eli sanoin tahdon viime vuonna, mutta nyt ollaan siinä pisteessä, että kaduttaa. enkä enää tahdo.
:(
AHDISTAA!!!!
Hävettää. olen epäonnistuja. Luopio. Epäkunnioittava. luuseri. itsesäälinen paska.
:(
AHDISTAA!!!!
Hävettää. olen epäonnistuja. Luopio. Epäkunnioittava. luuseri. itsesäälinen paska.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Monet eivät ajattele loppuun avioliittoon sitoutumista.
Kun mies kosii naistaan oletetaan että kumppanit rakastavat toisiaan ja tekevät näin kahdenkeskisen sopimuksen elää yhdessä niin myötä kuin vastoinkäymisisssä elämänsä loppuun.
(Poikkeuksena tietysti jos toisesta tuleekin väkivaltainen tai tekee aviorikoksen.)
Mikään tietämäni liitto ei ole karikoton.
Sitoutuminen toiseen ja avioliitto yleensäkin pitää ja täytyy ottaa vakavasti.
Nykyään on niin helppo kääntää selkänsä toiselle ja sanoa tahdon eron.
Avioliitossa tulee vastoinkäymisiä.
Joskus käy niin että tahtomattaan satuttaa toista.
Mielestäni löyhin perustein ei kuitenkaan saisi kumppanuutta lopettaa Elämä on vuoristorataa.
Rakkautta ei ole helppo sammuttaa ja se sieltä putkahtaa helposti roihuun uudelleen.
Antakaa toisillenne aikaa.
joo joo.
olen ollut pitkässä suhteessa (10vuotta) jo aiemmin. Lähdin itse.
EI OLLUT mitään näin puuduttavaa, raskasta tai kuluttavaa!!! Nyt emme edes nauti toistemme seurasta.
parisuhdeterapiaan menossa, mutta pitkät jonot.
LUULIN ETTÄ TÄÄ OLIS HELPOMPAA.
En edes pysty kirjoittamaan tähän kaikkea, mitä meillä on ollut tässä 1½ vuoden sisällä. HETI ALUSTA ASTI!
Luulin että kun anna ajan kulua kaikki muuttuu!
Olen ollut kärsivällienn, lempeä.
halunnut uskoa ja luottaa.
en jaksa enää.
jätä tuo suhde. nyt ja heti. se ei ole tietenkään helppoa, siinä hajoaa kaikki odotukset ja toiveet siltä suhteelta..
mutta elämässäsi on tärkeintä se että olet itse onnellinen eikö niin?
ja se että jatkat sitä mitä nyt teet, tuskin tuo onnea ainakaan kauaksi aikaa kai sen itsekkin olet huomannut.
se että saat jatkaa elämää yksin antaa enemmän uusia mahdollisuuksia elämääsi.. eikö se kuitenkin ole tosiaan se pääasia, että voit hyvin.. joten katso itseäsi silmiin ja sano että aiot olla onnellinen.
joskus se vaatii monta väärää päätöstä, ennen kuin saa mitä todella haluaa.
ei kuulu kenellekkään mitä päätät elämässäsi, sinun on elämä ja elät sen miten itse haluat..joten tee nyt järkevä päätös ja ota elämässäsi uusi suunta!
toimi äläkä jää paikallesi polkemaan..liian moni on jäänyt.
kaunista kevään jatkoa, pysy vahvana itsesi takia!
Kaikki menee paremmin mitä sitä turhaan jossain parisuhde-terapiassa hyppää.Ero on niin kivuton tapa päästä toisesta eroon.Kyllä vaihtamalla kumppani uuteen aina vanhan voittaa.Saahan siitä aina hetkeksi vaihtelua ja sitten jos alkaa kyllästtytää vaihda taas.Näin me onnelliset ihmiset teemme.
Miettikää tarkoin mitä haluatte elämältä ja kenen kanssa. Myöntäkää toisillenne jos ette ole onnellisia. Turhaa tehdä meidän virhettä ja avautua vasta kaikki on totaalisen ohi
Ei se ole yhtä juhlaa avioliittokaan. Sen eteen pitää tehdä työtä ja tahtoa täytyy. Avioliitto ei ole "leikki", joka lopetetaan kun ei enää jaksa leikkiä.
Jos perusasiat on kunnossa (mm. perheestä huolehtiminen, toimeentulo jne.), niin silloin kyllä vastuuta kysytään parisuhteen hoidossa.
Keskustelkaa mikä mättää, ei syyllistäen, vaan toiveita esittäen.
Tilatkaa lomamatka vaikka Kreikkaan. Siellä ihanan lämpimässä maassa rentoudutte ja huomaatte, että toinen onkin pitämisen arvoinen.
Avioliitto on ylä- ja alamäkeä, ja se todella tarvii hoitamista ja tahtomista ja ennenkaikkea anteeksi antamista ja toinen toisensa kunnioittamista.
Mutta mieti tosissaan, paljonko puntarissa on hyviä ja paljonko huonoja juttuja. On totta ettei kannata väkisin kenenkään kanssa elää, mutta sekin on totta, että joka ikisessä suhteessa ne vastaavat "empäs tahdokaan" tunteet nousee välillä pintaan. Oikeasti et ole lopettanut rakastamasta, vaan tarvisit vain muistutusta siitä alkuhuumasta mikä teillä oli. Mihin juuri hänessä rakastuit ensiksi, mitä romanttisia muistoja teilla on? Palaa hetkeksi niihin aikoihin mielessäsi, ja kysy sitten itseltäsi, oletko valmis heittämään kaiken menemään. Aivan varmaa on se, että mitään sellaista parisuhdetta ei ole olemassakaan, jossa koskaan ei tulisi tunteita siitä, ettei homma voisi vähempää kiinnostaa. Naisihmisillä tuo jurppinen johtuu aika usein myös hormoonihommeleista, monista esim. tulee miltei mielipuolisia kun tulevat raskaaksi tms. kivaa.
Mitä voisit tehdä että kaikesta tulisi taas parempaa? Istu alas miehesi kanssa ja puhu rehellisesti, että sinulla on hankalia tunteita, että jotain tarvittaisiin lisää. On se sitten reissu kylpylään tai romanttisia treffejä sovitusti silloin tällöin, tai jokin yhteinen harrastus, tai jokin sinun ihan oma harrastus josta saat muunlaista iloa elämääsi, keskustelkaa. Eikä kannata miettiä myöskään kahta kertaa perhesovittelukeskukseen menoa juttelemaan, usein ulkopuoliset ja puolueettomat ihmiset näkevät paremmin missä mättää, kuin itse parisuhteessa elävät. Jokaisen suhteen eteen on tehtävä töitä, oli se kohdallasi tämä tai joku muu. Kaikissa on jokatapauksessa omat vaikeutensa. Mutta ne eivät ole voittamattomia.
Hyvää kevättä sinulle, etsi iloa elämääsi, ei tämä niin kuolemanvakavaa ole täällä maan kamaralla taplatessa! :)