Ei jaksa. Sukulaiset ovat aina haukkumassa sitä, joka ei ole paikalla. Itsessä ei ole tietenkään koskaan mitään vikaa. Kun yksi sai täysin aiheellisen huomautuksen siitä, että juoruili työpaikaltaan sukulaisten asioita, oli pomo täys kusipää sekä se, joka asiasta oli huomauttanut. Minä en jaksa kuunnella noita enää! Yritän kääntää jutut positiiviseksi ja löytää hyvää puhuttavaa niistä joita haukutaan, minua katsotaan kuin vierasta sikaa ja taas käännetään puhe toiseen suuntaan.
Enkä ole täydellinen itsekään, mutta joku raja juoruilussakin ja varsinkin toisten haukkumisessa, kiitos.
Enkä ole täydellinen itsekään, mutta joku raja juoruilussakin ja varsinkin toisten haukkumisessa, kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lapsuudesta sain semmoisen mallin että aina poissaolijoita haukuttiin. Vähitellen käsitin miten kieroa touhua se on. Jo teini-ikäisenä lakkasin olemasta mukana. Silloin minua alettiin mustamaalata, olin kummallinen kun en puhunut enää mitään. No en voinut puhua mitään kun vain muiden haukkuminen kelpasi, eikä se jauhaminen enää kiinnostanut minua.
Nykyään omassa perheessäni me emme harrasta tuollaista tosi ilkeää toisten moittimista.
Osa sukulaisista tykkää juoruta, osa ei. Olen mieluummin nykyään niiden sukulaisten seurassa, joilla on muutakin elämänsisältöä kuin pahanpuhuminen.
teekkään,ja varsinkin soskut,ovat käyneet jopa koulua sitä varten.