heipsis! Eronneena ja uudelleen sinkkuuteen palanneena on alkanut tuntua, että tälläisellä lapsettomalla, lähellä 40-vee naisella ei ole enää mahdollisuuksia löytää kumppania. Kaikki hyvät taitaa tosiaan olla varattuja. Kuitenkin tuntuu, kuin olisin parhaassa iässä, kokemuksia ja sen kautta ymmärrystä nyt toivottavasti parisuhteeseenkin jaettavaksi ja aikaa vielä elettävänä. Mutta, mutta...aika tainnut ajaa ohitse:( Ikäiseni miehet kun näyttävät juoksevan 30-vee naisten perässä. Kumotkaa ja kommentoikaa tämäkin surkea mielipide:)
voiko löytää
sinkkutar
131169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sulla on vielä mahdollisuuksia. Oot alle nelikymppinen ja lapseton, kyllä luulis ottajia löytyvän. Onnea sulle!
Kuinka se aika olisi voinut ajaa ohitse? Eiköhän siihen parisuhteen muodostamiseen tarvita myös ikää, mutta ennenkaikkea samanhenkistä ihmistä. Iästä viis... Tätä aihetta toistetaan päivä toisen jälkeen täällä, aivan kuin jotain aivopesua olisi. Miksi jonkun tietyn ikäinen ei voisi löytää ihmistä rinnalleen?
No, siksi kun markkinoilla on niin vähän nelikymppisiä miehiä vapaina ja jos on niin haluavat järjestään itseään paljon nuorempia naisia. Monella on vielä perheenperustamishaave ja siihenhän nelikymppisistä naisista ei enää ole. Tämä on niin monta kertaa tullut koetuksi. Näkeehän sen siitäkin, että treffipalstalla kolmekymppiset naiset valittaa, että nelikymppiset ja sitä vanhemmat ottavat heihin kaikkein ahkerimmin yhteyttä. Vaikka eivät sen ikäistä haluaisikaan. Moni asia tästä ilmiöstä kertoo. Iällä todellakin on vaikutusta ja paljon.
Ja tämä ei sitten ole mitään katkeraa vuodatusta, vaan asia on ihan oikeesti näin, totean vaan, empiirisellä kokemuksella. Itse olen jo lopettanut etsimisen, poistunut markkinoilta. Ehkä joku ikätoveri vielä hyvällä tuurilla voi löytääkin.
No poistutaan sitten... :(
Itse olen eronnut yli 30-v. ja minulla on kaiken kukkuraksi lapsiakin. Silti vientiä riittää. Kaikki hyvät eivät tosiaankaan ole varattuja. Aika moni on kylläkin eronnut. Sinulla kun ei ole lapsia, olet hyvissä asemissa. Lapset ovat paha miinus ainakin sellaisille miehille, joilla niitä ei ole itsellään. Ja joillekin sellaisillekin, joilla on. Mutta jos minulla on riittänyt näin paljon vientiä lapsista huolimatta, kyllä riittää sinullakin.
Neljäkymppiset juoksee kieltämättä ikäisteni perässä ja vastailee innolla nettilmoituksiin, MUTTA useinmiten tämä ryhmä on kovia kokeneita, naisten repimiä ja luottamuksen voittaminen työn takana. HUonot kokemukset jättää hyväänkin mieheen jälkensä.Mutta nämä miehet haluaa kuitenkin sen perheen ja kolmekymppinen on kuitenkin potentiaalisempi kumppani tätä ajatellen.Neljäkymppisenä hommiin pitäisi alkaa heti, jos meinaa ehtiä saamaan jotain aikaiseksi
ottaa kolmekymppinen sälli ja ryhtyä niihin hommiin?
"Neljäkymppisenä hommiin pitäisi alkaa heti, jos meinaa ehtiä saamaan jotain aikaiseksi"
-Mitähän "aikaiseksi saamista" tässä tarkoittanet?
Lapsia, joihin kolmekymppisellä riittää vielä vuosia. Ja nelikymppinen on mielestäni oikein oiva kumppani itselleni kolmekymppiselle naiselle, kunhan löytyisi sellainen jota ei ole tuhottomasti riepoteltu ja revitty luottamusta alta kaikkiin naisiin.
Onnea etsintöihin!
Mä sain kolmekymppisenä lapset, mies oli tällöin mua 11 vuotta vanhempi (on edelleen), ikäistään nuoremman oloinen, ja sopivan tuntuinen. En tiennyt taustastaan tarpeeksi. Nyt olen eronnut hänestä, 10 vuoden yhteiselon jälkeen. En enää ole sitä mieltä, että ikäero ei haittaisi. Tuo se omat kommervenkkinsa elämään kaikkinensa. Ikäistäni seuraa lähinnä jatkossa etsin. Ja uskon löytäväni. Vaikka olen äiti.
Älä huoli, sillä kyllä se tilanne siitä vielä huononee... :) Parinkymmenen vuoden päästä eli joskus 60-70 -vuotiaana hyvät (tai vaikka pahat) miehet ovat jo niin harvassa, että voit nähdä heistä lähinnä vain unta. :)
Suuren osan elämästäni puutteessa eläneenä nuorena miehenä on lohdullista ajatella, että what goes around, comes around... Kyllä niille nuorille pihtarinaisillekin vielä huonommat ajat koittaa, kun tulee ikää lisää...
Ei mitään henkilökohtaista.
Koska juuri näin asia on, halusimmepa tai emme. Ihan samat kokemukset mulla, ikäiseni ja vähän vanhemmatkin miehet hakevat juuri niitä 30-35v. Me olemme yksinkertaisesti liian vanhoja. Meillä ainoa mahdollisuus on viisikymppiset tai sitä vanhemmat. Tosin siinäkin ikäryhmässä alkaa olla miesten markkinat, kun naisia on enemmän. Kuten joku aiemmin totesi niin kuuskymmppiselläkin miehellä tuntuu vientiä riittävän. Kannattaa unohtaa ne omanikäiset, ne ei meitä enää halua. Se on sata kertaa tullut todettua.
Toinen vaihtoehto on siirtyä nuoriin, jotkut kolmekymppiset (yllättävää kyllä niitä on jokunen tielle sattunut) haluavat vanhempaa naista, ainakin "välikauden" vaihtoehdoksi. Eräs omanikäinen mies totesi minulle, että olen tasan 3v liian vanha (siis perheenperustamis mielessä).
Kyllä onni vielä löytyy!! Ei omakohtaisia kokemuksia, mut olen kuullut ku minuakin on lohdutettu..