UPM ei kertonut kaikkea
Keskiviikko, maaliskuun kahdeksas oli synkkä päivä paperityöläisille. UPM ilmoitti, että se haluaa vähentää Suomesta 3 000 työpaikkaa. Yhtiön mukaan kannattavuutta pitää parantaa ”uudessa toimintaympäristössä”. Tutkija Jakob Donner-Amnell pitää UPM:n perusteita liian karkeina ja jopa harhaanjohtavina.
Kevään suuri puheenaihe ovat olleet UPM:n irtisanomiset. Yhtiö aikoo sulkea paperitehtaan Voikkaalla, sellulinjan Valkeakoskella sekä paperikoneita Tervasaaressa ja Kuusankoskella. Tavoitteena on vähentää peräti 3 600 työpaikkaa, joista suurin osa on Suomessa.
UPM perustelee toimiaan sillä, että se haluaa parantaa kannattavuuttaan. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen on puhunut ”uudesta toimintaympäristöstä”, johon yhtiön pitää sopeutua. Tällä hän tarkoittaa, että Euroopassa tuotetaan pysyvästi liikaa paperia ja että perinteiset markkinat eivät enää vedä vanhaan malliin. Lisäksi paperin hinta laskee, tuotannontekijät kallistuvat ja lyhytkuituisen sellun tuotantoon on tullut uusia kilpailijoita.
Metsäteollisuuden kansainvälistymistä tutkiva Jakob Donner-Amnell Joensuun yliopistosta pyörittelee päätään, kun hän lukee UPM:n perusteluja. Hänen mielestään selitykset ovat aivan liian karkeita ja jopa harhaanjohtavia.
”Tämä kaikki on vähän kuin sumuverhoa”, hän luonnehtii.
Donner-Amnellin mukaan Pesonen on toki oikeassa puhuessaan ylituotannosta. Toimitusjohtaja jättää kuitenkin sanomatta, että ylituotanto on pitkälti UPM:n omaa syytä. Maailmassa on eniten ylituotantoa aikakauslehtipapereissa, joiden tuotannosta yli 20 prosenttia on UPM:n hallussa. Yhdessä Stora Enson kanssa yhtiöt hallitsevat yli 40:ä prosenttia markkinoista.
Donner-Amnell muistuttaa, että UPM ja Stora Enso ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana ostaneet tehtaita ja rakentaneet uusia paperikoneita, koska ne ovat uskoneet kysynnän kasvavan. Lwc eli päällystetty aikakauslehtipaperi on ollut erityisesti UPM:n ykköstuote 25 vuoden ajan. Nyt tilanne on muuttunut.
”UPM ei usko omaan paraatituotteeseensa. Väitän, että UPM on arvioinut tilanteen aika lailla toisin kuin vielä muutama vuosi sitten.”
UPM kärsii valuuttakriisistä
Donner-Amnell ei niele Pesosen selitystä, jonka mukaan kilpailun lisääntyminen lyhytkuituisen sellun tuotannossa söisi UPM:n kannattavuutta. ”Aikakauslehtipaperissa ei ole kilpailua Aasian tai Etelä-Amerikan maiden kanssa. Ne eivät vaikuta tähän ongelmaan.”
Ylituotantoakin suurempi syy kannattavuuden laskuun on dollarin heikentyminen, Donner-Amnell arvioi. Hän sanoo UPM:n olevan ”valuuttakriisissä”.
”On suorastaan noloa, että Pesonen ei ole tuonut esiin tällaista aivan selvää seikkaa. Ruotsalaiset yhtiöt puhuvat sen sijaan avoimesti heikon dollarin vaikutuksesta”, Donner-Amnell ihmettelee.
Kun paperia viedään euroalueen ulkopuolelle, se laskutetaan yleensä dollareissa. Tästä seuraa, että mitä heikompi dollari on, sitä vähemmän Euroopan metsäyhtiöiden kassaan kilahtaa euroja. Silti yhtiöt joutuvat maksamaan kustannuksensa edelleen euroissa, koska tehtaat ovat euroalueella.
Donner-Amnell muistuttaa, että UPM:n ja koko metsäteollisuuden kannattavuus on ollut suurimmillaan vuosina 1998–2001, jolloin euro oli heikko suhteessa dollariin. Silloin jopa yleisesti naureskeltiin heikolle eurolle, mutta metsäyhtiöitä se auttoi erittäin paljon, hän korostaa.
Viidessä vuodessa dollari on devalvoitunut eli heikentynyt euroon nähden 40 prosenttia, mikä on syönyt UPM:n ja muiden voitot.
Vuosituhanteen vaihteesta ovat kuitenkin peräisin metsäyhtiöiden vaatimukset pääoman tuotolle, jonka pitäisi liikkua yli kymmenessä prosentissa. Donner-Amnellin mielestä vaatimus on tähtitieteellinen nykyisten matalien korkojen ja hitaan kasvun maailmassa, jossa it-yhtiötkin ovat palanneet tavallisten kuolevaisten joukkoon.
Hän arvioi, että UPM:ssä ei enää uskota dollarin vahvistumiseen. ”UPM leikkaa eniten juuri dollarialueelle menevien tuotteiden kapasiteettia.”
