Ylensä pyritään siihen, että savustetaan sitten se kiusattu ulos työpaikastaan tavalla tai toisella. Minusta pitäisi puuttua siihen kiusaajaan, ottaa hänet puhutteluun, sen jälkeen yksi varoitus, sitten terapiaan ja jos ei kiusaaminen lopu, mahdollinen siirto yksinäisiin tehtäviin ja jos ei työt maita, ulos. Siis tämmöissä tapauksissa kiusaaja käsittelyyn, eikä kiusattu. Yleensä työtoveritkin ovat siinä suhteessa sairaita, että ne lähtevät kiusaajan mukaan siinä pelossa, että tulevat itsekin kiusatuksi. Päällikön, tai vastuuhénkilön tehtävä on hoitaa asia mallikkaasti ja taata normaaleille ihmisille työrauha.
työpaikkakiusaaminen
merja
51183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se on työnantajan kyvyttömyyttä, jos ja kun ei kiusaajia ei saada, tai halutakaan saada kuriin.
Itse ihmettelin sitä miten paljon sallittiin tahallista työnteon häirintää kenenkään puuttumatta.
Kun minä uskalsin kiuaamisasiasta asiallisesti huomauttaa niin minusta tehtiinkin kiusaaja - huumoria ymmärtämätön idiootti kaikin mahdollisin räkytysnimittelyin keinoin ja osaporukan voimin. Ja kyllä porukoita kuulemma "naaratti" kun saivat isoon taloon silmätikun,jonka niskaan kaadettiin kokonainen likaämpäri.
Olen kokenut itse työpaikkakiusaamista. Eka kokemus oli ikään liittyvä. Olin "porukasta" poikkeava työntekijä, laitettiin tekemään yksinäistä työtä. Ei kutsuttu mukaan tauoilla ja osoitettiin muutenkin käyttäytymisen kautta ettet kuulu joukkoon. Havaitsin, että ellet älyä itse lähteä, aletaan vaatimaan asioita joista ei ole informoitu ollenkaan, ne infoasiat on hoidettu tauolla, jossa et sattumoisin ollut mukana. Keskusteluun osallistuminen tehtiin mahdottomaksi, koska kukaan ei halunnut kuunnella minua. Näin kävi erään yksityisen firman palveluksessa, jossa olin selkeästi nuorin työntekijä, 20-30 vuotta muita nuorempi. Katsoin, että paras ratkaisu on etsiä toinen työpaikka ja niimpä vaihdoin paikkaa enkä ole katunut.
Toinen kokemukseni on julkishallinnon puolelta (sosterv), jossa esimies vaihtui. Tämä esimies otti heti silmätikukseen (syytä en tiedä). Alusta saakka kaikista tekemisistä tuli pelkästään negatiivista palautetta. Työtehtäviin ei saanut ohjetta tai jos sai, yllätys yllätys, seuraavana päivänä ohje ei enää pitänyt paikkaansa. Kaiken huipentuma oli se, että koko työtiimin tekemät päätökset olivatkin yksin vastuullani. Sain niistä takautuvasti vastata menneiden vuosienkin ajalta. Asiat kyllä käsiteltiin ja apua sain, mutta olin täysin vakuuttunut siitä, että mikään ei tule muuttumaan tämän esimiehen käyttäytymisessä. Hän ei arvosta alaistensa tekemää työtä. Sama käyttäytyminen jatkuu, mutta kohde on vain vaihtunut. Mihinkäs se kissa karvoistaan pääsis.
Sanoin itseni irti ja siinä vaiheessa kyllä lirkuteltiin niin, että hunaja valui suupielistä. Olen kaiken kokemani opettamana päättänyt, että oma terveyteni on kaikkein kallein asia. Mikään mahti maailmassa ei velvoita sietämään huonoa ja epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällä hetkellä olen tyytyväinen työhöni ja esimieheeni eri työpaikassa.
olen sinun kanssa samaa mieltä..hyvää kevättä sulle.t.make
kuin yksi "sairas" tyyppi, joka saa agiteerattua muutkin mukaansa.
Mulla on sellainen pirulainen työpaikalla.
Aina kun esimies on pois, tekee kaikenlaista kiusaa.
Jos menee valittamaan esimiehelle tästä, saa vielä esimiehenkin kimppuunsa ja seuraa päivätolkulla simputusta.
Aion ottaa järeämmät aseet käyttöön tästä eteenpäin.
Katsotaan, eiköhän kiusaajalla hymy ala hyytymään,
kun vaihtuu kalenterissa toukokuulle.
Lopputili kiusaajille ja myös niille jotka eivät puolusta kiusattua. Se on paras konsti.