Keikkamuusikko miehenä

Voiko pitkään poikamiesmuusikkona (ammattilaisena)toimineelta mieheltä odottaa mitään satsausta parisuhteeseen ? Ihana on, mutta kestääkö, ja voiko edes ajatella yhteistä tulevaisuutta ? Jos muusikot, tai vaimot/pitkäaikaiset tyttö/naisystävät vastaisivat, kiitos.
153963
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Kyllä se keikkaelämä ja kaikki miesten kesken heitetty raaka sikaniskahuumori vaikuttaa mieheen. Siitä pystyy vain itse alkaa kasvaa ulos. Kukaan ei voi pakottaa.

Äänestä
  • vaimona voi elämä muuttua yhdeksi helvetiksi välillä,ei siitä sen enempää,jokainen nainen sen tietää ja on kokenu varmasti joka muusikon kans elää:)

    Äänestä

  • I Pimp your Ride:) kirjoitti:

    vaimona voi elämä muuttua yhdeksi helvetiksi välillä,ei siitä sen enempää,jokainen nainen sen tietää ja on kokenu varmasti joka muusikon kans elää:)

    on totta.Sitte vielä kun siihen joku niinsanottu "FANI" alkaa sotkeen jonku perhe elämää niin helvetti on tosiaan irti.

    Äänestä

  • Yksi vaimo kirjoitti:

    on totta.Sitte vielä kun siihen joku niinsanottu "FANI" alkaa sotkeen jonku perhe elämää niin helvetti on tosiaan irti.

    Ei se syy aina ole "faneissa".Kyllä ne miehetkin osaavat!!!!!!

    Äänestä

Mun eksä(meillä oli järkiero) on hurahtanu niin musiikkiin, että eihän siitä suhteesta mitään tullu,koska musta tuntu et oon ikunen kakkonen tai kolmonen(musiikki, kaverit, minä). Yhessä oltiin puoltoista vuotta.

Äänestä

Suhteen saa ehkä toimimaan. Jotenkin. Mutta vaikeaa se on. Muusikolle nainen on aina kakkonen ja se on fakta. Jotku kestää, toiset ei. Kokemusta löytyy neljä vuotta...

Äänestä
  • Mulla on nyt suhde kaatumassa osittain juuri ton takia. Tuntuu et oon se kakkonen vaikka mies sanookin et "oot musiikin kanssa samalla tasolla". Han vaati, etta vois menna keikoille yms. milloin miten tykkaa. Kaiken lisaksi sanoi etta tulee loppupeleissa valitsemaan musiikin jos suhde ja musiikki ei millaan toimi yhdessa.
    Miten sina sen kestat? Miten voit elaa suhteessa jossa tiedat, etta musiikki (ja viela bandikamut) on aina edella? Mulla on ainakin sellainen hyvaksikaytetty-olo, etta olisin vain kaikenvaralta esine, jonkilainen lohdutus kun musiikissa ei mene hyvin...
    Miten kestat sen kaiken kestat? Voisitko antaa neuvoja? Taa suhde on kaatumassa. Sydameen sattuu niin paljon. Yli 3v. on takana. En haluis luovuttaa noin helpolla, mutta toisaalta en oikein tieda mista loytaisin sita voimaa, kun paassa pyorii ajatukset kakkosena olemisesta.
    Please, auta!

    Äänestä

  • Neuvoja tarvitsen kipeasti kirjoitti:

    Mulla on nyt suhde kaatumassa osittain juuri ton takia. Tuntuu et oon se kakkonen vaikka mies sanookin et "oot musiikin kanssa samalla tasolla". Han vaati, etta vois menna keikoille yms. milloin miten tykkaa. Kaiken lisaksi sanoi etta tulee loppupeleissa valitsemaan musiikin jos suhde ja musiikki ei millaan toimi yhdessa.
    Miten sina sen kestat? Miten voit elaa suhteessa jossa tiedat, etta musiikki (ja viela bandikamut) on aina edella? Mulla on ainakin sellainen hyvaksikaytetty-olo, etta olisin vain kaikenvaralta esine, jonkilainen lohdutus kun musiikissa ei mene hyvin...
    Miten kestat sen kaiken kestat? Voisitko antaa neuvoja? Taa suhde on kaatumassa. Sydameen sattuu niin paljon. Yli 3v. on takana. En haluis luovuttaa noin helpolla, mutta toisaalta en oikein tieda mista loytaisin sita voimaa, kun paassa pyorii ajatukset kakkosena olemisesta.
    Please, auta!

    Tarvitaan paljon,paljon itserakkautta!

    Äänestä

No eipä se sun miehesi varmaan ikuisesti keikkaile. Saattaa hyvinkin löytyä työelämästä muitakin duuneja joissa ukko vain joutuu olemaan poissa kotoa.

Itse olen sitä mieltä että mikäli nainen oikeasti rakastaa muusikkoa, hän myös ymmärtää ja tukee muusikkoa tämän paljon aikaa ja vaivaa vaativassa työssä. Toisinaan mennään ja ollaan poissa, toisinaan sitten taas ei.

Äänestä
  • Niin mutta niissä muissa ammateissa onko niissä niin paljon niitä ihailijoita ympärillä kuin muusikon?

