Ikisinkut ja Hyväksyntä

Jos syystä tai toisesta on luokitellut tai tullut luokitelluksi ikisinkuksi, mikä voisi olla tälle syynä? Empiiriset havainnot ovat osoittaneet, että ennen katkeroitumistaan monet ikisinkut ovat hyväksynnän hakijoita.

Naisilla tämä johtaa yleensä yksittäisiin seksisuhteisiin. Yhden illan juttuihin, joiden jälkeen mies ei soita koska nainen on ruma tai muuten sellainen, jolle ei tahdo soittaa enää selvittyään kännistä.

Miehillä tämä johtaa syrjäytymiseen. Hyväksyntää etsitään, mutta sitä ei keneltäkään saa.

Mikä sitten on tämän taustalla? Liika kiltteys ja miellyttämisen halu. Nainen koittaa päteä sängyssä olettaen sängyn kautta löytävänsä jonkun. Mies yrittää päteä olemalla lian kiltti, aseksuaalinen herrasmies. Molemmat etsivät hyväksyntää käyttäytymällä tavalla, joka on sukupuolelle ei-tavanomainen. Naisen ei kuuluisi olla seksuaalisesti avoin ja päällekäyvä, miehen ei kuuluisi olla himoton ja haluton. Tämä johtaa siihen, että miehet käyttävät tällaisia naisia hyväkseen fyysisesti, naiset tällaisia miehiä henkisesti tai taloudellisesti. Koska eivät näe sitä toista puolta, se on piilotettu syvälle. Yritetään olla sitä, mitä luullaan toisten haluavat vieden toinen hämilleen, saaden toinen käyttäytymään niin, että hyötyy siitä mikä on läsnä. Se ei ole oikein, mutta onko tällainen käytöskään? Eivätkö nämä ikisinkut petä itseään ja oikeita halujaan toimimalla kuten toimivat.
182975
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Näin se elämä taitaa mennä. Jotkut osaa jo nuorena, joku harva oppii elämän varrella ja jotkut jää ilman kun eivät osaa eivätkä opi.

Äänestä

Tuo teksti on ilmeisesti 2-kymppisille, koska ei kolahtanut ollenkaan. Ilmeisesti en ole tästä maailmasta...

Äänestä
  • Ai nii, enhän mä olekaan ikisinkku, siitäkö vieraus johtuikin, mitä tekstistä luin. Mullahan on ollut suhde, liitto jopa. Sori.

    Äänestä

Itse olen jo 29-vuotias ja luen itseni ikisinkuksi.
Miesten saanti sänkyyn tai suhteeseen ei olisi ongelma, mutta tuntuu, että elämä odottaa jossain muualla. en halua rakastua, koska se tarkoittaisi vain paikalleen pysähtymistä, sitten ei enää haluaisi matkustaa, tavata ihmisiä ja harrastaa villiä seksiä ja seikkailla.
Lapsista en pidä, enkä niitä aio itselleni hankkia, joten en näe siinä perheidyllissä mitään tavoiteltavaa.

Lisäksi minulla on korkea koulutus ja haasteellinen työ, joka toivottavasti kuljettaa minua ympäri maailmaa tulevaisuudessa.

Minun elämässäni parisuhde ja kumppani olisi vain riippakivi.

Äänestä
  • "en halua rakastua, koska se tarkoittaisi vain paikalleen pysähtymistä, sitten ei enää haluaisi matkustaa, tavata ihmisiä ja harrastaa villiä seksiä ja seikkailla."

    Kaikenlaisia luuloja niitä parisuhteesta onkin! :)

    Äänestä

Olipa taas ahdasmielinen teksti, vaikka sillä provokaatiota etsitäänkin. En jaksaisi hirveästi kommentoida, mutta saat huomiota tällä kertaa. *orgasmi?*

Mistä johtopäätös, että "naisella tämä johtaa yksittäisiin seksisuhteisiin"? Omasta tuttavapiiristäsikö? Entäs ne kaikki ihmiset, joilla se ei johda yhdenillanjuttuihin? Mistä johtopäätös, että "miehet eivät soita näille naisille"? Entäs ne, joille soitellaan? Mistä tarpeesi ajatella, että ikisinkut ovat rumia?

Missä naisen vapaaehtoisuus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja? Missä naisen haluttomuus sitoutua ja perustaa perhe, haluttomuus saada lapsia ja sitoa itsensä loppuelämäksi sellaiseen elämään? Ikään kuin teoriastasi puuttuisi monta suurta elämän lohkoa ja jäljellä olisi vain se vähä, mitä sinä tahdot kiihkeän yksisilmäisesti nähdä.

