Ensinäkään en ole varma onko tämä oikea paikka kirjoittaa tästä, mutta kirjoitanpa kuitenkin :)
Elikkäs, olen 16v. nuori ja kuulemma ihan komean näköinen ja söpö poika, jolla on ihan hyvin mahdollisuuksia suhteeseen. Mutta ongelma on siinä, että en itse halua ns. "vakavaa suhdetta". Minua on useaankin kertaan kutsuttu ulos, mutta olen jokakerta kieltäytynyt. Syynä on se, että en vielä itse halua ollenkaan ajatellakaan saavani, sellaista tyttöä kenen kanssa olisin "loppuikäni" taikka esim. lukion loppumisen jälkeen. Tiedän kyllä, että se on erittäin epätodennäköistä, että mikään suhde kestää lukion jälkeen. (Niinhän se Dr. Philkin sanoi, että n.99% suhteista päättyy lukion jälkeen :D.)
Mutta kuitenkin itselläni on sellainen tapa, että tykkään tyttöjen kanssa juttelusta ja heidän naurattamisestaa sekä flirttailla ja yleensä jopa vedän siihen pisteeseen, että tyttö kutsuu minut ulos, mutta sitten kieltäydyn, koska en halua ajatella saavani pitkää suhdetta.
Elikäs varsinainen kysymus on se, että kuinka usea esim. alle 22-vuotias nainen taikka mies OIKEASTI haluaa sen suhteen kestävän monia monia vuosia? Kun useinhan juuri esim. nämä 16-vuotiaiden suhteetkin ovat tyyliin: "Rakastan sua, en jätä sua koskaan ja haluun olla sun kaa koko loppu elämän."
Itsellä on kuitenkin monia tyttöjä tai tyttö kenen kanssa olisi kiva seurustella :).
Olen todella kiitollinen asiallisista vastauksista :).
Elikkäs, olen 16v. nuori ja kuulemma ihan komean näköinen ja söpö poika, jolla on ihan hyvin mahdollisuuksia suhteeseen. Mutta ongelma on siinä, että en itse halua ns. "vakavaa suhdetta". Minua on useaankin kertaan kutsuttu ulos, mutta olen jokakerta kieltäytynyt. Syynä on se, että en vielä itse halua ollenkaan ajatellakaan saavani, sellaista tyttöä kenen kanssa olisin "loppuikäni" taikka esim. lukion loppumisen jälkeen. Tiedän kyllä, että se on erittäin epätodennäköistä, että mikään suhde kestää lukion jälkeen. (Niinhän se Dr. Philkin sanoi, että n.99% suhteista päättyy lukion jälkeen :D.)
Mutta kuitenkin itselläni on sellainen tapa, että tykkään tyttöjen kanssa juttelusta ja heidän naurattamisestaa sekä flirttailla ja yleensä jopa vedän siihen pisteeseen, että tyttö kutsuu minut ulos, mutta sitten kieltäydyn, koska en halua ajatella saavani pitkää suhdetta.
Elikäs varsinainen kysymus on se, että kuinka usea esim. alle 22-vuotias nainen taikka mies OIKEASTI haluaa sen suhteen kestävän monia monia vuosia? Kun useinhan juuri esim. nämä 16-vuotiaiden suhteetkin ovat tyyliin: "Rakastan sua, en jätä sua koskaan ja haluun olla sun kaa koko loppu elämän."
Itsellä on kuitenkin monia tyttöjä tai tyttö kenen kanssa olisi kiva seurustella :).
Olen todella kiitollinen asiallisista vastauksista :).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä ainakin kolmikymppiseksi asti vaan halusin pillua, keinolla millä hyvänsä melkein.
Tulihan sitä lupailtua vaikka kuut ja tähdet ynnä saatuakin :D
Vakiinnuin vasta 35 sena.
iässä oikeasti oteta niin vakavasti. Eihän sitä edes tunne itseään, saati tiedä mitä haluaa. Tottakai on lupa seurustella, älä ota niin vakavasti. Silloin kun aletaan puhua yhteen muuttamisesta, voi jo alkaa miettiä, onko valmis niin vakavaan suhteeseen. Seurustele ja pidä hauskaa, katsele minkälaisia tyttöjä maa päällään kantaa.
Olen samanikäinen tyttö, ja ystävälläni (poika) on sama ongelma kuin sinulla. Itse olen "vakavassa suhteessa" mutta en ole ikinä sanonut poikaystävälleni, että "en ikinä jätä sua ja rakastan sua nyt ja ikuisesti", koska se on äärettömän typerän kuuloista, sillä enhän minä voi tietää, miltä minusta ens vuonna tuntuu.
Uskoisin että monet ikäisemme tytöt(ja varsinkin nuoremmat) eivät oikeasti ole niin tosissaan kuin antavat ymmärtää. Se on vain sitä, että on kiva hengailla jonkun kivan tyypin kanssa. Turha on miettiä tulevaisuutta, se tulee jos on tullakseen, tai sitten ei.
Mun mielestä paras elämän ohje minkä voi antaa on: elä tässä hetkessä. Et sinä ikinä voi tietää tulevaa, ikinä et voi olla varma, oletko juuri sen tietyn henkilön kanssa loppuikäsi. Joten tee niinkuin tällä hetkellä tuntuu hyvältä. Se kuulostaa aika pahalta, mutta suosittelen. Kyllä kaikki aina järjestyy, mä luotan siihen :)
minä oon seurustellu 3v, ja ollaan asuttukin puolet siitä yhessä. minä ainakin haluan elää tämän miehen kanssa lopun elämääni. olen sellainen yhden miehen nainen, en tarvitse mitään seksiseikkailuja.
olen samaa mieltä, ettei kannata murehtia. Elä hetkessä, ja tapaile tyttöjä. Kyllä sitten jossain vaiheessa, joko ennemmin tai paljon myöhemmin, tulee sellainen levollinen olo, että tähän vois vaikka jäädäkin.
Mun ystävä on seurustellut 12 vuotta miehensä kanssa. Tää silloinen poika pyysi 15-vuotiaana ystävääni tanssimaan yläasteen diskossa :) Ihan kevyttä tapailua heillä oli, sellaista nuoruusjuttua. Ihmettelevät hieman itekkin, että ovat yhä yhdessä :) ei siis mitenkään negatiivisesti. On heilläkin ollut ongelmia, myös yksi syrjähyppy. Se saattaakin monissa ekoissa suhteissa viedä eri teille, että haluaa tietää onko ruoho vihreempää aidan toispuolella.
Mut sä oot nuori, elä ja nauti elämästä! Mun pitäis kans noudattaa sitä, eikä murehtia turhia...