Dollarialueella takkuili
Pitkällä aikavälillä valuuttaongelma voidaan poistaa hankkimalla tuotantoa dollarialueelta. UPM yritti sitä vuosituhannen alussa, mutta Champion-yhtiö meni lopulta International Paperille.
UPM:llä on tällä hetkellä kaksi tehdasta Pohjois-Amerikassa. Niistäkin toinen, Miramichi, seisoi lähes koko viime vuoden työtaistelun takia. Donner-Amnell uskoo, että UPM on joutunut viemään paperia huonolla katteella Euroopasta Pohjois-Amerikkaan, jotta asiakassuhteet eivät kärsi.
UPM ei ole kertonut, paljonko paperia todella on viety. Donner-Amnell perustaakin arvionsa aikakauslehtipaperilla tehtyyn tulokseen, joka on UPM:llä selvästi heikompi kuin Stora Ensolla. Stora Ensolla on Pohjois-Amerikassa enemmän tuotantoa kuin UPM:llä, joten se ei luultavasti ole joutunut viemään paperia euroalueelta uudelle mantereelle.
Hinnat on pilattu itse
Donner-Amnellista on erikoista, että suurimmat metsäyhtiöt valittavat heikkoja hintoja. Talousteorioiden mukaanhan vahvassa markkina-asemassa olevat yhtiöt voivat yleensä vaikuttaa hyvin paljon hintoihin.
Yksi selitys hänen mielestään on, että suomalaisyhtiöt ovat pilanneet hinnat olemalla toisilleen kateellisia markkinaosuuksista. Koneita ei ole seisotettu tai ajettu hallitusti alas, vaan paperia on myyty liian halvalla.
Keskinäisen kateuden takana voi olla hintayhteistyön purkautumisen aiheuttama krapula. Vielä 1990-luvun alussa Finnpap myi keskitetysti suomalaistehtaiden valmistaman paperin ja jakoi tilaukset yhtiöiden kesken. Kartellimainen järjestelmä purettiin yli kymmenen vuotta sitten, mutta Donner-Amnellin mukaan yhtiöt toimivat vielä useiden vuosien ajan ”finnpap-logiikalla”. Sanaton sopimus takasi, että kukaan ei myy liian halvalla.
Viime vuosina sanatonta sopimusta ei ole enää ollut. ”Viimeistään silloin, kun UPM käräytti muut kartellista, välit firmojen kesken jäätyivät pakkasen puolelle”, Donner-Amnell sanoo.
Hänen mielestään yksi osoitus polkumyynnistä on UPM:n Pesosen alkuvuonna esittämä lausunto, jonka mukaan UPM ei ”enää” suostu myymään paperia olemattomalla katteella. Kuinka pitkään on siis myyty? Donner-Amnell kysyy.
Kehitys on ollut suorastaan nurinkurista. Kun metsäteollisuus keskittyi ja kansainvälistyi kymmenen vuotta sitten, yksi tärkeä argumentti oli, että paperi voidaan jatkossa hinnoitella ”vastuullisesti” ja päästä eroon suhdannevaihteluista.
”Tähän ei ole päästy, vaan on mennyt jopa huonommin kuin monta vuotta sitten”, sanoo Donner-Amnell.
Niukka linja ei ole sattumaa
Donner-Amnell ei keksi selitystä, miksi UPM on tiedottanut puutteellisesti saneerausohjelmansa syistä. Hän pitää niukkaa linjaa kuitenkin harkittuna.
”Ehkä siellä ajatellaan, että mitä vähemmän puhutaan, sitä vähemmän syntyy porua ja sitä vähemmän on keinoja kyseenalaistaa yhtiön toimia.”
Toinen syy voi olla sosiaalipsykologinen: on kova paikka myöntää, että on tehty virhearvioita.
”He halusivat uskoa, että dollari–euro-suhde paranee, mutta nyt usko on lopahtanut.”
Donner-Amnell ei pidä UPM:n valitsemaa tiedotuslinjaa hyvänä pitkällä aikavälillä. Jos yhtiö olisi tuonut esiin kaikki irtisanomisperusteet, ne olisi ehkä hyväksytty yhteiskunnassa paremmin kuin nyt on tapahtunut.
Hän muistuttaa, että yksi syy Suomen vahvaan metsäteollisuuteen on, että ala on hyväksytty laajalti. Valtio on sadan vuoden aikana tukenut metsätaloutta ja -teollisuutta mittavilla rahasummilla, koska metsäsektoria on pidetty kansallisesti tärkeänä.
Yleinen hyväksyttävyys voi vähentyä monista syistä. Sellaisia ovat muun muassa ”metsäyhtiöt eivät tarvitse Suomea” -puheet ja irtisanomisohjelmat. Jos ala saa huonon maineen, sillä voi olla kielteisiä seurauksia. Voi esimerkiksi olla vaikeaa löytää hyviä työntekijöitä tai valtion tukihalut voivat vähentyä. Onkin mahdollista, että jatkossa valtiovarainministeriö käy punakynän kanssa läpi metsäalan julkista rahoitusta, Donner-Amnell sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka yhtiöt varoittavat globaalin talouden tuovan suuria muutoksia, liialliseen pessimismiin ei ole aihetta. Nykyiset ongelmat johtuvat pääosin suhdanteista ja poistuvat luultavasti aikanaan. Vaikka tuotanto vähenisikin, metsäteollisuus pysyy Suomessa.