Miten sinä voit sanoa, että joku pettää itseään ja "oikeita halujaan" kun kuitenkin itse määrittelet nämä muiden "oikeat halut" heiltä kysymättä? Vihjeeksi, että muutkin ihmiset toimivat itselleen parhaalla mahdollisella tavalla kussakin elämänvaiheessaan, ajaen omia etujaan. Hämmentävää, mutta totta.

Äänestä
  • Onhan täällä fiksujakin paikalla. Kiitos.

    Äänestä

  • Kun teoria käsittelee psyykeä tai ihmissuhteita, on selvää ettei se päde kaikkiin. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö se pätisi moniin.

    "Mistä johtopäätös, että "naisella tämä johtaa yksittäisiin seksisuhteisiin"?"

    Tästä tehtiin joku tutkimuskin, että naiset joilla on huono itsetunto ajautuvat helposti miellyttämään irtoseksillä miehiä. En siis keksinyt tuota. Irtosuhteet eivät ole sama, kuin pysyvä parisuhde, jos jollakulla on pysyvä parisuhde hän tuskin harrastaa aktiivisesti irtosuhteita ainakaan kauaa. Tai sitten parisuhde ei kestä kauaa.

    "Mistä johtopäätös, että "miehet eivät soita näille naisille"? Entäs ne, joille soitellaan?"

    Soittavatko miehet usein yhden illan hoidoille?

    Ne, joille soitellaan ja joille muodostuu parisuhde eivät ole ikisinkkuja.

    "Mistä tarpeesi ajatella, että ikisinkut ovat rumia?"

    Sanoin, että ulkonäkö tai jokin muu ominaisuus. Sisälukutaitoa, kiitos. Joissain ihmisissä on piirteitä, jotka ovat ei-toivottuja parisuhteen muodostamisen kannalta.

    "Missä naisen haluttomuus sitoutua ja perustaa perhe, haluttomuus saada lapsia ja sitoa itsensä loppuelämäksi sellaiseen elämään?"

    Ymmärtänet varmaan, että teoria koski ihmisiä, jotka haluavat suhteen tai parisuhteen. On olemassa ihmisiä jotka eivät halua tai voi ryhtyä suhteeseen. En kuitenkaan usko, että sinkkuuden valinnutta henkilöä vaivaa kovinkaan paljon oma sinkkuus. Tällöin toimintatapa saattaa olla erilainen.

    "Miten sinä voit sanoa, että joku pettää itseään ja "oikeita halujaan" kun kuitenkin itse määrittelet nämä muiden "oikeat halut" heiltä kysymättä?"

    En väitä, että näin on kaikilla. On kuitenkin tosiasia, että osa miehistä ja naisista kokee seurustelusuhteen muodostamisen vaikeaksi. He haluaisivat olla haluttuja vastakkaisen sukupuolen parissa suhteen perustamisen näkökulmasta, mutta käyttäytyvät tavalla, joka ei välttämättä herätä kiinnostusta toisessa sukupuolessa lainkaan.

    Äänestä

  • Teo Reetikko kirjoitti:

    Kun teoria käsittelee psyykeä tai ihmissuhteita, on selvää ettei se päde kaikkiin. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö se pätisi moniin.

    "Mistä johtopäätös, että "naisella tämä johtaa yksittäisiin seksisuhteisiin"?"

    Tästä tehtiin joku tutkimuskin, että naiset joilla on huono itsetunto ajautuvat helposti miellyttämään irtoseksillä miehiä. En siis keksinyt tuota. Irtosuhteet eivät ole sama, kuin pysyvä parisuhde, jos jollakulla on pysyvä parisuhde hän tuskin harrastaa aktiivisesti irtosuhteita ainakaan kauaa. Tai sitten parisuhde ei kestä kauaa.

    "Mistä johtopäätös, että "miehet eivät soita näille naisille"? Entäs ne, joille soitellaan?"

    Soittavatko miehet usein yhden illan hoidoille?

    Ne, joille soitellaan ja joille muodostuu parisuhde eivät ole ikisinkkuja.

    "Mistä tarpeesi ajatella, että ikisinkut ovat rumia?"

    Sanoin, että ulkonäkö tai jokin muu ominaisuus. Sisälukutaitoa, kiitos. Joissain ihmisissä on piirteitä, jotka ovat ei-toivottuja parisuhteen muodostamisen kannalta.

