ensin faktoja: asutaan kumpikin eri asunnoissa ja ollaan seurusteltu 3v. iät 19v kummallakin.
eli siis poikakaverin kans päätettiin kysyä asiaa täältä,että miten muijan kuuluis reagoida sellasissa tilanteissa kun esim...
a) poikakaveri lupaa että "tulen teille sitten maanantaina" sitten kun on maanantai, hän sanookin että "en voikkaan tulla, koska pitää siivota kissanhiekkalaatikko kotona, tuun huomenna" tai sitten taas lupaa "tulen teille sunnuntaina" ja sitten ilmoittaakin "en voikkaan tulla kun bensa on loppu enkä voi tankata ennen maanantaita!" (ja sitä ennen olisi ollu moooonta päivää aikaa tankata auto,ei siis ollu yllätys että bensa olis loppu!!) ja siis tää sama kaava toistuu JATKUVASTI, muija vaan venailee sitten kotonaan että jee,tänään toinen tulee käymään,mutta ei, eipäs tuukkaan... joka kerta siis sama virsi "en tuu tänään,KOSKA..."
onko siis muijalla oikeus hermota tästä asiasta??? mielestäni sovituista jutuista pitäs pitää kiinni...
sitten toinen..
b) onko oikein,että mies hulmuaa kavereidensa kanssa kaiket yöt tehden jotain, pelaten, ajellen,mitä tahansa, yöhön asti. sitten kun hän kovalla vaivalla peruutuskertojen jälkeen tulee meille, hän tulee ja NUKKUU,NUKKUU,NUKKUU..... toinen siinä sit vaan ihmettelee että tässäkö tää tapaaminen sit olikin....sit pitäs vaan siinä vieressä nukkua mut kun ei väsytä keskellä päivää! (kun en valvo öitä kavereiden kanssa!!) ja välillä hän nukkuu ihan pelkästä nukkumisen ilosta vaikkei olis valvonu ja takana olis normaali yö....
kysyn siis että saako muija kitistä jos toinen tulee kylään vain nukkuakseen??? aika epäreilua...
mistähän muusta jutusta mun piti vielä kysyä.
c) Onko ok, että kun ollaan muuttamassa yhteen, toinen latelee sääntöjä "mä sit ainakin saan tehdä just niin paljon auto-hommia kun mä haluan ja sulla ei ole mitään sanomista siihen!" tai "mä ainakin levitän tietokonepöydälleni niin paljon romua kun haluan eikä sulla ole sanottavaa siihen!" tai "mä olen muuten sit just niin paljon tietokoneella kun haluan eikä siitä oo valittamista!!" ..onko siis oikein että toinen päättää tollasia asioita noin jämäkästi ja toisen tarvis vaan suostua? pitäskö munkin sitten päättää että "mäkin saan hulmuta kavereiden kanssa baareissa niin paljon kun huvittaa ja sä hoidat kotityöt!" tms... ei kävis oikeestaan niinkun mielessäkään määräillä..
noh,mut siis kommentoikaahan vähän että oonko mä tosiaankin niin naurettava ja tyhjästä valittaja niinkun väitetään...
eli siis poikakaverin kans päätettiin kysyä asiaa täältä,että miten muijan kuuluis reagoida sellasissa tilanteissa kun esim...
a) poikakaveri lupaa että "tulen teille sitten maanantaina" sitten kun on maanantai, hän sanookin että "en voikkaan tulla, koska pitää siivota kissanhiekkalaatikko kotona, tuun huomenna" tai sitten taas lupaa "tulen teille sunnuntaina" ja sitten ilmoittaakin "en voikkaan tulla kun bensa on loppu enkä voi tankata ennen maanantaita!" (ja sitä ennen olisi ollu moooonta päivää aikaa tankata auto,ei siis ollu yllätys että bensa olis loppu!!) ja siis tää sama kaava toistuu JATKUVASTI, muija vaan venailee sitten kotonaan että jee,tänään toinen tulee käymään,mutta ei, eipäs tuukkaan... joka kerta siis sama virsi "en tuu tänään,KOSKA..."
onko siis muijalla oikeus hermota tästä asiasta??? mielestäni sovituista jutuista pitäs pitää kiinni...
sitten toinen..
b) onko oikein,että mies hulmuaa kavereidensa kanssa kaiket yöt tehden jotain, pelaten, ajellen,mitä tahansa, yöhön asti. sitten kun hän kovalla vaivalla peruutuskertojen jälkeen tulee meille, hän tulee ja NUKKUU,NUKKUU,NUKKUU..... toinen siinä sit vaan ihmettelee että tässäkö tää tapaaminen sit olikin....sit pitäs vaan siinä vieressä nukkua mut kun ei väsytä keskellä päivää! (kun en valvo öitä kavereiden kanssa!!) ja välillä hän nukkuu ihan pelkästä nukkumisen ilosta vaikkei olis valvonu ja takana olis normaali yö....
kysyn siis että saako muija kitistä jos toinen tulee kylään vain nukkuakseen??? aika epäreilua...
mistähän muusta jutusta mun piti vielä kysyä.
