minä olen suhteessa täysin uskollinen ja odotan sitä myös mieheltäni. Hän on asiasta kanssani myös samaa mieltä.
Täällä kerrotaan usein pettäneistä puolisoista. Kuinka voitte jatkaa suhdetta pettämisen jälkeen, joko oman tai puolison? Itselleni se olisi varma suhteen loppu. Onko muita näin ajattelevia?
Ja ylipäätään kuinka voi pettää rakastamaansa ihmistä? Eikö suhde ole silloin niin vakava? Alkoholilla tietenkin voi joskus olla jotain tekemistä, mutta eikö puoliso silloinkin pitäisi pysyä mielessä?
Jos vakavassa suhteessa pettää sen takia, ettei saa seksiä tarpeeksi tai se ei ole jotenkin tyydyttävää, niin eikö asiasta voisi mielummin puhua puolison kanssa?
Täällä kerrotaan usein pettäneistä puolisoista. Kuinka voitte jatkaa suhdetta pettämisen jälkeen, joko oman tai puolison? Itselleni se olisi varma suhteen loppu. Onko muita näin ajattelevia?
Ja ylipäätään kuinka voi pettää rakastamaansa ihmistä? Eikö suhde ole silloin niin vakava? Alkoholilla tietenkin voi joskus olla jotain tekemistä, mutta eikö puoliso silloinkin pitäisi pysyä mielessä?
Jos vakavassa suhteessa pettää sen takia, ettei saa seksiä tarpeeksi tai se ei ole jotenkin tyydyttävää, niin eikö asiasta voisi mielummin puhua puolison kanssa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuntuu, että nykyisin keskustelutaidot kumppanin kanssa ovat täysin kadoksissa! Sinänsä aika outoa, ettei oman elämänkumppanin kanssa uskalleta/kehdata asioista keskustella. Omasta mielestäni se kun on kaiken a ja o!
Minä myös ehdoton tuon rehellisyyden kanssa.
Ja koska itse olen täysin avoin, voin vaatia sitä myös mieheltäni.
Asioista puhutaan täysin avoimesti, en keksi mistä en voisi puhua.
Miehelleni tämä ei ole niin yksiselittäeistä.
Tokihan hän on rehellinen, mutta asioista puhuminen on uutta.
Olemme seurustelleet muutaman vuoden.
Mieheni aikisemmat kaksi pitkäaikaista naisystävää eivät keskustelleet käsittääkseni juuri mistään.
Varmasti aika shokki tavata noiden jälkeen minut, joka paukuttaa sanoa kaiken! ;)
Mutta ajatella että aikuiset eivät puhuneet koskaan edes kuukautisista ääneen!?
Aluksi kun otin seksin puheeksi, kysyin hänen toiveistaan ja kerroin omistani, huomasin mieheni olevan aluksi häkeltynyt moisesta. Myöhemmin sitten kertoi miten kivalta tuntuu kun minä puhua pölötän kaikesta ja hänkin "uskaltaa" nyt avautua.
Näinhän se on paljon hauskemaa! Paljon enemmän saa kaikesta irti!
Toiseen pitää luottaa, ja ehdottomasti pitää olla luottamuksen arvoinen!
Sillees se rakkaus antaa kuulkaas paljon enemmän! =)
en voisi pettää rakastamaani ihmistä. En haluaisi, sillä haluan häntä kaikkein eniten ja nautin seksistä eniten hänen kanssaan. Miehistä en tiedä, mutta erityisesti pettäviä naisia epäilen, mahtavatko rakastaa miehiään.
Luulen silti, että pettämisen jälkeen jatkamista monet petetyt perustelevat itselleen rakkaudella.
Sen verran voi kertoa, että koko liittomme ajan olen halunnut miestäni, mutta hän on ollut jo vuoden päivät todella haluton ja käyttää seksiä vallan välineenä eli jos en tee kaikkea niin kuin hän haluaa, hän ei suostu seksiin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kiinnostukseni häntä kohtaan alkaa laantua ja eroajatukset käyvät mielessä. Saattaisin olla valmis pettämään... mieheni ei suostu asiasta keskustelemaan. Jos yritän, hän vaan ilmoittaa, että ei halua tuollaista valittajaa...
ilmoita miehellesi, että et halua jatkaa suhdetta jossa yhteispeli ei toimi. olen päättänyt lopettaa yhteiselämämme ja hakea eroa.
kun mies älähtää, ilmoita "en halua valittajaa"
kannattaa varmaan tehdä jotain ennenkuin kuihduit.
jos sinulla on eroajatuksia ja myös mies sanoo ettei halua keskustella eikä halua valittajaa niin ehkä myös hänellä on eroajatuksia. Pitäisikö teidän seksiongelmien sijasta puhua erosta.
petin miestäni!