    "Missä naisen haluttomuus sitoutua ja perustaa perhe, haluttomuus saada lapsia ja sitoa itsensä loppuelämäksi sellaiseen elämään?"

    Ymmärtänet varmaan, että teoria koski ihmisiä, jotka haluavat suhteen tai parisuhteen. On olemassa ihmisiä jotka eivät halua tai voi ryhtyä suhteeseen. En kuitenkaan usko, että sinkkuuden valinnutta henkilöä vaivaa kovinkaan paljon oma sinkkuus. Tällöin toimintatapa saattaa olla erilainen.

    "Miten sinä voit sanoa, että joku pettää itseään ja "oikeita halujaan" kun kuitenkin itse määrittelet nämä muiden "oikeat halut" heiltä kysymättä?"

    En väitä, että näin on kaikilla. On kuitenkin tosiasia, että osa miehistä ja naisista kokee seurustelusuhteen muodostamisen vaikeaksi. He haluaisivat olla haluttuja vastakkaisen sukupuolen parissa suhteen perustamisen näkökulmasta, mutta käyttäytyvät tavalla, joka ei välttämättä herätä kiinnostusta toisessa sukupuolessa lainkaan.

    "Ne, joille soitellaan ja joille muodostuu parisuhde eivät ole ikisinkkuja."

    Ei. Mutta entäs ne, joille soitellaan mutta joille ei muodostu parisuhdetta. He ovat ikisinkkuja, koska heille ei kerran muodostu parisuhdetta. Oletat kai pohjimmiltaan, että nainen sanoo aina parisuhteelle KYLLÄ. Mihin tämä oletuksesi pohjautuu?

    "En kuitenkaan usko, että sinkkuuden valinnutta henkilöä vaivaa kovinkaan paljon oma sinkkuus. Tällöin toimintatapa saattaa olla erilainen."

    Ei vaivaa... mutta muita ihmisiä vaivaa. Tai sitten vain kuvittelen kaiken.

    Äänestä

  • sama kirjoitti:

    "Ne, joille soitellaan ja joille muodostuu parisuhde eivät ole ikisinkkuja."

    Ei. Mutta entäs ne, joille soitellaan mutta joille ei muodostu parisuhdetta. He ovat ikisinkkuja, koska heille ei kerran muodostu parisuhdetta. Oletat kai pohjimmiltaan, että nainen sanoo aina parisuhteelle KYLLÄ. Mihin tämä oletuksesi pohjautuu?

    "En kuitenkaan usko, että sinkkuuden valinnutta henkilöä vaivaa kovinkaan paljon oma sinkkuus. Tällöin toimintatapa saattaa olla erilainen."

    Ei vaivaa... mutta muita ihmisiä vaivaa. Tai sitten vain kuvittelen kaiken.

    "Ei. Mutta entäs ne, joille soitellaan mutta joille ei muodostu parisuhdetta. He ovat ikisinkkuja, koska heille ei kerran muodostu parisuhdetta."

    Toisaalta heille muodostuu mahdollisuus sen solmimiseen (ja todennäköisesti vieläpä siedettävän vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa kun seksiäkin on harrastettu), joten ehkä ikisinkkuus on tässä tapauksessa ainakin osin valinta eikä tällöin termi sovi kuvaamaan tätä?

    "Oletat kai pohjimmiltaan, että nainen sanoo aina parisuhteelle KYLLÄ. Mihin tämä oletuksesi pohjautuu?"

    En oleta. Oletan kuitenkin, että huomattava osa ihmisistä ja myös ikisinkuista haluaa parisuhteen. En oleta, että kuka tahansa kelpaisi kumppaniksi. Osa ikisinkuista haluaa kuun taivaalta, sellaisen kumppanin johon omat rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä. Tämä lienee yleisempää naisten keskuudessa.

    Äänestä

kun katselen vanhoja naisia, niin täytyy todeta, että minulla ei ole mitään sellaista tarvetta, jonka vanha nainen voisi täyttää. aika jona itse olen nuori on hyvin rajattu. mieluummin olen sitten vanhana kääkkänä yksin kuin toisen vanhan kääkän kanssa. toki en voi sanoa, että minulla ei olisi tarpeita, mutta ne kohdistuu kohtalaisen nuoriin naisiin. se että sitoudun johonkin naiseen loppuelämäkseni ei tarkoita, että nuoruus säilyisi ikuisesti.