Keskiviikko, maaliskuun kahdeksas oli synkkä päivä paperityöläisille. UPM ilmoitti, että se haluaa vähentää Suomesta 3 000 työpaikkaa. Yhtiön mukaan kannattavuutta pitää parantaa ”uudessa toimintaympäristössä”. Tutkija Jakob Donner-Amnell pitää UPM:n perusteita liian karkeina ja jopa harhaanjohtavina.
Kevään suuri puheenaihe ovat olleet UPM:n irtisanomiset. Yhtiö aikoo sulkea paperitehtaan Voikkaalla, sellulinjan Valkeakoskella sekä paperikoneita Tervasaaressa ja Kuusankoskella. Tavoitteena on vähentää peräti 3 600 työpaikkaa, joista suurin osa on Suomessa.
UPM perustelee toimiaan sillä, että se haluaa parantaa kannattavuuttaan. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen on puhunut ”uudesta toimintaympäristöstä”, johon yhtiön pitää sopeutua. Tällä hän tarkoittaa, että Euroopassa tuotetaan pysyvästi liikaa paperia ja että perinteiset markkinat eivät enää vedä vanhaan malliin. Lisäksi paperin hinta laskee, tuotannontekijät kallistuvat ja lyhytkuituisen sellun tuotantoon on tullut uusia kilpailijoita.
Metsäteollisuuden kansainvälistymistä tutkiva Jakob Donner-Amnell Joensuun yliopistosta pyörittelee päätään, kun hän lukee UPM:n perusteluja. Hänen mielestään selitykset ovat aivan liian karkeita ja jopa harhaanjohtavia.
”Tämä kaikki on vähän kuin sumuverhoa”, hän luonnehtii.
Donner-Amnellin mukaan Pesonen on toki oikeassa puhuessaan ylituotannosta. Toimitusjohtaja jättää kuitenkin sanomatta, että ylituotanto on pitkälti UPM:n omaa syytä. Maailmassa on eniten ylituotantoa aikakauslehtipapereissa, joiden tuotannosta yli 20 prosenttia on UPM:n hallussa. Yhdessä Stora Enson kanssa yhtiöt hallitsevat yli 40:ä prosenttia markkinoista.
Donner-Amnell muistuttaa, että UPM ja Stora Enso ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana ostaneet tehtaita ja rakentaneet uusia paperikoneita, koska ne ovat uskoneet kysynnän kasvavan. Lwc eli päällystetty aikakauslehtipaperi on ollut erityisesti UPM:n ykköstuote 25 vuoden ajan. Nyt tilanne on muuttunut.
”UPM ei usko omaan paraatituotteeseensa. Väitän, että UPM on arvioinut tilanteen aika lailla toisin kuin vielä muutama vuosi sitten.”
UPM kärsii valuuttakriisistä
Donner-Amnell ei niele Pesosen selitystä, jonka mukaan kilpailun lisääntyminen lyhytkuituisen sellun tuotannossa söisi UPM:n kannattavuutta. ”Aikakauslehtipaperissa ei ole kilpailua Aasian tai Etelä-Amerikan maiden kanssa. Ne eivät vaikuta tähän ongelmaan.”
Ylituotantoakin suurempi syy kannattavuuden laskuun on dollarin heikentyminen, Donner-Amnell arvioi. Hän sanoo UPM:n olevan ”valuuttakriisissä”.
”On suorastaan noloa, että Pesonen ei ole tuonut esiin tällaista aivan selvää seikkaa. Ruotsalaiset yhtiöt puhuvat sen sijaan avoimesti heikon dollarin vaikutuksesta”, Donner-Amnell ihmettelee.
Kun paperia viedään euroalueen ulkopuolelle, se laskutetaan yleensä dollareissa. Tästä seuraa, että mitä heikompi dollari on, sitä vähemmän Euroopan metsäyhtiöiden kassaan kilahtaa euroja. Silti yhtiöt joutuvat maksamaan kustannuksensa edelleen euroissa, koska tehtaat ovat euroalueella.
Donner-Amnell muistuttaa, että UPM:n ja koko metsäteollisuuden kannattavuus on ollut suurimmillaan vuosina 1998–2001, jolloin euro oli heikko suhteessa dollariin. Silloin jopa yleisesti naureskeltiin heikolle eurolle, mutta metsäyhtiöitä se auttoi erittäin paljon, hän korostaa.
Viidessä vuodessa dollari on devalvoitunut eli heikentynyt euroon nähden 40 prosenttia, mikä on syönyt UPM:n ja muiden voitot.
Vuosituhanteen vaihteesta ovat kuitenkin peräisin metsäyhtiöiden vaatimukset pääoman tuotolle, jonka pitäisi liikkua yli kymmenessä prosentissa. Donner-Amnellin mielestä vaatimus on tähtitieteellinen nykyisten matalien korkojen ja hitaan kasvun maailmassa, jossa it-yhtiötkin ovat palanneet tavallisten kuolevaisten joukkoon.
