Edellisestä erosta aikaa neljä vuotta ja nyt taas harkinta-aika päällänsä. Jos palstalla immeisiä, joilla kokemuksia myös onnistuneesta harkinta-ajasta eli on palaset loksahtanut hark.ajan aikana yhteen niin että suhde on ollut mahdollinen jatkua olis mukavata kuulla.
harkinta-aika=ero??
isokysymysmerkki?
61928
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jossa tämä onnistui, mutta tunnen melko paljon ihmisiä.
Ei ole kovin yleistä.
Mutta me ollaann kaikki yksilöitä, kaikki on siis mahdollista, vaikkei luultavaa.
Yleensä on liikaa revitty ja siltoja poltettu jos taas ei ole, ei kai alunperinkään ollut asialla niin väliä..
Kyllähän ihmiset voivat muuttua, mutta se vaatii aikaa ja yleensä jotain radikaalia elämänmuutosta, mikä on riittävän radikaalia..noniin..Asian pitäisi olla aito sekä lähtöisin ihmisestä itsestään, ei se muuten onnistu.
asiallisesta kannanotosta. Vaimollanikin oli tälläinen posit. malli tuttavapiiristään eli olivat muuttaneet erilleen ja löytäneet toisensa uudelleen sitä kautta,. Sillä erotuksella kyllä että eivät olleet menneet harkinta-aikaan asti eli eivät vieneet avioeropaperia eteenpäin. Minun on vain uskottava huomiseen...
Nyt olemme jo eronneet lopullisesti mutta aiemmin, meillä ehti olla kaksi kertaa harkinta-aika käynnissä ja löysimmekin toisemme uudelleen. Tottahan toki se on mahdollista. Rakkaus saattaa leimahtaa uudelleen varsinkin jos ette ole nähneet vähään aikaan, mutta eroyritykset jäävät aina kummittelemaan taustalle...
Ei meille jäänyt kummittelemaan, kun otimme asian heti niin että on HARKINTA-AIKA, ei ERO YRITYS. Joskus on hyvä katkaista riitely kierre, ettei se mene liiallisuuksiin ja revi vielä enenmpi suhdetta rikki.
niinpä, kyllä meilläkin oli tärkeintä vaa saada näkö- ja keskusteluyhteys poikki. Pääsen vappuna muuttamaan ja aion todella pysyä erossa hänestä, koska teen vaan hallaa ja revin suhdettamme lisää rikki. Voimia siihen tarviin sen kyllä tajuan, mutta toivottavasti jaksan...Kun on kaikki kämppäkysymyksetja semmoset, mutta onneks ei tästä siunaantunu lapsia ainaskaan vielä..ehkä sitte HARKINTA-AJAN jälkeen;=)
Puolisoni laittoi avioeropaperit tammikuussa menemään, oli ihan varma, että mitään ei ollut enää tehtävissä. Puolisoni oli ihastunut toiseen ja halusi erota. Rakastin puolisoani yhä, mutta hänen sanoistaan vakuuttuneena aloitin omaa elämää ja etsin itselleni uuden asunnon. Tapailimme kuitenkin ystävinä, annoin hänelle tilaa ja olin tukena, se johti rakkauden syttymiseen uudelleen. Nyt asumme jälleen yhdessä, emme anna eron astua voimaan. Olemme onnellisia ja rakastamme toisiamme. Vastoinkäymiset vain syvensivät rakkauttamme, rakastamme myötä- ja vastoinkäymisissä. Uskon, että vaikka suhteessa on kriisejä ja vaikka tunteetkin on välillä viilentyneet on vaikeuksista mahdollista päästä yli, jos vain molemmat antavat rakkaudelle mahdollisuuden.