Äänestä

Eikö nainen voi haluta seksiä vain seksin itsensä takia? Voihan nainen saada yhden yön suhteesta samalla tavalla nautintoa kuin mieskin. Jotenkin tosi vanhanaikaista ajatella, että nainen ei saa seksistä mitään ja seksi on naiselle vain keino yrittää päästä suhteeseen. Eivät kaikki naiset halua sitoutua. Ja nekin, jotka haluavat, luultavasti saavat siitä yhden yön seksistä kuitenkin jotain. Miksi kukaan tekisi sellaista, mikä on vastenmielistä? Sitä paitsi jos mies ei soita, ei se välttämättä johdu naisesta vaan siitä, ettei mies vain halua sitoutua. Sekä miehissä että naisissa on yksilöitä, jotka eivät halua syystä tai toisesta pariutua.

Äänestä
  • Mä ainakin sorrun joskus yhdenillan juttuihin, kun nyt ei sattunu muutakaan löytymään. Joskus miehet yrittää vaihtaa numeroo tai juosta seksin jälkeen peräs, mut no thanks. Tää tyttö ei arvosta kertamunaa ;) peli on jo pelattu kun antaa ensiks -siis miehen osalta.

    Äänestä

  • "Eikö nainen voi haluta seksiä vain seksin itsensä takia?"

    Toki voi. Tuskin useimmat monia yhden illan juttuja läpi käyneet naiset kuitenkaan muistelevat suurella nautinnolla ja ylpeydellä kokemiaan kännipanoja.

    "Sitä paitsi jos mies ei soita, ei se välttämättä johdu naisesta vaan siitä, ettei mies vain halua sitoutua."

    Tosiasia on, että kyllä mies soittaa ja haluaa numeron jos on kiinnostunut. Samoin nainen. Jos näin ei tapahdu, aamu on yleensä paljastanut sen vähemmän miellyttävän totuuden. :=)

    Äänestä

Milloinkas tässä ehtisi ehjään ja toimivaan ihmissuhteen luomiseen, kun koko ajan pitää paiskia töitä. Ja vapaa-ajat pyhitän omalle henkiselle rentoutumiselle - eli teen sitä mistä nautin. Matkustelen, shoppailen, sisustan, veneilen, mökkeilen, tapailen ystäviäni ja perhettäni ja muita sukulaisia.

Elämä vie. Ja työ vie. Ihmisssuhteelle ei vaan löydy aikaa. Enkä ole valmis olemaan "puolisuhteessa" yhteiskunnan moralisoivan asenteen vuoksi. Ei minulle kelpaa mikään "pakkosuhde". Kun "kaikki" muutkin, nin miksen minäkin. Ehei. Epätoivoisesti minun ei tarvitse roikkua parisuhteessa.

En sitä paitsi usko, että kaikki ihmiset ovat parisuhteessa onnellisia? Miksi parisuhde on oikeampi tapa kuin sinkkuna oleminen? Valinta on ihmisen oma.

Hyväksyntää en miehiltä tarvitse. Tarvitsen vain hyvän ja paljon antavan parisuhteen, että alkaisin seurustelemaan. Liian kiltti en ole, enkä voi miellyttää ihmisiä. En edes työelämässä. Muutoin en olisi tässäkään asemassa.

Kaikille parisuhde ei ole se ainoa autuaaksi tekevä onni. Onnen voi löytää monesta muusta asiasta, mikä taas parisuhteessa olevilta jää ehkä puuttumaan.

Kärjistettynä asioilla on aina kaksi puolta. Voihan sanoa, että parisuhteessa olevat hakevat näennäistä hyväksyntää yhteiskunnalta sille, että "toimivat oikein ollessaan parisuhteessa". Ehkä he eivät voi olla pioneereja onnelisuuden oikeassa tavoittelussa. Onni tulee sisältä...ei toisesta. Ei riippumalla toisessa.

Näitä palstojakin lukemalla voisin kyllä väittää, että empiiristen havaintojen mukaan enemmän katkeria ihmisiä näyttää oelvan parisuhteessa olevissa kuin sinkuissa.
Tiedä sitä sitten. Tai ehkä ihmiset huomaavat, ne jutut, joihin haluavat uskoa...tai eivät halua. Kaikkeahan ei tarvitse suodattaa...

