Anopin sanomaa minulle :
"En osaa lastani hoitaa..." (Hoidan sitä omalla tavallani joka mielestäni on aivan riittävän hyvin, ei "oikein" mutta ei missään nimessä väärinkään. Poikkeaa vain heidän(vaimo/anoppi) tavastaan kasvattaa/hoitaa lapsia.Kyllä tyttö arvostaa panostani ! Taitaa olla ainoa .
"Ottakaa lusikka kauniiseen käteen ja erotkaa..."
Hieno asenne jos avioliitossa on kriisi menossa.
no, ei sen puoleen 4.4 astu voimaan 1. vaihe erosta.
"Jos se olisi verrannut sinua Y:n olisi se jättänyt sut jo aikaa sitten..."
Keskustelin anopin kanssa siitä että minua on häirinnyt heidän tapa sotkeutua meidän asioihin ja että tapaani toimia asiassa kun asiassa on verrattu appiukkoon. Vaimon napanuoraa ei ole katkastu vieläkään vaikka ikää on yli 30. Päivittäin soitellaan useaan kertaan. Joka asiasta pitää äitille tai isille soittaa (huom. näin se puhuttelee porukoitaan vaikka on jo yli 30)
Näin meillä.
"En osaa lastani hoitaa..." (Hoidan sitä omalla tavallani joka mielestäni on aivan riittävän hyvin, ei "oikein" mutta ei missään nimessä väärinkään. Poikkeaa vain heidän(vaimo/anoppi) tavastaan kasvattaa/hoitaa lapsia.Kyllä tyttö arvostaa panostani ! Taitaa olla ainoa .
"Ottakaa lusikka kauniiseen käteen ja erotkaa..."
Hieno asenne jos avioliitossa on kriisi menossa.
no, ei sen puoleen 4.4 astu voimaan 1. vaihe erosta.
"Jos se olisi verrannut sinua Y:n olisi se jättänyt sut jo aikaa sitten..."
Keskustelin anopin kanssa siitä että minua on häirinnyt heidän tapa sotkeutua meidän asioihin ja että tapaani toimia asiassa kun asiassa on verrattu appiukkoon. Vaimon napanuoraa ei ole katkastu vieläkään vaikka ikää on yli 30. Päivittäin soitellaan useaan kertaan. Joka asiasta pitää äitille tai isille soittaa (huom. näin se puhuttelee porukoitaan vaikka on jo yli 30)
Näin meillä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Anoppisi ei kuulosta kovin fiksulta tai kypsältä naiselta, mielestäni kenelläkään ei ole oikeus haukkua vanhempien kasvatus- tai hoitomenetelmiä. Eikä tuo eroamaan kehottaminenkaan kuulosta järkevältä, meillä molempien vanhemmat aina toistavat, miten elämässä on ylä- ja alamäkiä ja rakkauskin välissä vastustaa.
Mutta sitten kysymykseen: miten ihmeessä vanhempiaan pitäisi sitten puhutella jos ei äidiksi ja isäksi? Minäkin olen jo 25v ja sanon vanhempiani edelleen äidiksi ja isäksi, lapsiakaan kun ei vielä ole (eikä heitä siis tarvi sanoa mummuksi ja vaariksi). Mikä mielestäsi on oikea tapa aikuisen puhutella vanhempiaan, jos ei äiti/isi kelpaa?
Kyllä se vähän meinaa vetää hymyä huulille, kun aikuinen ihminen käyttää isästään nimitystä isi. Isi on mielestäni lastenkieltä, eikä sovi enää aikuisen suuhun.
Ensimmäisen kerran kun erään aikuisen tuttavani suusta kuulin tuon "isin" tarkoittamassa tuttavan omaa eläkkeellä olevaa isää, meinasi mennä kyllä kahvi väärään kurkkuun.
Oliskohan tuo makuasia vai ei?
Joo, eräs nuori neito 32 vuotias, puhuu jatkuvasti isi ja äiti, se kuulostaa jotenkin vauvakieleltä. Taitaa johtua siitä että sana ei taivu tuohon suuntaan. Iskä väännös kuulostaa paremmalta ja oikeammalta.
Tosin kyllä tuohon isiin on tottunut vaikka kauan se nauratti.
Kyseinen neitokainen on vanhempiinsa yhteydessä puhelimitse useamman kerran päivässä, aluksi ihmetytti, jotenkin yhdistelmänä ehkä lisää.
Minulla ikää "vasta" 23, mutta puhun omista vanhemmistani "isi" ja "äiti" (tai iskä, isukki).Olen tapaan lapsesta asti oppinut, enkä näe mitään syytä opetella uutta sanaa, koska kuitenkin olen isälleni koko elämäni "se pikkutyttö" ja hän isä minulle. Itse en yhteydessä ole kuin kerran viikossa jos sitäkään ja napanuorankatkaisut ja kotoa pois muutot on hoidettu jo aikoja sitten. Omaakin perhettä juuri perustamassa. Toivottavasti minun mieheni ei lähde tämän murteeseenikin kuuluvan vanhempieni kutsumatyylin takia :)
No okei, minä en sano "isi" ja "äiti", vaan mamma och pappa (meillä puhutaan ruotsia kotona), kuulostaako tämä paremmalta? ;)
Mutta jos kerta "isi" kuulostaa mielestäsi lastenkieleltä, miksi aikuisen sitten kuuluisi kutsua miespuolista vanhempaansa? Etunimellä, vai jollakin muulla kutsumanimellä?