Hän arvioi, että UPM:ssä ei enää uskota dollarin vahvistumiseen. ”UPM leikkaa eniten juuri dollarialueelle menevien tuotteiden kapasiteettia.”
Dollarialueella takkuili
Pitkällä aikavälillä valuuttaongelma voidaan poistaa hankkimalla tuotantoa dollarialueelta. UPM yritti sitä vuosituhannen alussa, mutta Champion-yhtiö meni lopulta International Paperille.
UPM:llä on tällä hetkellä kaksi tehdasta Pohjois-Amerikassa. Niistäkin toinen, Miramichi, seisoi lähes koko viime vuoden työtaistelun takia. Donner-Amnell uskoo, että UPM on joutunut viemään paperia huonolla katteella Euroopasta Pohjois-Amerikkaan, jotta asiakassuhteet eivät kärsi.
UPM ei ole kertonut, paljonko paperia todella on viety. Donner-Amnell perustaakin arvionsa aikakauslehtipaperilla tehtyyn tulokseen, joka on UPM:llä selvästi heikompi kuin Stora Ensolla. Stora Ensolla on Pohjois-Amerikassa enemmän tuotantoa kuin UPM:llä, joten se ei luultavasti ole joutunut viemään paperia euroalueelta uudelle mantereelle.
Hinnat on pilattu itse
Donner-Amnellista on erikoista, että suurimmat metsäyhtiöt valittavat heikkoja hintoja. Talousteorioiden mukaanhan vahvassa markkina-asemassa olevat yhtiöt voivat yleensä vaikuttaa hyvin paljon hintoihin.
Yksi selitys hänen mielestään on, että suomalaisyhtiöt ovat pilanneet hinnat olemalla toisilleen kateellisia markkinaosuuksista. Koneita ei ole seisotettu tai ajettu hallitusti alas, vaan paperia on myyty liian halvalla.
Keskinäisen kateuden takana voi olla hintayhteistyön purkautumisen aiheuttama krapula. Vielä 1990-luvun alussa Finnpap myi keskitetysti suomalaistehtaiden valmistaman paperin ja jakoi tilaukset yhtiöiden kesken. Kartellimainen järjestelmä purettiin yli kymmenen vuotta sitten, mutta Donner-Amnellin mukaan yhtiöt toimivat vielä useiden vuosien ajan ”finnpap-logiikalla”. Sanaton sopimus takasi, että kukaan ei myy liian halvalla.
Viime vuosina sanatonta sopimusta ei ole enää ollut. ”Viimeistään silloin, kun UPM käräytti muut kartellista, välit firmojen kesken jäätyivät pakkasen puolelle”, Donner-Amnell sanoo.
Hänen mielestään yksi osoitus polkumyynnistä on UPM:n Pesosen alkuvuonna esittämä lausunto, jonka mukaan UPM ei ”enää” suostu myymään paperia olemattomalla katteella. Kuinka pitkään on siis myyty? Donner-Amnell kysyy.
Kehitys on ollut suorastaan nurinkurista. Kun metsäteollisuus keskittyi ja kansainvälistyi kymmenen vuotta sitten, yksi tärkeä argumentti oli, että paperi voidaan jatkossa hinnoitella ”vastuullisesti” ja päästä eroon suhdannevaihteluista.
”Tähän ei ole päästy, vaan on mennyt jopa huonommin kuin monta vuotta sitten”, sanoo Donner-Amnell.
Niukka linja ei ole sattumaa
Donner-Amnell ei keksi selitystä, miksi UPM on tiedottanut puutteellisesti saneerausohjelmansa syistä. Hän pitää niukkaa linjaa kuitenkin harkittuna.
”Ehkä siellä ajatellaan, että mitä vähemmän puhutaan, sitä vähemmän syntyy porua ja sitä vähemmän on keinoja kyseenalaistaa yhtiön toimia.”
Toinen syy voi olla sosiaalipsykologinen: on kova paikka myöntää, että on tehty virhearvioita.
”He halusivat uskoa, että dollari–euro-suhde paranee, mutta nyt usko on lopahtanut.”
Donner-Amnell ei pidä UPM:n valitsemaa tiedotuslinjaa hyvänä pitkällä aikavälillä. Jos yhtiö olisi tuonut esiin kaikki irtisanomisperusteet, ne olisi ehkä hyväksytty yhteiskunnassa paremmin kuin nyt on tapahtunut.
Hän muistuttaa, että yksi syy Suomen vahvaan metsäteollisuuteen on, että ala on hyväksytty laajalti. Valtio on sadan vuoden aikana tukenut metsätaloutta ja -teollisuutta mittavilla rahasummilla, koska metsäsektoria on pidetty kansallisesti tärkeänä.
Yleinen hyväksyttävyys voi vähentyä monista syistä. Sellaisia ovat muun muassa ”metsäyhtiöt eivät tarvitse Suomea” -puheet ja irtisanomisohjelmat. Jos ala saa huonon maineen, sillä voi olla kielteisiä seurauksia. Voi esimerkiksi olla vaikeaa löytää hyviä työntekijöitä tai valtion tukihalut voivat vähentyä. Onkin mahdollista, että jatkossa valtiovarainministeriö käy punakynän kanssa läpi metsäalan julkista rahoitusta, Donner-Amnell sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka yhtiöt varoittavat globaalin talouden tuovan suuria muutoksia, liialliseen pessimismiin ei ole aihetta. Nykyiset ongelmat johtuvat pääosin suhdanteista ja poistuvat luultavasti aikanaan. Vaikka tuotanto vähenisikin, metsäteollisuus pysyy Suomessa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
MIKÄ TÄMÄ ON?