Eivätkö myös parisuhteessa olevat petä itseään? Eiväthän he pääse toteuttamaan halujaan...esim. lähteä tuosta vaan ulkomaille kun huvittaa. Aina pitää olla pyytelemässä lupia tai keskustella asiasta. Oppia ikä kaikki. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Kukaan ei osaa sanoa mikä sinulle on oikea tapa elää...itse sinä sen parhaiten tiedät.

Ei kannattaisi arvostella muita muiden tekemisen perusteella, vaan elää omaa elämäänsä siten kuin on onnellinen. Eipähän tarvitse sitten katkerana arvostella kenenkään muun tekemisiä. ;)


Olisko taustalla katkeruus sinkkuja kohtaan? Vai katkeruus parisuhdetta kohtaan? Kaikkiallahan näkee katkeruutta, jos ei opi elämään omaa elämäänsä onnellisena tehden sitä mitä haluaa.

Hauskaa vappua!

Äänestä
  • "Voihan sanoa, että parisuhteessa olevat hakevat näennäistä hyväksyntää yhteiskunnalta sille, että 'toimivat oikein ollessaan parisuhteessa'."

    Tämä on tosi hyvin sanottu. Parisuhteessaan onnettomia ihmisiä on vaikka millä mitalla. Pakko vain pitää kulissia pystyssä juuri tuollaisen käsittämättömän mutta suht yleisen ajattelutavan vuoksi, että parisuhteessa elävät ovat onnellisia menestyjiä, sinkut automaattisesti katkeria luusereita.

    Alkuperäisen kirjoittajan teoria oli jotenkin hirveän synkkä ja pessimistinen. Eivät kaikki sinkut katkeroidu. Itse ainakin haluan uskoa siihen, että jokaiselle on olemassa joku. Katsokaapa vaikka perheitä ja pariskuntia jossain city-marketissa viikonloppuna. Aika rumia ihmisiä keskimäärin ja silti ovat kumppanin löytäneet.

    Hölmöä myös ajatella, että kaikkien ihmisten pitäisi olla samanlaisia. Jollekin ujolle ja kokemattomalle naiselle paras kumppani voi olla juuri alkuperäisen kirjoittajan kuvailema kiltti mies, joka ei heti vonkaa seksiä. Siinä, miten kukin määrittelee "tasokkaan kumppanin", voi olla suuria eroja. Onneksi niin.

    Äänestä

  • Harvemmin näillä palstoilla näkee niin asiallista ja hyvää kirjoitusta kuin sinun kirjoituksesi.

    Ajatuksesi olivat kuin suoraan minun päästäni.

    Paineet ovat kovat parisuhteen löytämiselle ja perheen perustamiselle. Monilla henkilöillä ei ole rohkeutta ja itsetuntoa vastustaa noita paineita. Lopulta, kun sitä prinssiä tai prinsessaa ei löydy, on "pakko" ottaa sen minkä voi saada. Kun edellä mainittu on parisuhteen lähtökohta eli vierellä on joku, jota ei todella halunnut mutta joku jota voi sietää ja jonka kanssa voi todistaa muille, että täyttää muiden tarjoamat ahtaat normit, jossain vaiheessa huomaa, että nimenomaan sinu elämäsi on sitä mitä muut sinulle sanovat, ei sitä mitä olisit itse halunnut. Kun tällaiset ihmiset näkevät lähellään henkilöitä, joilla oli rohkeutta tehdä itse oma elämänsä omilla ehdoillaan, katkeruus on taattu.

    Omasta mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa on kaksi syöpää ylitse muiden: yksinäisyys ja katkeruus. Ihminen voi parisuhteessaan olla huomattavan paljon yksinäisempi kuin yksikään sinkku.

    Itse en ole uranainen, vain pahainen opettaja. Työ on minulle toimeentulonlähde ja myös haaste. Toiset ihmiset eivät ole minulle välineitä, joiden avulla hankitaan hyväksyntä toisten ihmisten silmissä pariutumalla lähes pakonomaisesti ja perustamalla perhe.

    Äänestä

  • 1. Omasta valinnastaan sinkkuileva henkilö, jolla olisi mahdollisuus muodostaa HALUTESSAAN parisuhde ei vastaa ap kirjoituksessani hakemaa ikisinkun määritelmää.

    2. Voihan joku olla esim. vankilassa tai sairaalassa eikä pääse muodostamaan tällöin parisuhdetta, samoin työ voi olla este. Tämä ei kuitenkaan ole suoranaisesti yksilön parisuhdekelpaamattomuudesta seuraava tila, ei ainakaan aina eikä suoraan. Tai parisuhdekelpaamattomuus ei välttämättä vähene kovan työputken tai petostuomion jälkeen.

