asia meni näin:
noin puoli vuotta sitten tyttöystäväni sai puhelun " joltain tyypiltä " ollessamme hänen perheensä luona viettämässä hänen syntymäpäiviään. Hän ei vastannut vaan sanoi että ei tiedä kuka soittaa. Hän tyhjensi puhelintietonsa jotta en näkisi kuka hänelle soitti. Kysyin moneen kertaan että kuka hänelle soitti ja miksi hän ei vastannut. Hän aina vain vannoi että ei tiedä kuka hänelle soitti ja ei halunnut vastata koska ei muka tiennyt ketä hänelle soittaa.
Jonkun aikaa sitten tenttasin tyttöystävääni kysymyksille asiasta sillä asia häiritsi minua.
Hän kertoi "murtuneena" että hän kyllä tiesi kuka hänelle soitti silloin. Hän oli kuulemma pelännyt vastata koska pelkäsi reaktiotani jos saisi tietää kuka hänelle soittaa. Puoli vuotta hän oli pitänyt tätä valhetta sisällään ennenkuin lähes pakosta kertoi minulle. Hän kertoi että hänen exänsä olisi halunnut toivottaa hänelle vain hyvää syntymäpäivää. Hän myös kertoi että hänen exänsä oli kysynyt häneltä kuulumisia joskus suhteemme aikana. Hän ei ollut kertonu kuitenkaan minulle että oli tekstannut exälleen takaisin mikä loukkaa minua.
Luottamukseni tyttöystävääni on karikolla tämän asian takia että hän valehteli minulle päin naamaa asiasta näin kauan. Kuinka hän on voinut valehdella minulle näin kauan asiasta? Haluaisin antaa hänelle anteeksi koska rakastan häntä todella paljon. Hän vannoo että ei enään ikinä valehtelisi minulle vaan olis täysin avoin. Voinko silti luottaa häneen? Luuletteko että hän oppisi tästä virheestä niin että ei enään valehtelisi?
..suhteemme on kestänyt 3 vuotta.
muotoilin asian todella huonosti mutta jos joku ymmärtää asiani niin ottakaa kantaa.
noin puoli vuotta sitten tyttöystäväni sai puhelun " joltain tyypiltä " ollessamme hänen perheensä luona viettämässä hänen syntymäpäiviään. Hän ei vastannut vaan sanoi että ei tiedä kuka soittaa. Hän tyhjensi puhelintietonsa jotta en näkisi kuka hänelle soitti. Kysyin moneen kertaan että kuka hänelle soitti ja miksi hän ei vastannut. Hän aina vain vannoi että ei tiedä kuka hänelle soitti ja ei halunnut vastata koska ei muka tiennyt ketä hänelle soittaa.
Jonkun aikaa sitten tenttasin tyttöystävääni kysymyksille asiasta sillä asia häiritsi minua.
Hän kertoi "murtuneena" että hän kyllä tiesi kuka hänelle soitti silloin. Hän oli kuulemma pelännyt vastata koska pelkäsi reaktiotani jos saisi tietää kuka hänelle soittaa. Puoli vuotta hän oli pitänyt tätä valhetta sisällään ennenkuin lähes pakosta kertoi minulle. Hän kertoi että hänen exänsä olisi halunnut toivottaa hänelle vain hyvää syntymäpäivää. Hän myös kertoi että hänen exänsä oli kysynyt häneltä kuulumisia joskus suhteemme aikana. Hän ei ollut kertonu kuitenkaan minulle että oli tekstannut exälleen takaisin mikä loukkaa minua.
Luottamukseni tyttöystävääni on karikolla tämän asian takia että hän valehteli minulle päin naamaa asiasta näin kauan. Kuinka hän on voinut valehdella minulle näin kauan asiasta? Haluaisin antaa hänelle anteeksi koska rakastan häntä todella paljon. Hän vannoo että ei enään ikinä valehtelisi minulle vaan olis täysin avoin. Voinko silti luottaa häneen? Luuletteko että hän oppisi tästä virheestä niin että ei enään valehtelisi?
..suhteemme on kestänyt 3 vuotta.
muotoilin asian todella huonosti mutta jos joku ymmärtää asiani niin ottakaa kantaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
asiasta liian ison numeron.
Ei ne exät voi haihtua aina noin vain pois elämästä. Mutta vaikka niiden kanssa joskus sanasen vaihtaa, ei se tarkoita sen pahempaa.
Eihän tyttöystäväsi ole valehdellut isosti tuosta asiasta, vaan yritti vain säästää hyvää ilmapiiriä, ettet pahottaisi mieltä.
Nyt vähän parempaa itsetuntoa kehiin. Noin tiukalla asenteella karkoitat kohta ystäväsi. Ei saa olla liian mustasukkainen. Jos se ex olisi rakkaampi hänelle, ei hän olisi enää sinun kanssa. Joten, nauti seurustelusta, älä rassaa mieltäsi toisen exillä.
"Eihän tyttöystäväsi ole valehdellut isosti tuosta asiasta, vaan yritti vain säästää hyvää ilmapiiriä, ettet pahottaisi mieltä."
Tätä itsekin ajattelin, mutta tietysti ei voi varmaksi sanoa, koska ei ulkopuolisena voi tietää, minkälainen kyseinen tyllerö on luonteeltaan.