Se toimii kaikkialla. Se on siis globaali.
Se katsoo, että maapallon energia- ja raaka-ainevarojen tulee olla
sen käytettävissä sen määrittämään hintaan. Sen raaka-aineista maksamien
hintojen tilastossa voi nähdä jatkuvan laskevan kehityskulun, vaikka
inflaatio on edennyt päinvastaiseen suuntaan. Näin voi yhtä hyvin tapahtua
kehitysmaissa ja maapallon kilpailukykyisimmässä maassa. Menettäjiä ovat
olleet raaka-aineiden tuottajat, joiden velvoitteita voidaan puolestaan
säännellä lainsäädännöllä.
Se on niin innokas raaka-aineiden hankkija, ettei se aina ehdi ottaa
selville, kenelle sen kiinnostuksen kohteena olevat raaka-aine-erät oikein
kuuluvat. Tämä saattaa aiheuttaa kiusallisia jälkiselvittelyjä
kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.
Se katsoo, että sen pitää saada sijoittaa tuotantoyksikkönsä
paikkoihin, jotka sattuvat tulemaan mieleen. Sen tuotantomäärät saattavat
olla yksikköä kohden miljoona tonnia tai enemmän vuodessa. Vieressä voi
olla rakenteilla toinen saman suuruusluokan samanlainen tuotantoyksikkö.
Se ei näe tässä mitään mahdollista ongelmaa.
. Se on kyllä kehittänyt sittemmin
tuotantomenetelmiään, mutta kun valtavan tuotantovolyymin omaavat yksiköt
toimivat vieri vieressä vakavia ympäristöongelmia ei voida välttää.
Kun maapallon lehdistössä otsikoihin ilmestyy sana "kartelli", niin
jostain syystä juuri tämä ala tulee monien mieleen. Tästä syystä
johtajatkin saattavat vaihtaa aika ajoin paikkoja.
Se on pääomavaltainen toimiala. Siitä huolimatta sitä käytetään
murtamaan maapallon kehittyneintä keskitettyä sopimusjärjestelmää.
Seitsemän viikon työsulku on sille pikku juttu, vaikka se aiheuttaisi
toteutusmaan taloudelliseen kasvuun vuositasolla prosenttiyksikön
heikennyksen.
Se on niin kansainvälistä, että se hankkeillaan saa veljeskansat
ja -valtiot napit vastakkain, syvälliseen diplomaattiseen kriisiin. Se on
niin mahtava, ettei se voi ottaa kolmen kuukauden aikalisää edes
rakennussuunnitelmissaan.
Se on parhaillaan järjestämässä itsensä ja erään kohdemaansa
kansainväliseen tuomioistuimeen Haagiin rakennushankkeillaan.
Se on junaillut niin, että Suomen kansanedustajat eivät ole toivottuja
siihen maahan, joka on viemässä sen toimijan tuomioistuimeen. Tämä valtio
on tehnyt kannepäätöksen parlamenttinsa kummassakin kamarissa.
Tämä on Suomen metsäteollisuus.
Mitä olet mieltä "Tepolta"- nimisestä kirjoittajasta?
tosissasi, että joku viitsii/jaksaa lukea ylipitkiä sepustuksiasi, minä ainakaan en.
Käytät rivinvaihtoakin aivan liikaa: yhden-kahden sanan rivit ovat kauheita.
Johtuuko siitä, että metsäteollisuus jättää niin paljon kertomatta??
Nyt olisi mahdollisuus tutustua puolueettoman henkilön näkökulmaan......!
Mutta voihan se toisaalta viedä pohjaa pois Paperiliiton arvostelulta.....ei kannata lukea.
Niin ,minkäpä minä sille voin jos joidenkin lukutaito ei ole niin kehittynyt ettei asiallisia artikkeleja jaksa lukea.(Kertonee korkeasta koulutustasosta uskoakseni,vai )
"Sepustukset" eivät ole minun vaan kopioituja .
Eli kyllä on oikein arvostella minua siitä etten "laiskuuttani ole saattanut niitä parempaan muotoon,tosi on.
Olen ottanut mielipiteitä ja faktoja joihin olen mediassa törmännyt tänne sen vuoksi että jos joku vaikka haluaisi tietää asioista enemmänkin tätä palstaa silmäillessään.
No tänne kyllä sopii tietysti enemmän "Keskustelu" tyyliin : Vutun kommariit !Monilla kirjoitusvirheillä ja epäasiallisuuksilla ja yksioikoisilla mielipiteillä joilla ei ole realistista pohjaa höystettynä.
Sekä esim.henkilöön menevät haukkumiset jne..
Mikä kyllä kertonee tämän palstan tason.
