Kun avioon mennessä ei miehellä eikä vaimolla ole avioehtoa, miten käy itseasiassa omaisuuden- esim. yhdessä ostetun asunnon suhteen, kun avioero on jo tapahtunut?
Mies maksoi velkoja, vaimo ei kyennyt pienten tulojen vuoksi.Asunto kuitnekin oli kummankin nimissä.
Vaimo vietti avioliiton aikana todella vauhdikasta elämää ja petti miestä. Myös asunnon remonttiin tarkoitetuista rahoista vaimo nosti 50%. Mies oli tehnyt saman tempun aiemmin laskuja hoitaakseen kertomatta vaimolle.
Ero tuli voimaan. Omaisuutta ei jaettu millään tavoin. Ei ainakaan juridisin perustein. Asunto on yhä, noin 5-6 vuoden kuluttua avioerosta,ex-aviomiehen hallinnassa ja omistuksessa.
Menikö kaikki oikein?
Mies maksoi velkoja, vaimo ei kyennyt pienten tulojen vuoksi.Asunto kuitnekin oli kummankin nimissä.
Vaimo vietti avioliiton aikana todella vauhdikasta elämää ja petti miestä. Myös asunnon remonttiin tarkoitetuista rahoista vaimo nosti 50%. Mies oli tehnyt saman tempun aiemmin laskuja hoitaakseen kertomatta vaimolle.
Ero tuli voimaan. Omaisuutta ei jaettu millään tavoin. Ei ainakaan juridisin perustein. Asunto on yhä, noin 5-6 vuoden kuluttua avioerosta,ex-aviomiehen hallinnassa ja omistuksessa.
Menikö kaikki oikein?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos kerran toinen osapuoli oli talon/asunnon maksajana yksikseen, jää se tietenkin hänelle. Nykyään ei naimakauppa tarkoita enää samaa kuin satoja vuosia sitten, ei bisnestä...!
Avioerossa omaisuus jaetaan tasan, velkoja ei huomioida tasinkoa laskettaessa, vaan nettovarallisuus.
Talosta omistaa edelleen laillisesti osuuden ne, kenen nimet on paperissa, ihan sama, kuka aikanaan on maksanut lainoja.
Puoliksi menee , ja jos vaimo jää todella kur-
jaan rahattomaan tilaan hän voi vaatia tasinkoa.
Ja saa isännän viihdyttämisestä korvauksen .
Elikkä hyvää bisnestä on mahdollista tehdä.
Kylla osituksessa huomioidaan niin VELAT, kuin varallaissuudetkin. Molemmille lasketaan netto-omaisuus ja toinen maksaa tasinkoa sen verran, että molemmat saavat yhtäpaljon (kun ei siis ole avioehtoa)
Ei siinä ole paljon enää tehtävissä, eropaperin jättöpäivä määrää mitä ositetaan, niin velat kuin omaisuus kaikkinensa. Suoritetaan tasaus ja jos sopimukseen ei ole päästy asioiden hoitamisessa, lopulla on pesänjakaja, joka määrää mikä kummallekkin tulee ja siihen on sitten pakko tyytyä.
Siksi olisikin parempi, että osapuolet pääsisivät ajoissa sopimukseen, ettei viimeiseen keinoon tarvitsisi ryhtyä.
Nettovarallisuus on omaisuus MIINUS velat !!
Eli ... kannattaisiko ottaa asioista selvää ennen kuin laukoo tietoaan. Ja ETENKIN ennen kuin menee solmimaan avioliiton ilman avioehtoa!!!
Kyllä itse otetut velat ovat mukana osituksessa, vaikka ne olisivat ennen avioliittoa (vrt. opintovelka).
Ei ne puoliksi mene, mutta ne vaikuttavat tasinkoon jolla ne omaisuudet tasataan avioehdottomassa avioerossa.
Otan hyvin yksinkertaisen esimerkin.
Mies: 20.000 EUR velaton auto
Nainen: 10.000 EUR velkaa
Yhteistä: 100.000 asunto ja siitä 60.000 velkaa
miehen omaisuus: 20 100/2 - 60/2 = 40.000
naisen omaisuus: 100/2 - 60/2 - 10 = 10.000
Miehen maksettava vaadittaessa naiselle 15.000 EUR jotta heidän netto-omaisuudet saadaan yhtäsuuriksi. Tämä summa on "tasinko".
Ei, miehestä ei tule naisen luottojen "velkavastuullista". Ei, miehen auto on ja pysyy hänen autonaan jos tahtoo. Mutta jotenkin tuo 15 tonnia on exälle raavittava....
Selkiskö ??
Toisen tai molempien nettovarallisuuden ollessa negatiivinen, tulkitaan nettovarallisuus tasingkoa laskettaessa nollaksi. Eli sikäli ei kannata kilpailla kumpi enemmän velkaa saa "generoiduksi".
Ellei ositusta ole tehty, sen voi vaatia nyt.
Se minkä "talaoudellisen" tilanteen mukaan ositus tehdään on päivä kun avioeron ekaa vaihetta haettu (ellette toisin sovi).
Sen päivän jälkeen otetut velat tai kartutettu omaisuus ei ole mukana osituksessa (ellette niin sovi).
Se kuka biletti tai petti, on merkityksetöntä tässä (ellei toinen halua ostaa hyvää "omaatuntoa" luopumalla osuuksistaan).
Kysyt "menikö kaikki oikein" ... kyllä meni, koska niin annoitte / annoit asian mennä. Suomessa oikeuksistaan luopuminen ei ole laitonta, vaikka toinen siitä hyötyykiin.