Onnistuuko/kannattaako?

Kaveruus ei välttämättä heti onnistu. Olette kuitenkin vielä enemmän kuin ystäviä, mutta ette paljon enempääkään.. Ensin pitää antaa pölyn laskeutua. Mulla kävi sama juttu n. puolitoista kuukautta sitten. Jättäjä en ollut minä, vaan nuorempi poikaystäväni. Minäkin olen yli 18 ja pokaystäväni alle. Mutta ikäero ei liity tähän juttuun mitenkään.. Mutta ei se ystävyys heti voi sujua. Ei meilläkään. Minä kun rakastin häntä vielä niin kovasti.. Ja rakastan edelleen, mutta olen oppinut pitämään sen piilossa, enkä näytä sitä enää hänelle niin avoimesti. Nyt siis ystävyyskin sujuu paremmin. Alussa se oli vaikeaa, kun koko ajan hoin vaan, että rakastan sua ja tuu takas yms.. Ei hyvä! Ties vaikka tästä ystävyydestä tulis vielä jotain enemmän.. Ajan kanssa.. Rupee jo hieman näyttämään siltä. Älä siis menetä toivoasi kokonaan. Teistä voi vielä tulla joskus jotain (riippuu eron syistä) mutta älä näytä tunteitasi hänelle. Se vai pahentaa asiaa. Yritä olla mahdollisimman neutraali, niin asiat loksahtavat kohdilleen itsestään. Jos teidät on luotu toisillenne, niin mikään maailman mahti ei saa teitä pysymään erossa toisistanne, mutta jos ei, niin sille et sitten mitään mahda. Silloin sinulle on tarkoitettu joku muu jossain. Mutta kaiken tuon näyttää aika. Sillä siitä selviää. Koita nyt pärjäillä! Ja nokka pystyyn! Kyllä se elämä siitä. Mäkin otan päivän kerrallaan, niin jaksan.