Mitä mieltä olette sellaisesta, että mieheni ostelee omalle lapselleen kaikenlaista ja jakelee rahojaan. Minulla ei vastaavasti ole varaa omalleni antaa niin paljon, kun on useampi lapsi maksettavana, vaikka eivät enää kotona asukaan. Minun lapseni sitten tulee luonnollisesti kateelliseksi ja elää jatkuvasti vähän ärtyisenä asiasta. En ole alkanut tässä kilpailemaan, vaan olen kertonut lapselleni että hänen isäpuolensa voi ostaa lapselleen vaikka ikioman hevosen, semmoista elämä on. Olen yrittänyt muilla asioilla, yhdessä ololla yms. sitten tätä tavaranpuutetta korvata. Olenkohan aivan täyspäisen kanssa yhdessä, kun tämmöistä epätasa-arvoisuutta on ilmassa. Lisänneeköhän tämä rakkautta kenenkään meidän välillä. Pitäisköhän minun lapseni luonteen kasvaa yli tällaisesta vertailusta vai onko uusi "aikuinen" kumppanini väärillä menetelmillä suosiessaan noin kovasti omaa lastaan. Mitä mieltä olette? Minua ärsyttää jatkuva lapseni vinkuminen ja kilpajuoksuyritys uusiosiskonsa kanssa. Voi hemmetti.
lapsien touhu
uusperheessä:/
141079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Se leikin kestäköön! Jos ja kun uusioperhesysteemiin lähtee mukaan eikä pysy lastensa äidin/isän kanssa, niin siinä sitten kärsitte. Onko joku sanonut, että se on helppoa? Ei varmana!
Eipä erota niin helposti siitä kumppanista ja lasten vanhemmasta, vaan tehdään töitä suhteen eteen, että kestää! Ei ole tuollaisia ongelmia.
Ei säälitä eikä tule sympatiapisteitä!
erikoinen mielipide sinulla. Erot puolisoiden välillä voi olla ainoa mahdollisuus jos suhde ei muuten toimi ja voi suhteessa olla kaikenlaisia ongelmia joita ulkopuolisten on turha miettiä ja syyllistää jompaa kumpaa osapuolta. Vaikka kuinka tekis töitä suhteen eteen niin sekään ei aina auta vaan ero on välttämätön. Ja mitä tähän uusperheasiaan tulee niin se on jokaisen oma asia, kukapa haluaa olla yksin loppuelämän vain sen takia että on eronnut ja on itellä jo lapsia.. Taidat pitää itseäsi täydellisenä henkilönä joka antaa puolisonsa tehä mitä vain kunhan vain yhdessä pysytään. Rajansa kaikella!
Tsemppiä sulle joka olet perustanut uusperheen, itellänikin on sama asia. Aina kaikki ei mene ilman ongelmia mutta kyllä se siitä. Uusi mieheni on hyväksynyt poikani täysin vaikka hänellä itellään ei olekaan omia lapsia edellisestä suhteesta.
velvollinen ostelemaan lapsillesi tavaroita, eivät ne ole hänen lapsiaan. Itse olet lapsesi hommannut joten hoida itse heidän kulut. Toki silloin kun lapsesi ovat teidän luona on korrektia sentään ruoat ostaa heille mutta ei miehesi tarvitse heitä lahjoa. Osteletko itse miehesi kersalle kaiken saman kuin omallesi? Eikä rakkauden määrää tavarassa mitata!!!!!!!!
En toki ole odottanutkaan mieheltäni mitään lahjontaa lapselleni, herran jumala. Jos hän ostaa lapselleni 20 cnt tikkarin, pyytää hän sen summan minulta kotiin tullessa. Uskokoon ken tahtoo. Sitten kun itse omistan talon, missä herrasväki astelee yms. hyödykkeitä, niin jäähän sitä rahaa ylimääräisiin jakoihin lapselleen. Sehän se pannuttaa, kun kokee täysin tulleensa hyväksikäytetyksi. Laskelmointia kaikki tyynni. Hän maksaa niin paljon vähemmän siis kaikesta ja sitten ostelee itelle ja lapselle jäljellä jääneillä hynillä kaikkea hauskaa. Kato siinä sitten katkerana vierestä, kun itse on suostunut ottamaan niskaansa isommat velat.
olen no miehen tyttöystävä jolla on lapsia. itselläni ei ole. mutta olen saanut sen kuvan että mies antaisi vaikka kuun lapsilleen jos voisi:) joten en usko että lapsellista mutta lähinnä oman lapsen "suosimista". käsittääkseni ihan luonnollista tuo tuommoinen.
kun tulin jutelleeksi siskoni kanssa joskus hän sanoi että ei hän jaksa toisen siskoni lapsia katsoa niin pitkään kun sitten että omiaan jaksaisi katsoa ikuisuuden vaikka.:D
että kaipa se on puhtaasti vaan oman jälkikasvun huolehtiminen jne. vaikka inhottavaahan se on jos "sisaruksien" välille kehkeytyy kilpailua ja itse ei sitten viitsi tästä mankumisesta sanoa ettei puoliso loukkaannu.
mut koita jaksaa:)
Itse en kauaa katsoisi tuollaista miestä. Varsinainen kitupiikki. En yksinkertaisesti voi sietää pihtaamista ja syrjimistä, sillä sitähän tuo lapsiasi kohtaan kuitenkin on. Ei miehesi nyt kaikkia samoja juttuja sinun lapsillesi tarvitse ostaa kuin omilleen, mutta jonkinlainen logiikka täytyy saman katon alla asuvan perheen rahankäytössä ja lahjoissakin olla.
