Niin se vain on aika hurahtanut ja kymmenen ikimuistoista kuukautta takana. Kotiinlahto on ensiviikolla ja puolin ja toisin on aika haikea tunnelma. Koneeseen tuskin nousen ilman kyyneleita. Lapset ovat kiintyneet minuun ja mina lapsiin, mika tekee lahdosta vaikean. Minulla oli onnea perheen kanssa, meista tuli hyvia ystavia ja perhe vakuutti etta minulla tulee aina olemaan erityinen paikka heidan perheessaan. En olisi uskonut lahtiessani etta voisin kiintya nain paljon vieraaseen perheeseen, etta tuntemattomista ihmisista olisi voinut tulla kuin toinen perhe. Tunteeko kukaan muu isantaperhettaan niin laheiseksi etta lahto tulee olemaan vaikea?
viikon paasta kotiin
10kk taynna!
51055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
öökkösiä ja ääkkösiä
Ei esim. Jenkeissä ole näppäimistössä Ä:tä, Ö:tä tms. Piti vaan päästä sanomaan ;)
Kyllä kaikista näppäimistöistä saa ääkköset ja öökköset näkyviin, kunhan osaa käyttää alt gr -näppäintä...Häiritsevää kun ihmiset eivät voi opetella niiden käyttöä, ei ole niin vaikeaa. Niin ja asun muuten Espanjassa.
Joo kiva käydä noista valittamaan, kun viestin kuitenkin pystyy lukemaan.
Asiaan siis. Eli olen ollut perheessäni nyt noin 7 kuukautta. En sanoisi, että meistä mitään parhaita ystäviä tms. on tullut, mutta tiedän että lähteminen tulee olemaan todella vaikeaa. Kävin siis jouluna Suomessa ja lähtiessäni silloin oli todella haikea olo, perheen lapsi oli todella järkyttynyt kun olin lähdössä (en ole varma tajusiko hän että olen tulossa takaisin kuitenkin suht pian).
Mutta kyllä tän reilun puolen vuoden aikana on ehtinyt kiintyä ihmisiin, vaikkei välttämättä ihan perheenjäseneksi itseään tuntisi. Odotan kauhulla kesää ja lähtöpäivää. Suomesta oli niin helppo lähteä kun tiesi, että tulee takaisin. Täältä lähteminen on paljon lopullisempaa. Ehkä varsinkin kun ei olla perheen kanssa niin todella läheisissä väleissä (siis ei mitään ongelmia tms., mutta kuitenkaan) eli ei välttämättä koskaan voi tulla takaisin heitä tapaamaan jne. Surullista. Mutta elämä kulkee eteenpäin...
Mulle perhe jossa olin au pairina tuli todella tärkeäksi. Ollaan oltu siitä lähtien viikottain yhteydessä.
Nyt ne tulee kesällä mun luo(ei suomalainen perhe) ensinki lomailemaan kahdeksi viikoksi ja sitten meen kuukaudeksi niiden luo.
Enkä ois ikinä vielä kolmenkaan kuukauden jälkeen, kun heillä olin ollut, uskonut,että perheen kanssa tulen olemaan lähtöni jälkeen yhteyksissä.
Jotain sen vuoden tai niiden yhdeksän kuukauden aikana tapahtui.