Silti kuulostaa aika älyttömältä ryhtyä tekemään asiasta suurta draamaa ja kriisiä. Ei ihmekään, ettei tyttö uskaltanut kertoa, jos hän edes osasi hieman aavistaa, minkälainen kohtaus siitä seuraa. Jos nimimerkki ronnie jauhaa asiasta tyttöystävälleen säännöllisesti, niin ei ole ihmekään jos suhde ajautuu pian karille. Toivoa sopii, ettei ronnie ole itse tuhonnut suhdetta suhteettomilla reaktioillaan. Kannattaisi miettiä, miksi tytöltä vaadittiin suorastaan romahdus ennen kuin hän uskalsi kertoa asiasta. Lopeta nyt, ronnie, hyvän sään aikana sen tytön piinaaminen. Ei tuolla tavalla voi elää kumpikaan.
jos on varmaa ettei ole pettänyt exän kanssa sinua. kyllä minusta saa pitää yhteyttäkin exiin jos haluaa (vaimoni siis) ei se minua haittaa niin pitkään kun vaan pysyy juttelussa.
ja kysymys, "oletko itse kaikessa ollut rehellinen ja voit olla se joka ensimmäisen kiven heittää?"
Teit kyllä vaikeen kysymyksen. Ymmärrän sua ja kyllä tyttöystävääsikin. Kyllä minäkin alkaisin epäillä, jos puolen vuoden päästä vasta kerrottaisiin totuus. Mutta ehkä se syy todella oli, ettei hän halunnut pahoittaa mieltäsi. Toisaalta taas voi olla, että exän suhteen on vielä jotain "kipinää", jos kolme vuotta on silloin tällöin tekstailtu.
Ota ja tiedä. Sun täytyy nyt vaan päättää, et pystytkö luottaan ja pystyykö tyttöystäväsi olemaan sanojensa mittainen.
Jos hän pelon takia ei halunnut puhua totta niin ei se ole niin vakavaa. Hän ei halunnut loukata sinua asialla jolla ei hänelle ole merkitystä.
Varmasti rakastaa sua eikä ex:ää kerran on sun kanssa. Ei tuo tarkoita että hän muissa asioissa valehtelisi.
Toi on kyl aika mitätön asia, eikai suhde noin pienee asiaan kaadu. Ota huomioon että kaikki me joskus pikkasen valehellaan
siihen, että koin jääväni liian taka-alalle hänen miespuolisten kavereidensa kanssa. Kerroin sen reilusti, mutta hän ei ymmärtänyt. Olin tietysti rakastunut ja ehkä liian painostava, mutta on niin huonoja kokemuksia tällaisesta, että päätin ottaa asian heti esille. Olisi pitänyt olla turpa kiinni. Mutta kerroin myös sen, että ei hommat minun osalta siihen kaadu, vaan haluan tutustua hänen kavereihin, niin voin luottaa. Eipä sitten oikein onnistunut (hän käyttäytyi liian kylmästi tietyissä tilanteissa -> riitaa) ja hän lopulta läks ahdistuttuaan. Sitä se sokea rakkaus teettää...ja tulee oltua niin jälkiviisas.
Tsemppiä aloittajalle! Toivottavasti saat kumppaniltas tukea, eikä hän ala inttämään vastaan. Puhumalla asiat selviää, jos tyttö sitä haluaa. Onhan se ikävää kun joku tuntematon henkilö lähestyy, mutta koita ottaa rennosti, vaikka se polttaa sisintä.
Meillä tapellaan tekstiviestistä, jonka sain kauan sitten. Mieheni kysyi heti viestin merkkiäänen kuultuaan, keneltä sen sain. En heti kertonut, kun ajattelin ettei miehelleni kuulu, keneltä se tuli. Lopulta koko illan ja yön tapeltuamme oli pakko kertoa. Siinä ei edes ollut mitään salaista, en vaan haluaisi jokaista viestiäni hänelle tilittää. Vieläkin riitojen yhteydessä ko. viesti kaivetaan esiin.
Onhan tuo "valehtelu" tai salaaminen ikävää mutta entäpäs jos tyttöystäväsi olisi sanonut suoraan keneltä viesti on. Olisitko vetänyt herneet nenään jos hän olisi sanonut suoraan että exältähän se.
Niin tai näin, niin aina menee väärinpäin
että ei kertonut sulle? Luehan uudelleen oma viestisi ja kiinnitä huomio sanavalintoihisi. Kuulostatat yleiseltä syyttäjältä ja tyttöystäväsi on 3.asteen kuulusteluissa! Parisuhde ei toimi niin. Jos jatkat mustasukkaisuuttasi, "löydät" vielä jotain mitä et haluaisi ja suhteenne päättyy, kiitos sinun "aktiivisuuden". Miehekäs mies ei muutenkaan roiku naisessaan ja vikise huonoa itsetuntoaan osoittamalla mustasukkaisuutta.
Heips vaan
Kuule, jos sulla ei puoleen vuoteen ole isompaa ihmettelemistä, kuin 1 txtviesti, niin luulis asioiden olevan mallillaan.
Älä kyttää, tai aiheutat pelkäämäsi.
Ymmärrän hyvin itsekin mustasukkaisena, et valehtelu vie pohjaa luottamukselta, mut rajansa kaikella...
Huh huh...