkin se edistää tätä tavoitetta. Käy muutenkin vain niissä paikoissa, joissa kävisit ilman mitään missiota. Pidä hauskaa, edistä siten elämänlaatua ja pidä siinä sivussa silmät auki.
Vielä tuohon mielialaan liittyen, että kuluta aikaasi miettimällä sitä, millaisen suhteen haluat ja miltä seurustelu tuntuu. Mitä te teette, miltä tuntuu yhteenkuuluvuus, mitä tarjottavaa sinulla on hänelle ja hänellä sinulle jne. Se edistää tavoitetta luomalla seurusteluun sopivaa mielenlaatua. Vaikka joskus tulee mieleen, että jää yksin, koska on ennenkin niin ollut, niin ajattele kuitenkin niin että tottakai minulle joku löytyy -ennemmin tai myöhemmin. Keskittymällä yksinäisyyteen luo yksinäisyyttä. Keskittymällä rakkauteen ja ystävyyteen luo niitä.
Asennemuutosta tässä halusin tarjota. Onnea matkaan!
Loistava teksti Hone-yltä, ei voi muuta sanoa! Tällaista asennemuutosta kaipaisi vähän yksi jos toinenkin täällä sinkkupalstalla :)
Antamasi neuvot olivat ihan hyviä. Naisille. Kulttuurissamme kuitenkin miehen tulee olla aktiivinen ja tehdä työtä sen eteen, että löytää kumppanin. Naisen näkökulmasta tämä saattaa vaikuttaa siltä, että hänelle kumppani on vain tullut yhtäkkiä eteen, koska hän ei tiedosta sitä raakaa työtä jonka mies on joutunut asian eteen tekemään.
Nainen voi keskittyä tekemään niitä asioita joista hän pitää ja muutenkin tekisi. Mies sensijaan joutuu käytännössä käymään baareissa ryyppäämässä, vaikka inhoaisi koko hommaa jos mielii naisen saada.
Onhan se helppo sanoa, kun itsellä ei ole samanlaista ongelmaa. Sama kun minä sanoisin ylipainoiselle joka tuskailee painonsa kanssa, että "no senkun vaan laihdutat". Jos ymmärrätte mitä haen takaa?
Voisin veikata, että juuri ihmissuhteiden puutteesta johtuu monen ihmisen masennus. Miten voi tehdä itsensä onnelliseksi, jos juuri tuo on se asia mikä estää sen? Kertokaapas se!
Vielä kertaalleen, ette te onnistuneet ihmiset voi ymmärtää meitä vähemmän onnistuneita. En tiedä tarkoitanko ulkonäköä, vai jotain muuta vielä lisäksi. Jostainhan se kelpaamattomuus on kiinni. Jostain ulkoisesta. Vaikka kuinka oli kaunis ja positiivinen viesti sinulla hone-y, niin se vain lisää meidän tuskaa ja pahaa mieltä. Ei asiat ole niin helppoja korjata kuin sinä kuvittelet. Kaikille ei todellakaan ole jotakin jossain.
Tosiasia on kuitenkin se, että jokaista sataa tyttöä kohden syntyy 104 poikaa. Vaikka kuinka näille miehille saataisiin positiivista ajattelua tai mitä, on heitä edelleen 104 ja ne neljä jäävät ilman naista.
Siksi kilpailu on kovaa.
Olen 28-vuotias 175cm 75kg suht. urheilullinen ja sosiaalinen, eli en jää sanattomaksi.
Hyvin toimeen tuleva (oma firma), en tupakoi, vaaleat lyhyet siistit hiukset, vihertävän siniset silmät, iho ok. huolehdin itsestäni, pukeudun hyvin
Eli mikä mättää, että kumppania ei löydy.
Aina silloin tällöin olen seurustellut, mutta joka kerta kumppanit ovat olleet sellaisia, että niiden kanssa ei voi elää.
Älykästä puhetta sinultakin, vaikka oletkin vasta noin nuori. Ihminen on tosiaan tarkoitettu olemaan jonkun kanssa eikä hän voi olla täysipainoisen onnellinen yksinään kuin vähän aikaa, ei kuitenkaan koko elämää. Minäkin uskon, että nykyajan masennuksen yleisyys johtuu rakkauden puutteesta. Ihmisillä on niin kiire koko ajan ja individualismi, egoismi ja materialismi tuntuvat olevan tämän yhteiskunnan pinnalla olevia trendejä.
Sama juttu mullakin.. Niin vielä myös kaikilla mun suurinpiirtein mun ikäisillä serkuillakin on joku. Systerikin löytää miehen kuin miehn tuosta vain, meitsille kun pettymyksiä kerta toisensa jälkeen. En tiijä mikä mussa on? Vituttavaa. Toislla sitä riittää miehiä/naisia vaik muille jakaa ja toisil ei yhtäkään - ikinä! Eix oo aika vitun epäreilu maailma? Mäkin seurustelin viimeks noin niin kuin neljä vuotta sitten, sitä ennen mul ei oo ollut ikin ketään eikä oo taas toistaseksi nytkään. Joka paikassa missä pyörin, sukulaisl, ystävien kaa tai vaik töissä niin taidanpa olla ainoa jolla ei oo ketään, tietääkseni. Välil herääkin kysymys: koska on mun vuoro? Lisäk se vitutttaa et semmoset tyypit oikeen idiootit, kylmät, kierot, valehtelevat, juonittelevat ihmiset saavat miehen/naisen tosta vaa, mut tällänen joka on oma itsensä ja yrittää olla mahdollisimman muitakin kkohtaan ei saa ketään.Aina vaa saa kuulla et kyl se sunkin kohdalle tulee... tyyliin. Joopa joo..Tapahtuisikin jotain.. Kiva kuulla et on muitakin samanlaisia kokemuksia.
Älä odota elämältä oikeudenmukaisuutta, niin et joudu pettymään.
Elämä siis on kaiken paskan takana. Mitäs jos tärskäytän sitä haulikolla? Eipähän enää ilku ja naura päin naamaa.
(jos nyt ei kuitenkaan vielä tungeta pyssyä suuhun, hyvin tulen toimeen yksinkin :))
meni nimimerkki ja otsikko väärteppäin....
on arvioitu, että päivittäin noin 6000 amerikkalaista teini-ikäistä menettää neitsyytensä.
tämä pistää vähän masentamaan, vaikka ei seksistä olisikaan kyse, vaan seurustelusta kokonaisuutena.