Olen asian ytimessä. Pettämishalukkuudessa ja muussa on kyse tulevaisuuden turvaamisesta. On kyse varavarjoteoriasta.
Varavarjoteorian mukaan jokaisella on oltava joku pieni mahdollisuus johonkin toiseen jos epäilee että alkuperäinen suunnitelma ei toimi (eli päävarjo ei aukea). Juuri tämän takia sijoittamisessakin hajautetaan sijoitukset, ettei tule turpiin niin lujaa.
Varavarjoteorian mukaan laskeutuminen todellisuuteen on turvallisempaa ja onhan aina se varavarjo johon voi nenänsä pyyhkiä kun itkettää.
Mutta jokin tekee tämän teorian silti moraalittomaksi...
Varavarjoteorian mukaan jokaisella on oltava joku pieni mahdollisuus johonkin toiseen jos epäilee että alkuperäinen suunnitelma ei toimi (eli päävarjo ei aukea). Juuri tämän takia sijoittamisessakin hajautetaan sijoitukset, ettei tule turpiin niin lujaa.
Varavarjoteorian mukaan laskeutuminen todellisuuteen on turvallisempaa ja onhan aina se varavarjo johon voi nenänsä pyyhkiä kun itkettää.
Mutta jokin tekee tämän teorian silti moraalittomaksi...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin järkeenkäyvä selitys sinulla. Monet ihmiset eivät ole tarpeeksi vahvoja elämään hetkisen yksin vaan aina on oltava joku johon turvautua. Heti kun suhteessa alkaa näkyä viilenemisen merkkejä, aletaan etsiä sitä vara-varjoa. Tähän syyllistyvät useanmiten miehet. Luin jostakin tutkimuksesta, jonka mukaan miehen lopettaessa suhteen miehellä on 80% tapauksista jo uusi nainen valmiina odottamassa. Kun taas nainen päättää tehdä eron, on naisella vain 30% tapauksista uusi mies kiikarissa. Että semmosta...