    Äänestä

Olen seurustellut keikkamuusikon kanssa kaksi ja puoli vuotta. Vaikeata on ollu, se on myönnettävä, mutta uskon, että toivoa on sinullakin. Onneksi keikkailun "hurjimmat" vuodet ovat takana, nyt keikkoja on enää satunnaisesti. Tiedän varmasti, että hurjimpia aikoja en olisi kestänyt. Mieheni täyttää pian 42 eikä enää jaksakaan samalla tavalla keikkoja kuin ennen. Lisäksi roudaaminen on jättänyt jälkeensä kroppaan, hän on toipumassa olkapääleikkauksesta parasta aikaa...Lisäksi vinkkinä antaisin sinulle, jos itse olet kiinnostunut musiikista, niin satsaa omaan musikaalisuuteesi, opettele soittamaan jotain soitinta, ota laulutunteja jne. Voisitte joskus myös yhdessä soitella ja laulaa..Tsemppiä!!!

Äänestä

mitä soopaa.eikö muusikko ookkaan ihminen?kattokaa akat peiliin jos ei parisuhde toimi.samat lait pätee oli muusikko tai roskakuski,jos akka on tuommonen ruikuttaja ei sitä kukaan jaksa kuunnella.

Äänestä
  • Aivan järjetöntä ajatella, että minkään suhteen ainoat ongelmat johtuisivat pelkästään ammatista, musiikista, bändäreistä tai bändikavereista! Jos mies on sinuun aidosti sitoutunut ja parisuhde toimii, on muu täysin sivuseikkaa.Keikkaelämä ja esiintymisvietti on miehelläsi veressä ja se sinun on pakko hyväksyä jos hänen kanssaan haluat elää. Voit osallistua tai olla osallistumatta keikkailuun, se ei miehesi asennetta sinuun muuta. Itse koin parhaaksi hankkia itselleni tarpeeksi harrastuksia ja ystäviä, että selvisin yksinäisistä viikonlopuista yms. Perhe-elämä muusikon kanssa oli suorastaan nautinnollista, sillä hän hoiti lapsiamme päivisin, kun itse sain käydä rauhassa töissä. Minun ei koskaan tarvinnut itse viedä lapsia hoitoon arkena, tai murehtia sairastumisia, koska hän oli maailman paras isä! Ja ehkä saatan olla väärässä, mutta mielestäni ala tänäpäivänä huomattavasti siistiytynyt. juoppo on juoppo, ammatista huolimatta -jos on ollakseen!! Mitä bändäreihin tulee, niin niitä ei kannata edes miettiä. Mitä korva ei kuule tai silmät ei näe, sitä sydän ei sure. Luottamus puolin ja toisin. Muusikko on kuitenkin viikonloppuisin töissä, kun sinä olet kenties ystäviesi kanssa jossain bilettämässä?! Siinäkään en kyllä voi ammatinvalintaa syyttää; pettäjä pettää jos luonne on sellainen ja tilaisuuksiahan löytyy aina! Meidät erotti kuolema. Minulla oli maailman ihanin mies ja kaipaan häntä suunnattomasti!!! Rakastakaa toisianne ammateistanne huolimatta.

    Äänestä

  • soulmates in heaven kirjoitti:

    Aivan järjetöntä ajatella, että minkään suhteen ainoat ongelmat johtuisivat pelkästään ammatista, musiikista, bändäreistä tai bändikavereista! Jos mies on sinuun aidosti sitoutunut ja parisuhde toimii, on muu täysin sivuseikkaa.Keikkaelämä ja esiintymisvietti on miehelläsi veressä ja se sinun on pakko hyväksyä jos hänen kanssaan haluat elää. Voit osallistua tai olla osallistumatta keikkailuun, se ei miehesi asennetta sinuun muuta. Itse koin parhaaksi hankkia itselleni tarpeeksi harrastuksia ja ystäviä, että selvisin yksinäisistä viikonlopuista yms. Perhe-elämä muusikon kanssa oli suorastaan nautinnollista, sillä hän hoiti lapsiamme päivisin, kun itse sain käydä rauhassa töissä. Minun ei koskaan tarvinnut itse viedä lapsia hoitoon arkena, tai murehtia sairastumisia, koska hän oli maailman paras isä! Ja ehkä saatan olla väärässä, mutta mielestäni ala tänäpäivänä huomattavasti siistiytynyt. juoppo on juoppo, ammatista huolimatta -jos on ollakseen!! Mitä bändäreihin tulee, niin niitä ei kannata edes miettiä. Mitä korva ei kuule tai silmät ei näe, sitä sydän ei sure. Luottamus puolin ja toisin. Muusikko on kuitenkin viikonloppuisin töissä, kun sinä olet kenties ystäviesi kanssa jossain bilettämässä?! Siinäkään en kyllä voi ammatinvalintaa syyttää; pettäjä pettää jos luonne on sellainen ja tilaisuuksiahan löytyy aina! Meidät erotti kuolema. Minulla oli maailman ihanin mies ja kaipaan häntä suunnattomasti!!! Rakastakaa toisianne ammateistanne huolimatta.

    Kiitos soulmates in heaven, vastauksesi kosketti.
    Sitä haluaa niin toivoa ja uskoa samaa, kuin sinulla on ollut...samalla silti epäillen.

    Täällä Keminmaalla välimatkat ovat pitkiä, välillä tehdään keikkaa Ruotsin puolellekin, ja niinä aikoina hypin välillä seinille, kun en aina pääse mukaankaan...

    Kiitos myös muille vastanneille, jokaisesta sain uutta ideaa !

    Äänestä

No ite tälläkin hetkellä parisuhteessa Muusikon kanssa ollu kohta jo 2 vuotta ja hyvin menee!<3

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Onko toivoa ? kirjoitti:

Voiko pitkään poikamiesmuusikkona (ammattilaisena)toimineelta mieheltä odottaa mitään satsausta parisuhteeseen ? Ihana on, mutta kestääkö, ja voiko edes ajatella yhteistä tulevaisuutta ? Jos muusikot, tai vaimot/pitkäaikaiset tyttö/naisystävät vastaisivat, kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu