Heippa! Mulla oli jo perhe aika pitkälle selvillä ja sähköposteja vaihdeltu jonkin verran. Nyt kuitenkin yhtäkkiä ilmoittivat viime "kirjeeni" jälkeen, että en olekaan heille sopiva, syyksi sanoivat poikaystävän olemassaolon!! Mikä ihme syy se nyt on nyt!? Miten poikaystäväni liittyy tähän työhän ja reissuun ollenkaan? Eikö päin vastoin olisi perheen kannalta mukavaa, että minulla on jo vakituinen poikaystävä Suomessa = en juoksisi viikonloppuja poikien perässä ulkomailla! voitteko varsinkin perheen äidit/isät kertoa mielipiteenne asiasta! Osaan sitten seuraavan perheen kohdalla varautua tämmöiseen jo etukäteen. kyllä harmittaa!
Poikaystäväkö ongelma?
kummastuttaa
232927
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
musta tuntuu että niitä huolettaa, että jos alat ikävöimään poikaystävääsi ja haluat aiemmin kotiin..harmi juttu :(
No jo on outoa hylätä sopiva Au Pair poikaystävän takia. Jos perhe tuollasen takia jättää sut valitsematta, niin ehkä se ei sit ois ollu hyvä perhe sulle (ja muille Au Paireille, joilla on poikaystävä).
Ite en oo omalle tulevalle perheelleni kertonu mulla olevan poikaystävää, ku eivät edes kysyny. Oliskohan pitäny? En kertonu ite sitä oma-alotteisesti, koska tiesin ettei se tule vaikuttamaan Au Pair -vuoteeni millään tavalla. Näemme lomalla, jonka saan joka tapauksessa ja lopun ajan voimmekin olla täysin erossa.
Oon kyllä sun kanssa ihan samaa mieltä siitä, että ehkä perheen kannalta olis jopa kivempi, että se poikaystävä on jo valmiiksi. Ei tosiaan tarvii mistään miesvieraista murehtia. Mut että miksi se olis ongelma että poikaystävä on jo, sitä en ymmärrä!!Kun ei kai kukaan au apiriksi väkisin lähde, siis että lähtis vaikka tietäis itkevänsä jonkun pojan perään vuoden päivät..
..onhan se toki niinkin, että ei sen mikään hylkäämisen syy todellakaan pitäisi olla!
mutta jos nyt yrittää ajatella perheen kannalta, niin ensinnäkin oletettavasti pitäisit paljon yhteyttä poikaystävääsi, ja perhe voi olettaa että siinä menisi myös sinun aikaasa siitä milloin voisit tehdä työtä. toinen on tosiaan tuo ikävöinti asia, jos kaipaatkin häntä liikaa ja tahdot kotiin ja viimeisenä mieleeni tuli myös se, että kaikki perheet eivät tahdo aupairien poikaystäviä luokseen jatkuvasti/yleensä ollenkaan vierailemaan, voi olla kiusallista tms!
heillä oli vaikea päätös eivätkä halunneet loukata ketään. eli toisinsanoen luulen että perheellä oli muutamia vaihtoehtoja ja kun tuli päätöksen aika, "keksivät" ihan minkä tahansa syyn jotta saivat perusteltua itselleen sekä sinulle sitä, että eivät ottaneet sinua vaan jonkun toisen tytön.
olen itse joutunut tekemään hiukan samanlaisen ratkaisun perhettä valitessani ja kun oli tarjolla 2 todella hyvää, ja oli vain tehtävä päätös, oli jonkinlainen "hvyä selitys" annettava toiselle perheelle jolloin perusteeksi annoin sellaisia asioita jotka olivat hiukan samantyylisiä (esim. perheen sijainti, perheen tavat tai se mitä he minulta odottivat jne vaikkakaan mikään näistä ei ollut minun tapauksessani "huono", oli vaan tehtävä päätös).
Hei,
meillä oli au pairi, jota jäi poikaystävä Suomeen odottamaan. Mekin ajateltiin juuri noin, että hyvä, ei tule sitten ongelmia erilaisten "pikatuttavuuksien" kanssa, mutta au pair joutui lähtemään pois jo kuuden kuukauden jälkeen, kun ei jaksanut enää ikävödä. Nyt kun uutta valitaan, niin kanssa voisi olla syynä hylkäämiseen toi poikaystävä kontona, valitettavasti.
