Niin, kaikki todella jäi auki. Hän oli sekaisin tunteistaan, ei olisi tahtonut lopettaa mitään, mutta kaipasi kuitenkin entistänsä, heidän ero kuitenkin hyvin tuore. Tiesin itse mitä haluan. Annoin Hänelle vapauden, päästin Hänet vapauteen kertoen että en käännä selkääni. Hän on niin tärkeä, en vaatinut Häneltä mitään. Mutta "pelkäksi kaveriksi" minusta ei ole. Kaipaan Häntä, mutten ota yhteyttä, se ei olisi vapautta. Sanoin että se on Hänestä kiinni. Kyllä hän välitti ja olen tärkeä, ei Hän olisi tahtonut menettää minua. Nyt olen miettinyt teinkö oikein..? Olisiko pitänyt antaa aikaa jollain toisella tavalla, en saa vastausta kysymykseeni..? En tahdo menettää Häntä, Hän oli unelmani ruumiillistuma ja persoona. Annoin aikaa pelastaakseni kaiken, Hän ei ollut vielä valmis uuteen suhteeseen, nyt ei ollut kysymys siitä etteikö Hän olisi tahtonut minua, päinvastoin.
Kaikki..
jäi auki.
51426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tapauskohtaista, mutta omasta mielestäni teit oikein. On hyvä antaa toiselle tilaa ajatella asioita rauhassa ja kelata niitä juttuja, jotka esimekiksi edellisissä suhteissa menneet pieleen. Muuten käy helposti niin, että ne vanhat luurangot vaikuttavat aina uudessa suhteessakin.
On jokin ajatelma, jota en nyt täsmällisin sanoin muista, mutta joka sopii sun tilanteeseesi vallan mainiosti. Se menee jotenkin näin: Jos todella rakastat jotakuta anna hänen mennä ja jos hän palaa luoksesi rakasta häntä ikuisesti.
Ei nyt mene ihan noin sanatarkasti, mutta ajatus on sama. Jos tämä mies vielä luoksesi palaa, niin teille on varmasti varattu yhteinen tulevaisuus. Tässä tapauksessahan hän palaa tauon jälkeen nimenomaan sun luoksesi ja tiedät, ettet olisi mikään exän korvike.
Mutta onnea matkaan!!
"päästä lintu vapaaksi. Se jos se tulee takaisin, se on sinun. Jos ei, se ei koskaan ollutkaan". Pätee aika hyvin ihmisiinkin. Tunteet tuo kyllä takaisin, jos niitä on alkuperin ollut.
Minä päästin vapaaksi miehen,joka halusi aloittaa uuden nuoruuden viisikymppisenä ja aloitti sen heti huomattavasti nuoremman venäläisen kanssa..Kolme vuotta siitä on aikaa. Nyt lähetti viestin, että rakastaa minua. En tiedä, onko tosissaan, vai yrittää(kö) pitää viimeistä porttia auki.Miksi ihmisen pitää olla niin kovapäinen, että tuhoaa lasten, entisen vaimon ja samalla oman elämänsä.
En oo varma siis, et pidättekö vielä yhteyttä?
Jos ette, niin voi olla liian iso kynnys toiselle lähestyy sua, ku antoi eka pakit...
Must ihminen ei häviä mitää ottamal yhteyttä, puhumalla ja selvittämällä, vaan hiljasuus tuhoaa yleensä suhteita.. Mun kokemuksella... :(
Asiat pitäs keskustella, ja puhua tunteistä suoraan...
joskus ei uskalla ottaa yhteyttä...