Kuitenkin jos tänne eksyy joskus joku "untuvikko" niin sillä olen aina silloin tällöin heittänyt pieniä "faktapläjäyksiä " juuri esim. yllä käsitellystä populaarista aiheesta mutta ardalioum natiolle lienevät ne liian vaikeita käsitettäväksi.
kiitos wärkkärille,lukekaa ihmeessä ja miettikää
Vai ovat wärkkärin sepustukset kopioituja. Siksi ovat aivan liian pitkiäkin? Itse ajattelin kopioida 722-sivuisen James Joycen Odysseuksen Saarikosken kääntämänä, niin siinä sitä olisi wärkkärille tavaamista ja muillekin lukuhaluisille.
Luonnollisesti nuo artikkelit ovat kopioita jonkun eri tahon tai asiantuntijan teksteistä asioihin.
Mikäli heittäisin omana itsenäni nuo lukemani faktat (olisivat kirjoittajan iloksi silloin lyhempiä).
Tulisi varmaan palautetta linjalla:Ei pidä paikkaansa.
Nyt kuitenkin voin näyttää että näitä faktoja tulee myös muustakin suunnasta kuin minun omasta mielikuvituksestani.Mielikuvituksesta josta taas taitavat tulla vastapuolen "faktat" minun huomioideni mukaan .
Tuo Odysseuksen kopiointi viisastelu on vähän niinkun typerän kaukaa haettu koska sillä ei ole vaikutusta näihin väittämiin vai onko?
Voihan olla että James Joyce jo huomasi miten avuton ihminen on markkinavoimien ja ahneuden häntä riepotellessa.
Harmittaa että en ole kyseistä hyvin mielenkiintoista kirjaa lukenut.
Saarikoskella on muitakin erittäin hyviä Suomennoksia.
Donner-Amnell on unohtanut mainita erään tärkeän seikan irtisanomisten syissä.
Upm on tehnyt huonoa tulosta ja sen osakkeen kurssi on vajonut alas. Niin alas, että se olisi ollut halpa valtausyrityksille. Irtisanomisten eräs syy on ollut juuri osakekurssien nostaminen, jotta kurssia saisi nostettua.
Suomalaiset Metsäyritykset ovat tehneet juuri tätä ympäri eurooppaa menneinä vuosina ja se on yksi syy niiden kannattavuuden heikkenemiseen, joka nyt haluttaisi maksattaa työehtosopimusten heikentämisellä ja saneerauksilla.
Tässä lainaus eräästä artikkelista.
(ei ole metsäteollisuuden julkaisema) ;)
"Otetaan esimerkki. Esimerkiksi käy hyvin Suomen historian suurimmat joukkoirtisanomisvaatimukset esittänyt UPM. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen nosti viime vuonna palkkaa ja muita palkkioita yli miljoonan euron verran. Pesoselle työnantaja maksaa myös puolen vuoden irtisanomisajan jälkeen vielä 24 kuukauden ajan palkkaa. Viime syksyn tietojen pohjalta toimitusjohtajan muutosturvapaketti eli kultainen kädenpuristus merkitsisi yli miljoonan euron tuloa, nyt huiman palkankorotuksen jälkeen tietysti enemmän.
Kyllä, kyse on samasta yrityksestä, joka esti paperityöntekijöitä niin Kuusankoskella kuin muualla maassa osallistumasta tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun eli tupoon. Helsingin Sanomien 8.4.2006 julkistaman tiedon mukaan Pesosen palkka nousi viime vuonna 52 prosenttia.
Maaliskuussa UPM:n yhtiökokouksessa toimitusjohtaja Jussi Pesonen painotti, että ”yhtiö hakee aidosti ja vastuullisesti vaihtoehtoja”, mutta unohti puheessaan viime kesän työsulun, joka itse aiheutettuna maksoi yhtiölle eli myös osakkeenomistajille noin 200 miljoonaa euroa. Osakkeenomistajille ei ole oletettavasti tarkemmin selvitetty myöskään sitä, miksi sellaisia ”vastuullisia ja aidoiksi” koettuja vaihtoehtoja oli valittu, jotka johtivat kartellisakkoihin ja virheinvestointeihin sekä sitä kautta mittaviin alaskirjauksiin. Joku kantanee vastuun myös ylikapasiteetin rakentamisesta."
Vaikka samaa sontaahan työnnetään paperiliiton taholta päivittäin. Samaan pystyy toki joku tutkijakin, hehhe
1. UPM tehnyt virheitä
2. Firman johto on ne tiedostanut
3. Nyt sitten paikataan tehtyjä virheitä
Kuka tuota ei tajua? Pitäisikö firman antaa mennä konkurssiin/vallattavaksi siksi että on aiemmin tehty virheitä?
Kysymys on vaan siitä että UPM:n tekemät virheet maksatetaan Suomalaisilla työntekijöillä ja Suomen yhteiskunnalla vaikka Suomen yhteiskunta ja työntekijät ovat antaneet UPM:lle mahdollisuuden muodostua sellaiseksi kuin se tällähetkellä on.
Olisiko parempi antaa firman mennä konkkaan? Mitä luulet kuinka kauan omistajat katselevat sellaista hallitusta? Se on muutama päivä ja siellä ei istu yhtään suomalaista jos tuollaisia periaatepäätöksiä tehtäisiin.