"pilaa" siis kaikkien muiden mahdollisuudet sillä että ei kestänytkään erossa ja teki virhearvion ja joutui siis lähtemään kotiin. ymmärrän tietysti perheen kannan, eihän sitä aina jaksa tyttöä vaihtaa... mutta toisaalta kauhean ikävää muita aupaireja ajatellen sillä moni kyllä kestää eron ja on mahdollisesti ollutkin erossa poikaystävästään pidempiä jaksoja. kaukosuhteessa elävänä tämä erossaoleminen on jokapäiväistä eikä siis muuttuisi juuri millään lailla vaikka lähtisinkin aupairiksi.
ja jos mietitään sitä yhteydenpitoa jonka joku kirjoitti häiritsevän mahdollisesti työaikaa... noh, aupairin työaikahan on päivässä virallisesti noin 6-8h jos oikein muistan että kyllähän siinä on sen jälkeen vielä ilta aikaa pitää yhteyttä, tai tehdä jotain muuta. ja jos oikein haluaa niin tuskin se ketään häiritsee että satunnaisesti lähettää yhden tekstiviestin kesken päivää, ei se keneltäkään ole pois, lähettää vaikka "kahvitauollansa" jos siitä muutoin tulee perheelle ongelma.
Kurjaa, että yksi huono kokemus pilaa kaikkien muiden seurustelevien tyttöjen pääsyn au pairiksi! Varmaan kannattanee kysellä juuri tuota kokemusta erossaolosta ennen kuin kokonaan hylkää muuten mukavanoloisen tytön seurustelun takia. Monillahan on pitkiäkin erossaoloja takana, armeijat ja kaikki. Ja jos on taipuvainen ikävöintii, niin kyllä sitä sitten keksii minkä tahansa syyn ikävöidä, pojta, perhe, kaverit, sää, herra ties mitä...
Sitä paitsi niin kuin alkuperäinen kirjoittikin, itsekin ottaisin au apiriksi mieluummin seurustelevan tytön kuin tytön, jolla on tarkotus juosta poikien perässä viikonloput... Monille teinitytöille kun tuo vapaus tuntuu maistuvan.
Juu, kun ei ole enaan sen laitilalaisen moponkorjaajapojan silmien alla niin voi hakea uuden poikaystavan jolla voi sitten retostella kotona.
"Monille teinitytöille kun tuo vapaus tuntuu maistuvan."
En jaksa edes ruveta selittamaan juttua, mutta taalla ihan sama tilanne. Kuinkakohan monta tuntia olen antanut arvokasta aikaani ja kuunnellut itkevaa aupairiamme kun on niin vaikeaa. Ihan hukkaan on mennyt. Han lahtee myos ennen sovittua aikaa. Meille ei enaa ikina tyttoa kenella on poikakaveri Suomessa. Ikava kylla nain.
Meidän aupair ikävöi koko syksyn. Sitten pokaystävä tuli jouluksi ja pari riiteli koko joululomansa, meidän kotona. Siihen loppui suhde, mutta sen jälkeen aupair itki surussaan ja lähti helmikuussa kotiin. Siihen loppui meidän aupairit... valitettavasti. Tyttö oli muuten ihana, mutta nyt ei jakseta enää uutta ihmissuhdetta sydänsuruineen.
Meillä myös sama juttu eli au pairilla oli tuore poikaystävä Suomessa = kaikki illat mesessä tai skypessä, ikävöi ja itki ja lopulta halusi takaisin Suomeen ennen aikojaan.
Onneksi löydettiin pian uusi tyttö tilalle, ja ehtona oli, ettei ole Suomessa poikaystävää.
Kun tässä näitä aiempia au pair perheiden äitien viestejä lukee, niin kyse ei ole mistään poikkeustapauksista. Moni tyttö ei edes tajua, miten vaikea ero voi olla. Arki on arkea maailmallakin ja kun alkuviehätys häviää, niin voi tulla ikävä kotiin ilman poikakaveriakin, saatikka sitten jos on sellainen.
Itse asiassa minusta paras vaihtoehto onkin, että löytäisi kivan poikakaverin paikan päältä. Silloin viihtyisi hyvin ;-)
1) Sinulle tulee koti-ikävä kesken vuoden ja lähdet pois
2) Haluat poikaystävän kylään, lopulta asumaan au pair perheen luokse ja et pysty keskittymään toihisi.