    "En sitä paitsi usko, että kaikki ihmiset ovat parisuhteessa onnellisia?"

    Eivät varmasti: toisaalta monet siitä huolimatta haluaisivat parisuhteen ja ehkä jopa perheen. Tämä ei liity millään muotoa parisuhteen realiteetteihin. Haaveilevathan jotkut pikkutytöt ja pikkupojat menevänsä isona naimisiin, vaikkeivät todellakaan tiedä mitä käsite tarkoittaa. On syytä myös huomioida, että ideaalinen parisuhde - jonka vaaliminen aiheuttaa ainakin osan parisuhdeongelmista - on vain haavekuva. Normaaliin arkeen liittyy ongelmia ja riitoja, kaikki eivät vain kykene selviämään niistä.

    Mitä parisuhteen luonnollisuudesta sitten? On aina ollut ihmisiä, jotka ovat eläneet ilman parisuhdetta ja jopa ilman seksiä koko ikänsä, osa hyvinkin onnellista elämää. Ihminen on kuitenkin eläin ja vieläpä jossain määrin laumaeläin luonnoltaan - tästä todisteena se, että ihminen kaipaa toisten seuraa ja että harva haluaa todella asua keskellä ei mitään yksinään ilman ihmiskontakteja. Toki muut ihmissuhteet voivat toimia sosiaalisten tarpeiden tyydyttäjinä, sen sijaan seksuaaliset tarpeet, fyysisen läheisyyden tarve ja useimmilla esiintyvä suvunjatkamisen halu eivät välttämättä ole asioita, joita muut suhteet voisivat täysin kompensoida.

    "Eivätkö myös parisuhteessa olevat petä itseään?"

    Erään psykologisen tutkimuksen mukaan vain vaikeasti masentuneet kykenevät havaitsemaan elämän realiteettejä, muut yliarvioivat itseään ja onnistumismahdollisuuksiaan. Eli mitä itsepetoksesta voitaisiin sanoa? Tietty määrä sitä on tarpeen, jotta voisi elää yhteiskunnassa suhteellisen täyspäisenä.

    "Olisko taustalla katkeruus sinkkuja kohtaan? Vai katkeruus parisuhdetta kohtaan?"

    Jos minusta yksityishenkilönä puhut, totean vain teorioita ja faktoja, uumoilua, ottamatta kantaa tilastollisesti harvinaisempiin yksittäistapauksiin.

    En tarkoita sitä, etteikö jokainen siitä huolimatta olisi oikeutettu omiin valintoihin ja elämään elämäänsä kuten haluaa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Teo Reetikko kirjoitti:

Jos syystä tai toisesta on luokitellut tai tullut luokitelluksi ikisinkuksi, mikä voisi olla tälle syynä? Empiiriset havainnot ovat osoittaneet, että ennen katkeroitumistaan monet ikisinkut ovat hyväksynnän hakijoita.

Naisilla tämä johtaa yleensä yksittäisiin seksisuhteisiin. Yhden illan juttuihin, joiden jälkeen mies ei soita koska nainen on ruma tai muuten sellainen, jolle ei tahdo soittaa enää selvittyään kännistä.

Miehillä tämä johtaa syrjäytymiseen. Hyväksyntää etsitään, mutta sitä ei keneltäkään saa.

Mikä sitten on tämän taustalla? Liika kiltteys ja miellyttämisen halu. Nainen koittaa päteä sängyssä olettaen sängyn kautta löytävänsä jonkun. Mies yrittää päteä olemalla lian kiltti, aseksuaalinen herrasmies. Molemmat etsivät hyväksyntää käyttäytymällä tavalla, joka on sukupuolelle ei-tavanomainen. Naisen ei kuuluisi olla seksuaalisesti avoin ja päällekäyvä, miehen ei kuuluisi olla himoton ja haluton. Tämä johtaa siihen, että miehet käyttävät tällaisia naisia hyväkseen fyysisesti, naiset tällaisia miehiä henkisesti tai taloudellisesti. Koska eivät näe sitä toista puolta, se on piilotettu syvälle. Yritetään olla sitä, mitä luullaan toisten haluavat vieden toinen hämilleen, saaden toinen käyttäytymään niin, että hyötyy siitä mikä on läsnä. Se ei ole oikein, mutta onko tällainen käytöskään? Eivätkö nämä ikisinkut petä itseään ja oikeita halujaan toimimalla kuten toimivat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu