Olen reilu parikymppinen nainen. Olen huomannut itsestäni sen, että haluan aina jotain.. Jos ajattelen, että nyt haluan muuttaa omaan asuntoon miehen kanssa ja se tapahtuu..sitten haluankin isompaan asuntoon ja se tapahtuu..sitten ajattelen, että jos nyt saan sen koiran, niin sitten elämäni on "täydellistä" ja en enää halua mitään..koira tulee, ja sitten jo haluankin ostaa asunnon miehen kanssa..no joo, nyt sitten haluan lapsen..
Aina kun ajattelen, että en enää tarvitse mitään, löytyy kuitenkin joku asia, minkä seuraavaksi haluan. Toki on niitäkin asioita, joita ei vain saa. Mutta kaipa nämä on niitä haaveita, ne joko toteutuvat tai ei..
Toinen asia, mitä olen miettinyt, on ongelmat.. Toisilla ne ovat suurempia ja toisilla pienempiä. No esimerkiksi:
1. Nainen ja mies ovat seurustelleen 15 vuotta. Miehellä on ollut salasuhde 3 vuoden ajan. Nainen on hyvin onneton ja hänellä on siis ongelma..
2. Nainen ja mies ovat seurustelleet 6 vuotta. Mies ei ikinä suostu tiskaamaan ja se rasittaa suhdetta. Nainen huomaa, että on alkunut mäkättämään miehelle jos jostakin. Tälläkin naisella on ongelma..
Yhteenveto: heidän ongelmansa ovat suhteutettuna aikalailla eri kaliiberia, mutta voivat tuntua naisista samanlaisilta, ja yhtä suurilta ongelmilta.
Enpä tiedä mitä iloa tästä pohdinnasta oli kenellekään mutta se vain piti kirjoittaa :) Heh. Onko muut naiset huomanneet itsessään samanlaisia piirteitä? Entäs miehet, minkälaisia aivoituksia teillä on?
Itse huomaisin mäkättämisestä sen, ettei sillä lopulta kuitenkaan voi toista muuttaa, eikä siitä ole mitään hyötyä. Se on tosi rasittavaa itsellekin. Ainakaan minun mieheni ei tehnyt mitään mäkätyksen säestämänä. Huonosti tuo tekee nätisti pyytäen, mutta enemmän silti.
Tässä minun vuodatukseni...
Aina kun ajattelen, että en enää tarvitse mitään, löytyy kuitenkin joku asia, minkä seuraavaksi haluan. Toki on niitäkin asioita, joita ei vain saa. Mutta kaipa nämä on niitä haaveita, ne joko toteutuvat tai ei..
Toinen asia, mitä olen miettinyt, on ongelmat.. Toisilla ne ovat suurempia ja toisilla pienempiä. No esimerkiksi:
1. Nainen ja mies ovat seurustelleen 15 vuotta. Miehellä on ollut salasuhde 3 vuoden ajan. Nainen on hyvin onneton ja hänellä on siis ongelma..
2. Nainen ja mies ovat seurustelleet 6 vuotta. Mies ei ikinä suostu tiskaamaan ja se rasittaa suhdetta. Nainen huomaa, että on alkunut mäkättämään miehelle jos jostakin. Tälläkin naisella on ongelma..
Yhteenveto: heidän ongelmansa ovat suhteutettuna aikalailla eri kaliiberia, mutta voivat tuntua naisista samanlaisilta, ja yhtä suurilta ongelmilta.
Enpä tiedä mitä iloa tästä pohdinnasta oli kenellekään mutta se vain piti kirjoittaa :) Heh. Onko muut naiset huomanneet itsessään samanlaisia piirteitä? Entäs miehet, minkälaisia aivoituksia teillä on?
Itse huomaisin mäkättämisestä sen, ettei sillä lopulta kuitenkaan voi toista muuttaa, eikä siitä ole mitään hyötyä. Se on tosi rasittavaa itsellekin. Ainakaan minun mieheni ei tehnyt mitään mäkätyksen säestämänä. Huonosti tuo tekee nätisti pyytäen, mutta enemmän silti.
Tässä minun vuodatukseni...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mieheni on samanlainen, eli ei koskaan tyytyväinen. Se on ikävää.
eett kyll miää hett ku oo saana vaamoltaan nii teee niittään kothommiikii paremmmiiii.voiphaa tuaa johtannaa siitkii et tarvihtoo välil miääskii hellyyttääs.???
miää mäkättömäll mittee halluu tehä,sehä tunttuukii väh pakottaamiselt....
meittiin huusholliis ainaskii pelloo torell hyvviin...voiphaa sitt miähelleeski välill sannoo et sie hänttää rakastoot nii maan perkuleesti.? ans menn kerr ni avot...
tunnistanut tuon piirteen itsessäsi. Auttamatta tulee mieleen että et tee lähimmäistesi elämää helpoksi. Jatka tuota itsetutkiskelua, yritä löytää asia, mitä yrität tuolla haluamisella "paikata". Haaveita saa olla aina, mutta tietyissä rajoissa. Kyllä se hyvä olo ja tyytyväisyys elämään tulee sisältä päin, kun on tasapainossa itsensä kanssa. Ei sitä valitettavasti rahalla saa. "tavaralistassasi" mainitset myös haluavasi lapsen, älä hanki lasta ennekuin olet löytänyt "sisäisen" rauhasi. Olet valtavan nuori, ehdit sen lapsen hankkimaan myöhemminkin. Ajattele tarkkaan mihin sitoudut lapsen myötä, siinä joudut paljosta luopumaankin ja työntämään uusia haaveitasi hamaan tulevaisuuteen. Sitoudut kasvatukseen 18v, mieti oletko siihen kypsä. Nykyään paljon toitotetaan, kuinka huonosti lapset psyykkisesti voivat ja kieltämättä mieleeni on noussut, että lapset kasvavat oman onnensa nojassa, kun ei se sitoutuminen aina niin hauskaa ollutkaan. Lisäksi, oletko varma että jaksat tämän miehen kanssa viettää elämäsi, ettei lapsesi joudu kokemaan eroja, erojen perään. En sano tätä pahalla, ihan herätelläkseni sinua, että poistaisit ainakin tuon lapsen "tavaralistaltasi" tulevaisuuteen.
No kyllä olen ihan valmis lapsen tekemiseen... Hmm.. Saman miehen kanssa olen ollut monta vuotta yhdessä.. En toki tarkoittanut, että painostan lähimmäisiäni mihinkään.
Sitäpaitsi minä EN halua saada lapsia "vanhana"... Olen opiskellut ja työskentelen lasten kanssa, joten turha minulle on tulla saarnaamaan lasten huonovointisuudesta. Minä kyllä tiedän. Ja olen kyllä vastuuntuntoinen puoliso ja tulevaisuudessa äiti...