Kumma kun et mieti mikä tehdas Suomeen viimeisenä perustettiin. Eikös se pitäisi lakkauttaa jos ajattelee noin mustavalkoisesti. Tuo viimeisin tehdashan toi ylikapasiteettiä? Ymmärrätkö? Tuo viimeisin tehdas vaan on uusin ja nykyaikaisin, joten joku vanhempi joutuu listalle. Paska homma toiselle, mutta uuden tehtaan väki varmaan iloisena kun sai töitä.
Tuo vanhakin tehdas on ollut kerran uusi jonka tuotoilla on rahoitettu uudempien tehtaiden rakentaminen.
Kun työnantaja nyt rakentaa uudempia tehtaita suureksi osaksi muualle ja ostelee muualta tehtaita ne tehdään sillä kassavirralla joka tulee Suomalaisilta tehtaillta.
Kuitenkin kun joku aika sitten oli näitä palvereja joissa tutkittiin tehtaiden LASKENNALLISIA tuottoja niin nämä vanhimmat koneet jotka nyt ovat lopetus uhan alla olivatkin kaikkein tutoissampia koska niillä ei ollut rasitteita.
Kun työnantaja lopettaa Suomesta tehtaita ja saneeraa työntekijöitä se tekee sen siksi että Suomessa tämä on helpointa koska työnantajalta vaadita mitään yhteiskunnan hoitaessa jälkiseuraukset päinvastoin kuin monissa muissa läntisissä teollisuumaissa.
No tätä virhettä joka on meidän rasitteenamme onkin vaikea korjata mutta taitaa olla seuraava valtioneuvosto ,oli se sitten millaisen sisältöinen hyvänsä ,pakotettu puuttumaan tähän asiaan.Mikäli täällä aioitaan säilyttää yleensä minkäänlaista vientiteollisuuta.
Ylikapasiteettia tulee nimittäin markkinoilla olemaan hyvinkin monilla aloilla aina silloin tällöin suhdanteiden vaihdellessa.
Tämä oli omasta "mielikuvituksestani", ei kopio keneltäkään.
Käytä jatkossakin omia aivoja. Parempaa pohdintaa näyttää olevan kuin tuolla tutkijalla.
UPM ei ole mikään suomalaispatruunoiden tehdas vaan monikansallinen pulju. Omistus ulkomailla ja omistajia varten tekevät johtajat työtään. Suomen verotustahan juuri (Heinäluoma - ns. osinkoverotus) väännettiin siihen suuntaan että parempi myydä firma ulkomaille kuin omistaa itse. Se pitää muistaa että kasvottomalla pääomalla ei ole aikaa eikä rahaa tunteilulle.
Onhan se totta että Suomessa irtisanominen on helpompaa kuin vertailumaissa, mutta ylläpitäminen(lue: Palkan päälle tuleva verotus per työmies) onkin paljon kalliimpaa. Tuohon meidän ennemminkin tulisi puuttua. Ei tuollainen yksi kertaluontoinen menoerä ole niin paha kuin jatkuva "meno".
Jos verotusta vielä kasvatetaan niin nauran kyllä partaani :))). Ei sitä enää nosteta. SAK:kin on jo huomannut(luojan kiitos) että veronalennuksilla saadaan tuloksia aikaan.
Kyllähän veronalennuksia on aina kiva esittää mutta mistäpä leikataan veroja alennettaessa?
Ei asiat nytkään niin täydellisesti ole terveydenhuollossa tai koulutuksessa tai kunnilla yleensäkkään etteikö niillä olisi tärkeitä rahanreikiä joihin täytyisi saada parannusta.
Muussa tapauksessa ei voi kovin hyvinvoinnista puhua ja taitaa se kilpailukykykin valua samaan kaivoon.
Voidaan puhua pohjattomasta verokassasta mutta kyllä niillä kuitenkin pyöritetään yhteiskuntaa ja tuetaan jopa yrittäjiäkin ja yrityksiä tavalla tai toisella .Vaikka ei siltä kuulosta kun kuuntelee joko yksityis yrittäjiä tai yritysten johtajia.
Kuitenkin ilman tätä yhteiskunnan antamaa pohjaa joka on suureksi osaksi verorahoilla rakennettu olisi heidänkin tiensä voinut tyssätä alkuunsa.
Suomessa laitetaan sosiaalipalveluihin vähemmän rahaa kuin Euroopassa keskimäärin. Jos et usko niin voin kaivaa linkinkin uutiseen. Ajattele, tällä verotuksella ja ukkoa kohti vähemmän pelimerkkejä kuin muualla. Taakse jää varmaan aikamoisia supermaita...
Kyllä tuo byrokratia eli virkakoneisto on se joka Suomessa varat nielee. Siellä istuu toinen toistaan laiskempia sällejä ja palkka senkun juoksee. Muistelen että Suomessa on 6-kertaa isommat kustannukset kuin Saksassa kun suhteutetaan väkilukuun. On siinä maksamista :)
Hyvin vaikea on tuohon sanoa mitään kun en tunne asioita siltä kannalta.
En usko kuitenkaan aivan siihen että vain byrokratia söisi verorahojamme.