c) Onko ok, että kun ollaan muuttamassa yhteen, toinen latelee sääntöjä "mä sit ainakin saan tehdä just niin paljon auto-hommia kun mä haluan ja sulla ei ole mitään sanomista siihen!" tai "mä ainakin levitän tietokonepöydälleni niin paljon romua kun haluan eikä sulla ole sanottavaa siihen!" tai "mä olen muuten sit just niin paljon tietokoneella kun haluan eikä siitä oo valittamista!!" ..onko siis oikein että toinen päättää tollasia asioita noin jämäkästi ja toisen tarvis vaan suostua? pitäskö munkin sitten päättää että "mäkin saan hulmuta kavereiden kanssa baareissa niin paljon kun huvittaa ja sä hoidat kotityöt!" tms... ei kävis oikeestaan niinkun mielessäkään määräillä..
noh,mut siis kommentoikaahan vähän että oonko mä tosiaankin niin naurettava ja tyhjästä valittaja niinkun väitetään...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ette selvästi ole kumpikaan vielä valmiita kiinteään suhteeseen.
Älä nyt hyvä tyttö, sitoudu noin lapselliseen ja itsekkääseen kaveriin, joka ei välitä pätkääkään sinun tunteistasi.
Kaikki noi kohdat, mitkä mainitsit, on ihan hyviä syitä ottaa herne nekkuun. Välinpitämätöntä.
Nyt alat elämään itsekin ja omilla ehdoillasi äläkä ole koko ajan passissa valmiina, jos herra tarvitsee. Mene omien kavereidesi kanssa ja sano vaikka ihan piruuttasi joskus, että ei sovi, jos hän niin ehdottaa.
Älä jää kynnysmatoksi, pidä kiinni omasta ihmisarvostasi.
Ja toivottavasti ei ainakaan lasta!!!!
No en minä ainakaan tuollaisen miehen kanssa olisi, ei kuulosta ensinnäkään siltä että on valmis yhteen muuttamaan ainakaan! parisuhteessa vietetään aikaa yhdessä, tehden kaikkea mukavaa, mutta myös normaali oleminenkin on osa sitä.
kasvakaahan vielä muutama vuosi, tuohan näyttää siltä että yksin oleminen ja tekeminen on tärkeämpää kuin yhdessä oleminen ja tekeminen.
kasvanut luultavasti ilman sääntöjä..
Sun poikakaveris on lapsellinen (tosin ikääkin vasta 19v, mut silti..). Itse en katselis päivääkään tollasta käytöstä. Eihän toi oo ees mitään seurustelua! Jos sä käyttäytyisit samalla tavalla kun poikakaveris, niin ettehän te näkis ikinä! Ja voit kertoo poikakaverilles, et varsinkin kun yhdessä asutaan, niin ei tosiaan voi (menestyksellä ainakaan) ladella kaikenmaailman sääntöjä, joita toisen pitää sit noudattaa. Suhteessa on kysymys kunnioituksesta ja toisen huomioon ottamisesta. Sä voit tietty alistua asemaas mut enpä suosittele.
kasvamaan muutamaksi vuodeksi, niin ehkä se selventää, mitä elämältään haluaa sen sijaan, että kaikessa on vain MINÄ, MINÄ ajatus taustalla.
Sinuna latelisin poikaystävällesi yhtä suoraan, mitä SINÄ haluat ja jos ei yhteistä ymmärrystä löydy asioille, niin ei suhteenne voi mitenkään onnistua.
No joo, sinuna harkitsisin vielä tuota yhteenmuuttamista. Kaveri ei näköjään ole lähellekkään valmis sitoutumaan suhteeseenne. Ja lisäksi hän vaikuttaa vielä melko lapselliselta. Sinuna käyttäisin häneen samoja aseita jotta näkisit miten herra niihin suhtautaa. Eli älä odottele häntä vaan anna hänen odotella välilllä sinua. Katso sitten muuttuuko kieli kellossa. Jos ei niin ei luultavasti ole paljoa toiveita tuollaisen suhteen onnistumisessa. Tämä tosin oli vaan minun mielipide. Loppujen lopuksi itse päätät mitä teet....
Täysin samaa mieltä edellisten vastaajien kanssa. Poika aivan liian nuori ja sitä mukaan lapsellinen sitoutumaan. ÄLÄ VAAN TUHLAA ELÄMÄÄSI HÄNEEN. Eläkää molemmat vielä nuoruutta muutama vuosi ja katsokaa sitten.
Tilanne olisi eri silloin, jos olisitte esim. 10 vuotta vanhempia ja mies käyttäytyisi noin. Tällöin hänellä olisi päässä pahasti jokin vinksallaan. Ja tällöin naisella, joka siis viitsisi tuollaista katsella, olisi oikeus hermota ko. asioista.
kannattaisi miettiä vielä sitä yhteenmuuttamista. Todennäköisesti ette kestä enää toisianne asuttuanne jonkin aikaa yhdessä. Kaikkien ei ole pakko asua yhdessä! Ja mielestäni näistä lähtökohdista olisi hyvä jättää väliin. Ajatusleikki: millaista se tulee oikeasti olemaan? Sinulle painajainen, miehelle piika ja kaikki huvit -> ei hyvä.