Meillä oli menossa todella kauhea vaihe(en tietenkään yritä puolustella tekoani)!
Mies haukkui minua, en tiedä miksi..
Se sai minut henkisesti alas. Pahoilla sanoilla.
Minä sitten menin ja petin.. hain jotenkin hyväksyntää itselleni, halusin näyttää että joku mua haluaa. Että maailmassa on miehiä jotka välittää... ja se mies välitti, olisi halunnut enemmänkin.Mutta minä rakastin omaa miestäni..
Kerroin omalle miehelleni, mitä tein.Hän antoi anteeksi, vaikka olin lopettamassa suhdetta, koska satutin miestäni.
Hän halusi vielä yrittää ja antoi anteeksi.
Sen jälkeen hän on pitänyt minua kuin kukkaa kämmenellä!
Se vaan oli jotenkin kuin uusi alku meille..
Ja nyt rakkaus kasvaa ja kasvaa!!
Ei pettämistä tapahdu, jos suhde oikeasti toimii. Niin se vain on. Kaikki pettämisen siloittelu tai anteeksianto on silmien sulkemista tosiasioilta. En ylipäänsä ymmärrä näitä kaikkia kyllästyneitä vaimoja tai vieraissa ravaavia miehiä. Luulisi että olisi helpompaa etsiä suhde, joka riittää tyydyttämään. Silloin asiat järjestyvät kuin itsestään. Jos tekee mieli muualle, sulla on vain väärä mies/nainen. Jos ei tunnu hyvältä, sama juttu.
..puhiset!
Eikö siinä petä molempia,itseään ja kumppaniaan.
Sitä en vain käsitä, miksi menisin ja pettäisin, jos sellaisia olisi mielessä, en minä miestäni rakastaisi.
Jos hän ei haluaisi kanssani seksiä, asista puhutaan!
Selvitetään ja ajan myötä se paranee.
Jos seksi ei maistu, on se merkki että muut asiat suhteessa ovat "pielessä", silloin on aika korjata niitä.
Jos toinen on aina liian uupunut, on silloin tälle asialle tehtävä jotain, ei "harrastaa" väkipakolla!
=)
Kyllä minä ainakin tahdon elää tämän yhden elämäni täysillä, ja se onnistuu vain kun olen rehellinen itselleni ja miehelleni.
juuri samalla tavalla nykyisin ajattelen,elämänkokemukseni kautta..kovan koulun elämässäni käyneenä.olin 17,5v suhteessa,joka alkoi,kun olin 16v.mieheni oli ensimmäiseni,ja hänen juomisreissuilleen "kostoksi" petin humalapäissäni,ja kerroin hänelle.liitto jatkui kuitenkin,vaikka ehdottomasti jälkikäteen ajateltuna olisi ollut paras erota heti silloin..no,juominen hänellä vain lisääntyi,ja läheisyys ja seksi katosivat vähitellen kokonaan.erosimme lopulta,ja sen jälkeen ymmärsin,että hän oli väärä ihminen minulle.nykyisen mieheni kanssa olemme pystyneet puhumaan kaikesta,ja lapsemmekin tulevat keskenään toimeen.parisuhdetta pitää hoitaa,se ei ole mikään itsestäänselvyys..kaikki perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja huomioimiseen.jos suhteessa alkoholi-tai uskottomuusongelma,parempi erota,monesti se vain on niin."tee toisille,kuin haluaisit itsellesi tehtävän"
ei siihen kolmatta mahdu jos KAIKKI on kunnossa. Toisaalta pitkässä parisuhteessa ei rakkaudella ole aina viime kädessä mitään tekemistä pettämisen kanssa, vaan se voi olla silloin ihan puhtaasti tahdosta kiinni.
Minä elän onnellisessa avioliitossa lasten kera. Tuli kerran suudeltua illan päätteeksi naapurin miestä kun oma oli kotona ja siitä asti on jatkunut tekstailut ja silmäpelit. puolisomme ei onneksi tiedä asiasta vaikka tunnemme kaikki toisemme. seksiin ei olla vielä lopullisesti kahdestaan päästy vaikka haluja olisi,kun on nuo lapset molemmilla. Rakastan omaa miestä mutta se toinen on vaan jotenkin hellempi ja huomaavaisempi silloin harvoin.
Sekä mitä menetät. Koska joka tapauksessa menetät. Olet jo menettänyt enemmän kuin voit uudesta jutusta saada, Mietippä asiaa eteenpäin, mikäli jatkat menetät enemmän, koska on epävarmaa onko naapurisi valmis ottamaan sinut puolisokseen, hyväksyykö sukulaiset ja kaveri piirisi ko asian. Jos suhde päätty ilmituloon niin on este ja epäily herää uudessa suhteessa koska taas retkahdat naapuriin.