Nosta kissa pöydälle äkkiä.
Olipas mielenkiintoinen kirjoitus. Itse olen yhden lapsen yh ja seurustelen miehen kanssa jolla on useampi lapsi (hän myös yh). Minulla on rahallisesti parempi tilanne monestakin syystä. Nyt alkaa näyttää siltä että jossakin vaiheessa tulee eteen yhteen muuttaminen. No, hänellä siis on enemmän lapsia kuin minulla eikä minunkaan rahani kaikkeen riitä ja olenkin ajatellut että mitenkähän juttu sitten menee.
Toisaalta kun olen itselleni sen tilanteen saanut että raha riittää niin en tahtoisi oman lapseni jäävän mistään paitsi mitä hänelle voin tarjota (en nyt puhu mistään älyttömästä hemmottelusta), mutta käsitän etten halua myöskään ostella kaikkea hänelle jos nämä muut lapset jäävät ilman. Onneksi heillä on ikäeroa jonkin verran, mutta kun miehen lapset ovat vanhempia niin heillä on myös suuremmat kulut. Jo pelkästään jokin harrastus voi maksaa niin paljon, että yhdelle sen vielä maksaa mutta ei useammalle.
Tähän saakka olen ostellut kaikkea pientä myös miehen lapsille (ja tietty kaikki synttäri/joulu yms lahjat) ja huomioinut esim. sairaana olleen lapsen suklaa levyllä yms. Mies on kommentoinut, että yritänkö lahjoa hänen lapsensa, että se ei ole tarpeen, he pitävät minusta kyllä. Rehellisesti sanottuna en tiedä vaikka osa olisikin "lahjontaa", joka tapauksessa he ovat minulle tärkeitä.
Tulipas nyt todella epäselvä selitys, mutta jos tämä herättää kommentteja niin luen mielenkiinnolla.
Vieras uros ei huolehdi vieraan nartun pennuista. Karrikoidusti näin, koska uroksella ei ole juurikaan sidettä nartun pentuihin.
Totta se ruokaa ja monot toisinaan kirpparilta ostaa niille?
sä et ikinä pääse huolehtimaan kenenkään lapsista kun sulla on tuollainen mielipide.
aloittajan tapausta, joka ei liity minuun mitenkään.
Itse toimin kokonaan toisella tavalla, sillä huolehdin muidenkin kuin omista lapsista.
Perhe on perhe, olivatpa lapset sitten kenen hyvänsä. Perheessä vedetään yhtä köyttä, siihen se koko juttu perustuu.
Niin se vain on, että vaikka miten haluaisi, että perhe on perhe ja lapset yhtä rakkaita, niin ei se vain tosielämässä niin mene. Aina se oma lapsi on tärkeämpi, ei sille mitään voi. Fiksu aikuinen peittää sen tunteen, niin ettei kukaan lapsista sitä huomaa, vaikka aikuinen tietenkin sydämessään tuntee, että oma lapsi on aina rakkain.
Kysymyksessä taitaa olla jokin muu ongelma kuin se, että toinen vanhempi suosii omia lapsiaan. Sehän on kuitenkin ihan luonnollista. Sekin kun on ihan luonnollista, että perheessä voidaan suosia toisia sisaruksia enemmän kuin toisia. Joten miksipäs sitten ei tällaisessa uusioperheessä. Teillä ongelma taitaa olla ns. syvällisempi. Eli tunnet, että kumppani käyttää sinua hyväkseen eikä välitä sinusta tarpeeksi. Eli rakkaus puuttuu.
Mielestäni ei ole kuin yksi ratkaisu eli ero. Jos ei enää rakasta, niin miksi sitten turhaa kärsimään suhteessa.
sakeampaa. Yksinkertaista... En minäkään haluaisi rahoittaa jonkun toisen miehen kakaroita yhtään ylimääräistä, mitä pakko on. Missä on lapsesi oma isä? Sinä ja biologinen isä olette vastuussa lapsestanne, kun sellaisen kerran olette tehneetkin. Ei sitä vastuuta voi toiselle sysätä vain sen takia, että satutte yhdessä asumaan. Vai antaako ex-miehesi tälle nykyiselle tytärpuolellesi saman kuin omalleen, ettei tule paha mieli? Entäs sinä itse, miten rahoitat tytärpuolesi elämää, vai jääkö se isän harteille?
ovat tasa-arvoisia kaikissa hankinnoissa. Se on alusta asti otettu tapa johon ei vaikuta kumman lapsi saa sitä ja tätä vaan kaikki tasapuolisesti. Perhe toimii yhdessä ja tekeekin hankinnat yhdessä.