Tietysti siitäkin varmasti säästökohteita riittäisi ja on helppo populistisesti iskeä tähän saumaa.Faktoja asian suhteen olisi hyvä nähdä ja miettiä onko siellä kuitenkin sellaisia rakenteita jotka ovat tärkeitä että homma pyörisi.
Jokatapauksessa oikealta ja vasemmalta toimitaan niin että veropohjan pudotessa leikataan jostain näkyvistä ja yhteiskunnan kannalta tärkeistä määrärahoista.
No minkäpä ma Reijo sille voimme kun emme ole asioista päättämässä.
Helppo kai täältä on huudella!
Ilo vaihtaa asiallisesti mielipiteitä poiketen tämän palstan yleisestä linjasta.
Muuten koska kielsit kopioimasta niin törmäsin tuolla mielenkiintoiseen artikkeliin.
Siinä todettiin sellainen asia että vaikka Suomen pruttokansantuote on kasvanut Suomalaiset kuluttavat kuitenkin muistaakseni 7% vähemmän kuin vastaavissa muissa läntisissä maissa.
No säästäväisyyshän on hyve mutta tämä myös heikentää ymmärrettävästi kansantaloutta (artikkelissa kiinitettiin juuri tähän puoleen huomiota,eikä se ollut artikkeli mistään Kansan tahdosta tms.julkaisusta vaan talouselämän asiantuntijalta)
Epäilen että kuluttamisen estää nykyinen epävarmuus ja pelko ja epätasaisella tulonjaolla voisi joku taho sanoa olevan syynsä tähän.
Mitä mieltä olet?
että ne rahat, joita vois käyttää, onkin väärissä taskuissa. Kädestä suuhun elävät kun eivät voi enempää kuluttaa.
sä olet, Wärkkäri, aivan vitun tyhmä. Et ole edes ylioppilas!
..lyhyesti ajateltuna.
Mutta , mutta.
Jos rahat tänään jaettaisiin tasan, huomenna olisi jo köyhiä ja rikkaita.
Ja taas valitettaisiin.
ahkerat, älykkäät, osaavat, joskus myös härskit rikastuvat yhteiskuntajärjestelmästä ja politiikasta riippumatta.
Suurimmat elintasoerot taisi olla kuopatussa NL:ssa.
Ensiksi pitää opettaa ahkeruutta ja säästelisäisyyttä. Osaamista.
Se on kaiken hyvinvoinnin perusta.
En väitä, ettei pidä olla tulonsiirtoja ja sosiaalijärjestelmiä.
Mutta kyllä jokainen on vastuussa omasta m e n e s t y m i s e s t ä ä n .
Jos ei ole halua menestyä ja tehdä sen eteen töitä, ei pidä vaatia niiltä jotka uhraavat paljon saavuttaakseen tavoitteensa.
Minulla on ollut aina rahaa siitä alkaen kun olen tehnyt töitä.
Joka arvostelit Wärkkäriä, olet suhteellisen teini, joka ei osaa luoda mitään muuta kuvaa ihmisistä kuin sen mitä media on tyrkyttänyt. Joten olet vietävissä sopulilauman tavoin aina.
Mikäs tekee ihmisestä erinomaisen olemalla ylioppilas? Jos ylioppilaan taso on sama kuin sinun viestissäsi, niin taso ei ole kovinkaan korkea.
Mielestäni sait parempaa tekstiä itse aikaan kuin tuo "tutkija" :) Laita ihmeessä linkki niin katsotaan. Joo, joskus tämän palstan anti on aika syvältä. Kirjautumispakko ja henkilötiedot taustalle(ei näkyviin) piristäisi kummasti.
Yksi paha pulma joka on aikaisemminkin noussut esille on palvelualojen verotus. Kun pankinjohtajan on kannattavampaa itse rakentaa autotallinsa niin jossain on pahasti mätää. Nyt timpurin palkan päälle tulee niin paljon veroja päälle että joutuu laskuttamaan pankijohtajalta karua tuntihintaa. Niinpä pankinjohtajan kannattaa ennemmin ottaa töistä vapaata ja tehdä se itse. Tuossa häviää kaikki ja raha ei kierrä niinkuin sen pitäisi. Ei ehkä suoranaisesti liity tuohon sinun juttuun mutta laitoinpahan kuitenkin.
Varmasti epävarmoilla ajoilla on vaikutusta kulutukseen. Surkeaa seurata kuinka pätkätöitä tarjotaan jopa kymmenen vuoden ajan. Rakenna siinä sitten perhettä tai osta asunto. Ei ihme että ensisynnyttäjien iät ovat korkeita. Voi kun SAK hoitaisi omaa hommaansa ja keskittyisi työttömien työllistämiseen ja pätkätyöläisten aseman parantamiseen, mutta ei kiinnosta pätkääkään. Se on nähty.
Ymmärtääkseni tulonjaolla ei tuohon ole pahemmin vaikutusta. Köyhähän laittaa kaikki menemään eli kiertoon. Heille myös säästäväisyys on vaikeampaa, siis vaikka lotosta voittaisi niin sekin menee kiertoon. Jotku ei vaan osaa säästää.
Tuota,tunnetko minut kun luulet tietäväsi mikä olen koulutukseltani?
Mikäs sinusta tekee sitten viisaan?
V alkuisen sanan käyttö,vai?