3) Ikävoit poikaystävää ja olet puhelimessa / mesessä kaiket päivät ja illat
4) Poikaystävä Suomessa ei ole koskaan estänyt uuden loytämistä.
poikaystävä Suomessa. Kuitenkin voi varmaan itse harkita kestääkö suhde aupairajan ja onko suhde niin vakava että ei kannata lähteä ollenkaan. Miten sitten toimia: älkää kertoko poikaystävästänne perheelle kun silloin ilmeisemmin ei tule lähtöä. Ei poikaystävän olemassaolo voi olla este aupairajalle.
tämänkin keskustelun perusteella siltä että melkeinpä olisi viisainta jättää poikaystävästä kokonaan mainitsematta jos haluaa aupairiksi... tai toisaalta, jotkut perheethän haluavat mieluummin "kiltin ja sitoutuneen tytön" jolla on jo poikaystävä ettei host-kotiin kanneta jatkuvasti uusia poikia... joten eihän tässä ole mitään logiikkaa. se on sitten vaan tuurista kiinni että sattuuko perhe haluamaan tytön jolla on vai ei ole poikaystävää.
Haluaisiko sitten aupair itse perheeseen, jossa poikaystävän olemassaolo olisi ongelma? Onko perheet niin kiven ja kannon alla, että kannattaa ruveta salailemaan asioita ajatellen, ettei joku perhe sitten tahdokaan ottaa? Sanoisin, että jos jollekin perheelle jokin sellainen on ongelma, joka itsellesi on tärkeä, niin et muutenkaan sellaisessa perheessä tulisi sitä vuotta viihtymään! Että miksi sitten vängätä itsensä juuri sellaiseen perheeseen? Kyllä varmaan kaikille riittää juuri hyvin yhteensopiva perhe kaikin tavoin, ja siinä auttaa avoimuus alusta pitäen. Onhan se sääli, että yleistetään, että jos yksi ikävöi kotiin, kaikki ikävöisivät, mutta eikö sitten sekin jo kerro jotain perheestä, ettei kutakin hakijaa ajatella tasapainoisesti kaikkien hänen ansioidensa mukaan vaan yksi yksityiskohta keikauttaa veneen? Me ainakin puhuimme halki poikki pinoon jo etukäteen edellisen tytön kanssa, että mites ikävöinnin kanssa, ja selvitimme asiaa. Voi se ikävä muutenkin tulla kuin vain siihen poikaystävään. Ja aupair voi joutua lopettamaan kesken vuotta muistakin syistä.
No, joka perheellä on oikeus sanella sääntönsä tyttöä hakiessaan, mutta sanoisin, että etsikää tytöt itsellenne sopivin poppoo kaikin tavoin, niin olette vuoden onnellisimpia kaikin puolin!
Huh huh, onpa tosi outoa.En voi käsittää tuollaista syytä ollenkaan....itselläni on päinvastainen tilanne, eli mulla on poikaystävä jo valmiiksi tulevassa maassa ja elän nyt siis kaukosuhteessa.En ole kertonut tästä vielä perheelle, ja nyt alkaa pelottaa että uskaltaako ollenkaan :S lähtöön vielä aikaa onneksi...
Eikohan se selvia kun alat soittamaan tuntien puheluita Suomeen, itkemaan, sitten poikaystava tulee kuin hotelliin pariksi viikoksi, et pysty tekemaan edes toitasi jne.
"elän nyt siis kaukosuhteessa.En ole kertonut tästä vielä perheelle, ja nyt alkaa pelottaa että uskaltaako ollenkaan :S lähtöön vielä aikaa onneksi"
Heh, luitpas ihan väärin. En mä vielä mikään au pair ja mulla on siis poikaystävä tulevassa maassa, EI jäämässä suomeen niinku käsitit! Joten ei tartte ikävöidä eikä mtn ku asuu samassa kaupungissa! Kunhan vaan mietin että josse Suomeen jäävä poikaystävä joitaki haittaa ni haittaako se tulevassa maassa oleva poikaystävä sit jotain...
että asutko madeiralla?
Ehkä ihan hyvä, että et loppujen lopuksi "joudu" tollaseen perheeseen, omituista sakkia. Jos ei tollasta hyväksi niin tiedä mitä kaikkea muutakin keksivät kieltää tai rajottaa paikan päällä. Toivottavasti löydät nopsaa kivan ja normaalin perheen!!
No ma en saa puhua perheen isan kanssa kun vaimo on niin mustasukkainen.
Aika hiljasta on ollu.
mulla on hieman samantapaisia kokemuksia mustasukkaisista äideistä, joten haen yh perheisiin. Säästyisi ainakin isä-äiti välisiltä sotkuilta ja haluun nimenomaan olla lastenhoitja kun perheen äiti on töissä, vapaalla, enkä niin osa toisen perhe-elämää.