Olen 23- vuotias tyttö, ja tunnen itseni välillä todella idiootiksi!Olen nimittäin todella ihastunut samassa työpaikassa olevaan mieheen. Hänen ollessa lähellä alan punastella, enkä osaa sanoa hänelle mitään. Vilkuilen salaa kuin joku teinityttö...Hän on kyllä antanut merkkejä siitä etteivät tunteeni välttämättä ole yksipuoliset, mutta en vain pysty tehdä aloitetta...Luulen että hän seurustelee.
Haluisin tietää, että onko muilla aikuisilla ihmisillä samanlaisia ongelmia?Että käyttäytyy samalla tavalla kuin teininä ihastuessaan johonkin?
Haluisin tietää, että onko muilla aikuisilla ihmisillä samanlaisia ongelmia?Että käyttäytyy samalla tavalla kuin teininä ihastuessaan johonkin?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse olen 3kymppinen sälli ja käyttäydyn vastaavalla tavalla erään työpaikalla olevan neitosen seurassa. Pakko keskittää ajatukset johonkin aivan muuhun (esim. töihin...) työpaikalla, ettei mene hommat jumiin totaalisesti. Keskustelu hänen kanssaan on pakostakin jotain arkista hömppää, mutta siitä huolimatta päästelen täysin naurettavia suustani. Punastunkin jopa joskus:(
Nii-in, en minäkään uskalla tehdä aloitetta. Tiedä mitä se ajattelisi. Jos ei toinen olekaan kiinnostunut, niin aikasta paskamaiseksi työilmapiiri voisi muuttua. Juu, odotan kylmän viileesti tyttösen tekevän aloitteen- naiselliset vihjauksensa eivät ole menneet perille.
kun on tuttu tunne!
Olisin voinut kirjoittaa tuon itse.
Koeta rohkaista mielesi. Multa meni myös "jauhot suuhun", kun ihastuin palavasti. Siihen se sitten jäikin, kun toinen osapuoli lähti työpaikasta pois. Kannattaisi koettaa olla toiselle rehellinen, myös myönteisissä tunteissaan. Toinen ei osaa lukea ajatuksia. Ne on vaan kerrottava.
tarvitse olla siinä ja ohi sinunkaan osaltasi? Oletko m vai n?
No me oltiin kuin kalat samassa vedessä, aikalailla samanlaisia, mutta niin eri ikäluokkaa. Siihen me kompastuttiin. Mies lähti kokemaan maailmaa. Mutta kyllä kaipaus jäi.
On samanlaisia ongelmia ollut. Voi voi miten typerältä tuntuu. Tästä on jo aikaa kun minulla oli viimeksi työpaikalla ihastus. Tuolloin kävi ilmi, että ihastuksellani olikin tyttöystävä ja ilmeisesti halusi vain pientä viihdykettä työpäiviinsä flirttailemalla ja huomioimalla minua vähän turhankin paljon. Kukapa mies ei huomiota haluaisi, mutta olin kyllä tuolloin (myös kuullessani hänen tyttöystävästään) aivan "varma" hänen tunteistaan minua kohtaan, mutta ihastuksesta sokeana sitä helposti tulkitsee väärin toisen eleitä eikä näe miten asian laita todella on. Kun on itse ihastunut niin sitä tulkitsee toisen katseet ja eleet, keskustelut ja käyttäytymisen ruusunpunaisten toivelasien läpi. Harmitti kyllä tämän jälkeen paljon. Tajusin tyttöystävätiedon jälkeen miten asia todellisuudessa oli, ja käärmeissäni mielin tappioni. Lähinnä otti päähän se, miten itse oli ajatellut asiaa niin paljon ja haaveillut tästä miehestä ja olettanut, että hänellä olisi samanlaisia tunteita minua kohtaan.
eli aloitteen tekemistä kannattaa harkita tarkkaan...toisen on voinut tulkita aivan väärin..
Mutta jos ei aloitetta tee niin mitä voi voittaa ? silloin voi vain hävitä..
Minun kirjoittama.. heh :). Olen siis nainen 22vee ja ihastunut itseäni yli kymmenen vuotta vanhempaan ja varattuun mieheen. Ei ole helppoa alan myös itse punastelemaan enkä osaa oikeen sanoa mitään salaa katselen ja haaveilen kun en voi oikeen muutakaan ;(
kuulostaa aika tutulta kun miettii viime päiviä.. olen tömännyt samaan ja olen aivan sekaisin..
täällä ihan sama juttu, mä olin tän työpaikka ihastuksen kanssa eilen treffeillä ja nyt en saa sitä mielestäni, työpisteeltäni on kivasti suora näkymä häneen. On tää aika hottia touhua, mieli vaeltaa koko ajan seksissä.....mutta eiköhän tää tästä.
hmm..joo ja ei..tuossa jutussa käy kaikki merkit kohdalleen..miten voi mennä niin hämilleen noista asiosta kun ne pitäisi olla niin luonnollisia..kun toinen katsoo silmiin eikä itse tiedä lähteekö lentoon vai ei. ajatus jähmettyy jonka jälkeen ei luista puhe millään, suusta tulee lapsellisia höpötyksiä vaan. tunteet kuitenkin kannattaa kakistaa ulos ettei harmita jälkeen päin..sillä nyt toisella vaihtui hommat eripaikkaan ja en näe häntä enää...
Olen itsekin ihastunut itseäni n.10 vuotta vanhempaan mieheen, työkaveriin siis. Ja hänelläkin on tunteita minua kohtaan, ollaan keskusteltukin aiheesta ja keskustelu kyllä kannattaa aina, mitä sitä salaamaankaan. On paljon helpottuneempi olla, kun tietää, että toinen tietää tunteista. Ennen kuin keskustelimme aiheesta, niin aina vähän jännitti olla hänen seurassa, jos vaikka hän epäilee jotakin ihastumisia tms. Mutta kun rehellisesti otettiin asia puheeksi, niin ei jännite on hävinnyt väliltämme ja voidaan olla ja jutella ihan avoimesti kaikesta. Itse asiassa, tilanne on jo edennyt ehkä vähän turhankin avoimesti eteenpäin. Ensin oli pikkuhaleja ja suukotteluja, nyt viimeksi mentiin vähän pidemmälle, jolloin sovittiin avoimesti kyseessä olevan ´vain´ seksisuhde, ei sen vakavampaa. Kumpikin kun seurustelee tahollaan... Mutta se riittääkin oikein hyvin, ihanaa pikkupiristystä työpaikalla... ;)
niih mulla on kans sama juttu et oon ihastunu työpaikalla yhteen tyttöön mutten tiiä onko hän varattu tai jtn.. ollaan samassa vuorossa mutta eri tehtävissä eikä nähä kuitenkaan kovin usein mutta vilkuillaan toisiamme aina silloin tällöin ku nähään enkä kuitenkaan tiiä onko hänellä tunteita mua kohtaan...
mua luultavasti n. 10 vuotta vanhempaan mieheen, mutta olin vain viikon niissä hommissa ja jouduin unohtamaan...ois vaan niin mukava nähdä joskus vielä.vaikkakaan tämä mies ei minua tod.näk.tunnistaisi.En muuta toivo kuin edes kerran näkemisen ja yhden vilkaisun häneltä, no mutta kaikkea saa toivoa.