Mielestäni on äärimmäisen valitettavaa, että Lemmy Kilmisterin ja Fast Eddie Clarken yhteistyö päättyi jo viiden studiolevyn jälkeen. Fast Eddie oli täydellinen kitaristi Motörheadille, persoonallinen ja kekseliäs tyylittelijä, oman tien kulkija. Fast Eddien tilalle tullut Brian Robertson oli myös erinomainen kitaristi, mutta Brian puolestaan viihtyi Motörheadissa vain yhden levyn verran. Siitä alkoivat ongelmat : Brian Robertsonin korvanneet Michael Burston ja Philip Campbell olivat keskivertosoittajia ilman omaa tyyliä ja persoonallisuutta. Kun vielä myöhemmin parempi näistä kahdesta eli Burston jätti bändin, muuttui tilanne todella ankeaksi. Motörheadin nykyinen ainoa kitaristi Phil Campbell on täysin persoonaton vinguttaja vailla rock and roll asennetta jota Motörheadin musiikki vaatisi. Mitä kitaransoittoon tulee, kuka tahansa joka nyt ylipäätään osaa soittaa kitaraa voisi korvata Campbellin Motörheadissa. Kun kuuntelee esim. live-levyä " Everything louder than everyone else " voi vain surkutella sitä, että juuri Campbellista piti tulla Motörheadin pitkäaikaisin kitaristi. Campbellin esitys tuolla levyllä on mitäänsanomatonta, tasapaksua sahaamista alusta loppuun. Asia korostuu Fast Eddien aikaisissa kappaleissa, jotka kaikki kokevat Campbellin taholta holtittoman teurastuksen.
Motörheadin nykyisen rumpalin Mikkey Deen robottimainen konetakominen ei sekään sovi Motörheadin heavy rockiin, mutta hänen soittonsa on sentään siedettävää sinänsä. Omaa bassonkäsittelyään Lemmy ei ole vuosien varrella muuttanut, mutta mukaansa hän on pyytänyt soittajia jotka eivät selvästi bändiin sovi.
Minun mielestäni oikea Motörhead on Lemmy, Fast Eddie ja rummuissa Phil Taylor. Tämä kokoonpano teki levyt Motörhead, Overkill, Bomber, Ace of Spades ja Iron Fist. Näiden levyjen kappaleita Lemmy sitten on soitellut viimeiset parikymmentä vuotta muiden kokoonpanojen kanssa konserteissa. Masentavaa.
Motörheadin nykyisen rumpalin Mikkey Deen robottimainen konetakominen ei sekään sovi Motörheadin heavy rockiin, mutta hänen soittonsa on sentään siedettävää sinänsä. Omaa bassonkäsittelyään Lemmy ei ole vuosien varrella muuttanut, mutta mukaansa hän on pyytänyt soittajia jotka eivät selvästi bändiin sovi.
Minun mielestäni oikea Motörhead on Lemmy, Fast Eddie ja rummuissa Phil Taylor. Tämä kokoonpano teki levyt Motörhead, Overkill, Bomber, Ace of Spades ja Iron Fist. Näiden levyjen kappaleita Lemmy sitten on soitellut viimeiset parikymmentä vuotta muiden kokoonpanojen kanssa konserteissa. Masentavaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllähän se L/F/P toki on paras ja klassinen kokoonpano meikäläisenkin mielestä, mutta kyllä nämä "uudetkin" heput ovat/olivat mielestäni ihan hyviä, erilaisia, mutta hyviä.
Btw, tämä dvd kannattaa hankkia ellei ole jo, jos originaalit herrat ja historiikki kiinnostaa:
http://www.imperiumi.net/alb_2.php?id=3267
PS: Tämän kirjoituksen voisi kyllä siirtää oikeaan osoitteeseen eli tänne:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=124&conference=4500000000001407&subcat=2449
Enpä ole tuollaista palstaa huomannutkaan. Kaikkea ne keksivät.
No, Ace of Spades on klassikko, sen jälkeen Lemmyltä ei ole vastaavaa levyä enää tullut ja sehän tässä harmittaa.
Paras levy mulle on varmaankin Bastards.
Omasta mielestäni Motörheadin paras (mutta törkeän aliarvostettu) levy on "Another Perfect Day", johtuen niin hyvistä kappaleista ja Brian Robertsonin kitaratyöskentelystä kuin yleisestä tuotannostakin. Jostain syystä muhevasti murisevan basson päällä kuorrutuksena leijuva, heleä kitarasoundi viehättää. Ikävä kyllä puristifanit eivät tykänneet Robbosta ja hänen ulkoisesta habituksestaan, joten mies joutui lähtemään. Olihan taustalla toki muitakin syitä, kuten aina.
Brian Robertsonin soolot levyllä Another perfect day ovat kyllä loistavia. Varsinainen kitarasankari. Taitaa vain olla niin, että parhaimmat kitaristit ovat usein hieman hankalia luonteeltaan. Esim. Robertsonilla oli omituinen tapa haukkua Motörheadia samalla kun hän itse vielä oli bändissä. Tuonkin asian voi vanhoista haastatteluista todeta. Siis Lemmy sai hankalan kaverin tilalle toisen vielä hankalamman. Ja koska Phil Campbell ei ole hankala, hän on edelleen bändissä. Sellaistahan se on.
Eikös Campbellkin ollut hankala jossain vaiheessa, oli muutamia kertoja jättämässä bändiä. Robertson oli sekopää, jolla oli alemmuuskompleksi kun ei saanut riittävästi (suuren yleisön) huomioita bändissä. Lemmyn bändissä.
Kai siinä on välillä hankalakin kun soittaa pitkään samassa bändissä. En silti usko, että Campbell paljoa väittää Lemmylle vastaan kuten Eddie aikoinaan teki. Lemmy ja Eddie olivat bändissä tasa-arvoisia, nämä myöhemmät jäsenet ovat vähän kuin töissä Lemmyllä.
No Lemmyn pändihän se on. Ehkä Lemmy on katsonut että (loppujen lopuksi) asiat kulkee paremmin kun on vain yksi "johtaja".
Phil Tayloristahan ei enää ole rumpaliksi, ei viimeisten keikkojen aikana pysynyt edes tahdissa, mokaili. Ei kannata mokoman ukon perään hohkata.
Katsos tää dokkari, niin sano uudestaan onko siitä vielä rumpaliksi:
http://www.imperiumi.net/alb_2.php?id=3267
Eiköhän se rummutus onnistu Taylorilta ihan tarpeeksi hyvin. Mikkey Dee olisi minusta saanut pysyä King Diamondin bändissä johon paremmin sopi. Tai olisi liittynyt vaikka Helloweeniin tai muuhun power metal bändiin. Mutta eipä tuo Taylor nyt enää takaisin tule niin että tosiaan turha haikailla.
Lue viestini tarkemmin. Nuo pätkät on 70-luvun loppupuolelta ja Taylorin ote alkoi lipsumaan 80-luvun loppupuolella.
Taylor OLI helvetin hyvä rumpali.
En ole nimimerkki .A. mutta tuolla dvd:llä soittaa Spadesin aikainen kokoonpano nykypäivässä.
Nuo väittämäni on Lemmyn suusta, ei omia tulkintoja todellakaan.