Siis mitä ihmeessä mä teen väärin. Joskus silloin tällöin, kun vastaan tulee mies josta voisin olla kiinnostunut pitemmänkin aikaa ja sit aletaan seurustelee ja niin eteenpäin. Sit sitä ollaan yhessä muutama kuukaus ja sit siinä vaiheessa jo menee poikki. Ite tykkään olla paljon kavereiden kanssa enkä jaksa olla joka ikinen hetki yhessä poikakeverin kanssa. Mulle ei myöskään tarvii soittaa joka päivä eikä tilittää menojaan. En ole myöskään koskaan ollut mustasukkainen. Kerran viikkoon kuitenkin yritän pyhittää kokonaisen päivän tälle uroolle ja keksii jotain kivaa. Mulla on myös paljon poikia ystävinä, joiden kanssa hengaillaan sitten ilman kumppaneita mukana ja saman sallin toisellekkin. Olen tässä nyt ruvennut miettimään, että onko se vika juuri siinä, että en roiku siinä miehessä kiinni vai missä? Pitäiskö mun ruveta nalkuttaa ja huutaa seuraavalle kundille, et se tajuis et haluun olla sen kanssa tosissaan. Mä en sit myöskään ole tylsää seuraa ehkä liiankin kekseliäs ja menevä. Kertokaa mulle et miten seurustellaan :)
Kertokaapas miehet
tyttö vm.80
81865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Helpostihan tuosta saa sen kuvan, että et välitä eikä sinua kiinnosta. Kerran viikossa on aika hiton vähän, jos kyseessä on vakava seurustelu. Siis minun mielestäni. Sinulle kaverit ovat tärkeämpiä kuin mies.
Kyse ei ole siitä, että pitäisi ripustautua tai kytätä toista. Kyse on siitä, että pitäisi pystyä osoittamaan kiinnostus ja halu olla toisen kanssa, vaikka ei joka hetki yhdessä olisikaan.
Tämä toiselta naiselta toiselle. Näin kotipsykologina saattaa mennä hyvinkin pieleen, mutta kannattaa pohtia ihan tosissaan jos asia on näin. Minkälaisen kuvan annat kiinnostuksestasi miehille?
muutaman kuukauden jaksaa, kun ei tarvi maksaa. Olisiko niin, ettet haluakaan pitempiaikaista suhdetta? Kai sen jo parissa viikossa huomaa, onko kaveri tosissaan vai haluaako vain seksiä.
Olen nainen, mutta vastaan silti, sillä oon ihan samanlainen vilpertäjä ja aikasemmin kaatunu suhteet just tohon, ettei oo yhteistä aikaa ja itseasiassa ollakseni rehellinen ei oo haitannukkaa niin paljon, ettei oo ollu aikaa, kavereiden kaa on jopa ollu toisinaan kivempaa.
Mut nyt seurustelen miehen kanssa josta en vaan voi olla erossa. Haluun sen viereen koko ajan ja sen kanssa on kaikista parasta. Eli kai se on kolahtanu kunnolla ja aikasemmin ollu vaan jotain pelailua... Tai sitten ei, en tiiä, mutta luulisin, et jos olisit todella oikeasti ihastunut/rakastunut johonkin niin yks päivä viikossa ei riittäis. Et ehkä oo löytänyt vielä sellasta joka oikeasti sytyttää sut.
Siis yrität pyhittää yhden päivän viikossa kundille, jonka kanssa haluaisit olla vakavasti ja kuusi päivää viikossa huitelet muiden kanssa? Etkö näe tässä mitään ristiriitaa?
Itse en ole myöskään mustasukkainen, mutta sen verran itsekäs olen että vaadin suhteelta läheisyyttä ja tavoitettavuutta. Ajan suominen toiselle ei tarkoita roikkumista toisen helmoista.
Älä ota tätä henkilökohtaisena moitteena, mutta olen sitä mieltä että karkoitat kyllä miehen kuin miehen jos suljet hänet ulkopuolelle ja luuhaat noin paljon kavereidesi kanssa. Ei kukaan tyydy rippeisiin.
Mikset muuten esittele häntä kavereillesi ja ota mukaan yhteisiin puuhiin?
Bruno
toimintasi vakuuta ketään miestä, että olisit vakavasti ja kukapa vakavammalla mielellä seurusteleva jaksaa roikkua elämässäsi vain 1/7 osassa.
Kyllä sinä huomaat, miten seurustellaan, kunhan rakastut oikeasti. Ihastuksen tunnehan on sellainen, että siinä helposti on etäinen, mutta ei halua kokonaan luopua tunteesta.
Tunteeseen ja ihmiseen rakastuminen on kaksi täysin eri asiaa. Joko olet kiinni ihmisessä tai tunteessa.
Ei taida tilanteesi muu auttaa kuin muutama vuosi elämää ja jokunen väärä valinta, eiköhän se siitä ludviudu sitten vähän eri pohjalla.
että miehet kaikkoo - Rajansa kaikella
Mä luin läpi nää sun saamat vastaukset ja olen ns. äimän käkenä. En mä ainakaan haluais suhdetta jossa lällytellään yhdessä joka ikinen päivä. Ja välillä käydään hakemassa Makuunista leffa ja karkkipussukka. Aargh. Se kyllä kuului elämään lapsuudessa.
Aikuiselta ihmiseltä odottaa ehkä vähän muuta. Taas toisinaan kyllä hämmästyttää miten pentumaisia tulee aikuisistakin kun rakkaus oikein roihahtaa... Se ei suinkaan ole niin että yhdessä vietetyn ajan määrä on sama kuin välittämisen määrä. Ehkä tuo tiivis oleilu on ihan luonnollista alkuvaiheessa mutta vain siinä. Normaalilla ihmisellä on muutakin elämää.
Vastaus sun kysymykseen: joo, vika on siinä että et roiku kiinni. Mut toisaalta kaikki eivät odota roikkumista, tosin heitä voi joutua hakemaan. Läheisriippuvuus näyttää olevan tosi yleinen persoonallisuushäiriö. Se yhdistettynä mustasukkaisuuteen onkin kiva cocktail...
Joitakin huomioita edelliselle kirjoittajalle ja kysyjällekin:
Tuskinpa tässä vastaajat tarkoittivat sitä, että seurustelukumppanin kans pitäisi ROIKKUA JOKA PÄIVÄ YHDESSÄ. Mä luin vastaukset läpi, mut mun mielestä kukaan ei vihjannut mitään mistään roikkumisesta, tai suositellut päivittäistä keskinäistä nyhjäämistäkään jopa mahd.kera karkkien ja leffan. Kyllä varmasti jokainen vakavassa seurustelusuhteessa ollut tietää, että homma ei toimi pidemmän päälle tyylillä nähdään kerran viikossa. Ja jos seurustelukumppanistaan todella välittää, niin kyllähän sitä nyt haluaa enemmän nähdä. Tästä on tosin PITKÄ MATKA siihen, että tulis viettää joka ikinen päivä ja vapaa hetki yhdessä.
Sopivassa määrin vapautta, omaa aikaa ja kavereita, mutta runsaasti myös yhdessä oloa, yhteisiä juttuja ja kiinnostuksen kohteita. Jos mä seurustelisin ihmisen kanssa, joka haluais nähdä noin kerta per vko, ja soittelis satunnaisesti, niin kyllä mä siitä aika pian tekisin omat johtopäätökseni. Mutta, en luonnollisestikaan haaveile myöskään roikkujasta.
Keskitien kulkijoita onneksi on runsaasti.