Sitten ne vastaukset: A. Sovitusta on pidettävä kiinni B. Nukkumiselle ja parisuhteen laatuajalle on omat, erilliset, aikansa C. On hyvä tehdä säännöt selväksi mutta sanelupolitiikka ei toimi. Eikä yksipuolinen edunvalvonta. Yhteinen koti, yhteiset kotityöt.
Ensimmäisenä tuli mieleen, että miksi edes olette yhdessä? Eihän miekkonen selvästikään välitä paskan vertaa susta tai sun tekemisistä.
Jos hän kerran mieluummin notkuu kavereiden kanssa, peruu tapaamisia jatkuvasti ja jos armollisesti nyt jaksaa/viitsii saapua kyläilemään, nukkuu suurimman osan ajasta, niin eihän tuossa ole mitään järkeä. Mä ainakin potkaisisin moisen hyypiön pihalle. Seksiä saa kyllä muualtakin, ei sen takia tartte moista pelleä jaloissa pyörimään.
Ja tuollainen 'mä sit ainakin teen sitä ja sitä, jos yhteen muutetaan' on todella lapsellista. Ei kyllä kannata mistään kimpassa asumisesta puhua tuolla asenteella. Lapsi (se miespuolinen siis) taitaa todella vielä kaivata äidin hoivaa eikä mitään parisuhdetta.
Itse sanoisin neuvoksi, että jätä ihmeessä moinen pentu! Löydät varmasti paremman. Eihän jätkä ole yhtään sitoutunut suhteeseenne, vaan mennä viipottaa omien kavereiden kanssa ja viisveisaa teikäläisestä. Ja älä ainakaan yhteen muuta moisen kanssa. Saat vain ongelmia. Ala elää sinäkin ihanaa nuoruutta äläkä sitoudu liian aikaisin tyyppiin, joka ei sinusta välitä. Katsele rauhassa maailmaa, lähde vaikka ulkomaille opiskelemaan. Mutta muista: älä koskaan itke tuollaisten äijien perään! Ne eivät ole sen arvoisia!
Ei elämän ole tarkoitus olla pelkkää valitusta ja kärsimystä. Nuoruus on ihanaa aikaa ja siitä pitää nauttia! Lähde haistelemaan maailman tuulia. Jätä pennut omiin oloihinsa ja elä itsenäisesti. Jääköön pentu sinne kavereidensa kanssa ajelemaan ja tyhjentämään kissanhiekkalaatikkoa ja nukkumaan.
Poika ei voi enää rehellisemmin ja selvemmin kertoa että hän haluaa elää elämänsä piittaamtta muista.Jaella lupauksia joita ei tarvitse pitää. Hänellä on kaikki oikeudet tehdä juuri niin!
Asuttehan te kumpikin omissa asunnoissanne joka mahdollistaa hänen haluamansa elämätyylin.
Tuossa ei hänen mielestään ole mitään väärää.
Sinä taas haluat ystävää jonka sanaan voi luottaa. Sinä olet valmis jakamaan elämäsi toisen ihmisen kanssa syvällisemmällä ja luotettavammalla tasolla. Siinäkään EI ole mitään väärää.
Huomaatko eron teidän kahden välillä?
Teissä kummassakaan ei ole mitää vikaa. Te vain haluatte eri asioita. Yhteenmuutto olisi suora huuto ja rukous hakea riitaa ja epäsopua.
Miksi edes haaveilette tuosta?
hän ei selvästikään ole kiinnostunut sinusta tai sun tunteistas
kiitos vastauksista, lisää otetaan vastaan!
Ei kannata muuttaa yhteen noin itsekkään pojan kanssa. Ei halua ottaa sinun tunteitasi näköjään eikä sinua huomioon. Varmasti löydät paremman itsellesi.
Ette ole valmiita muuttamaan yhteen, kun pelkkä suhteen ylläpito kuulostaa noin hankalalta.
Poikaystäväsi sanojen perusteella hän on liian nuori jopa suhteeseen, kun latelee kaikenmaailman sääntöjä, eikä osaa edes pitää lupauksistaan kiinni.
Suosittelisin vaihtamaan miestä, ellei ala käytös muuttua. Itse olen kokenut tuon "minä teen mitä huvittaa" asenteen miehellä, joka istui koneella päivät pitkät ja meni milloin huvitti. Siitä ei tullut muuta kuin vihaiseksi. Onnellinen että en ole enää siinä suhteessa.
Vaikuttaa normaalilta nuorelta mieheltä. Miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä - ja tekemiseen tarvitaan omaa aikaa ja oma reviiri. Eikö ole hyvä että hän kertoo sinulle suoraan mitä haluaa, ettei tule myöhemmin ongelmia? Ota tai jätä, mutta älä ala pakottaa miestä haluamaasi muottiin ja kiskomaan hernettä nenään itsetarkoituksellisesti, koska siitä tulee vain ongelmia.