Minulle se, että omia vanhempiaan kutsuu äidiksi/isäksi ei vedä kahveja kurkkuun. En taas käsitä, miksi pariskunta kutsuu toisiaan "äidiksi ja isäksi" vaikkei lapsia edes ole. Mutta joo, onneksi tämä on vapaa maa ja saamme käyttää mitä nimiä/titteleitä haluamme omista vanhemmista.
Oma poikani oli lapsena sanonut isäänsä isiksi, mikä mielestäni oli ihan mukavaa. Kasvaessaan hän muutti sanan isäksi. Kun hän kuitenkin muutaman kerran yli kaksikymppisenä ilm. vahingossa, sanoi isi, minua alkoi hymyillyttää, vaikka en sitä näyttänytkään.
Nyt hänen omat lapsensa kutsuvat häntä iskäksi ja poika omaa isäänsä joko isäksi tai iskäksi.
Kyllä minun mielestäni vaikuttaa vähän lapselliselta, jos aikuinen ihminen puhuu isistä. Se on kuitenkin jokaisen oma asia ja isä voi olla hyvinkin tyytyväinen.
Niin, eli sinäkin olet sillä linjalla, että aikuisen tulisi puhutella vanhempiaan etunimillä tai sitten ei lainkaan? Tietysti pienille lapsille kannattaa puhua ukista/vaarista/paapasta jne. mutta mitäs sen jälkeen?
Minusta jo ajatus siitä, että kutsuisin vanhempiani heidän etunimiltään on outo ja luonnoton. Minullehan he ovat aina ja ikuisesti mamma ja pappa :)
meillä puhutellaan isiä isiksi mikä on ihanaa ja kertoo sanana paljon. Äiti on äiti ja ämpäri ja äitiliini ja ämpäriaivo, mamma ym ym. Kutsuja on yli 20. Itse jäin kiinni isä sanasta kun ope soitti ja siitä riemua riitti töissä. Nyt kaikki kutsuu miestään isäksi.Hyvällä tavalla humoristinen juttu.
Mä ymmärsin, että tässä vaan tarkoitettiin sitä "isi" muotoa eikä suinkaan muotoa "isä". Eli ei etunimellä vaan "isä"... eikä "isi".
Mä (kolkyt ja risat) sanon isääni isäksi en isiksi. Lapsena sanottiin isää isukiksi. Monet lapset kutsuu isäänsä iskäksi.
isäni ja äitini äitini,niin kauan kuin minussa henki pihisee. Vaikka joskus saisin lapsia,eivät he muutu minulle mammaksi ja papaksi. Sitä he ovat vain lapsilleni. Ja ikää minulla 36v.
Puhutko muutenkin lastenkieltä?
Minusta kuulostaa pahalta se k-kirjain siinä välissä. Mistä ihmeestä se on sinne tungettu. Isi voi tietysti varsinkin pojista kuulostaa liiaksi lepertelevältä, kun he pääsevät tuonne kouluikään. Mutta tuo 'iskä'-muoto on siis minun korvissani ruma ja kova.
Ei se kuitenkaan mikään oma keksintö ole. Tutki vaikka Googlesta sanaa iskä. Siellä sitä on sivukaupalla.
Täällä Itä-Suomessa isää sanotaan usein iskäksi ja äitiä äiskäksi. Kaipa se joku murteeseen liittyvä asia on. Olen joskus ennenkin kuullut, että joku ihmettelee näitä "väännöksiä". Minusta taas sana "isä" on jotenkin virallinen ja jäykkä, sopii paremmin kirjoitettuun kieleen kuin puheeseen, mutta makuasioistahan ei sovi kiistellä. Minä sanon vieläkin, yli kaksikymppisenä, iskä ja äiskä enkä pidä sitä lapsellisena.
Monet ketjussa tätä vanhempien nimitysasiaa kommentoineet ovat tajunneet asian ytimen, mutta sitten on muutama, joka ei ymmärrä yhtään mitään.
Asiaa voi tarkastella kahdestakin näkökulmasta. Puhuttelunimi on se nimi, jota ihminen käyttää, kun osoittaa puheensa jollekin. Siis, kun minä sanon isälleni jotain, kuten esimerkiksi "Tule isä nyt, niin lähdetään". Puhuttelutarkoituksessa nimitys lienee kahdenvälinen kauppa, jos isälle sopii, että aikuinen poika tai tytär käyttää nimitystä isi, niin mikä ettei. Mistään murteellisuudesta ei ole kyse, vaan lastenkielestä, vauvakielestä ja hoivakielestä. Tuskin kukaan on lapsena puhutellut isäänsä isäksi ja vaihtanut sen sitten aikuisena isiksi, vai onko? Päinvastoin sen sijaan tapahtuu, eli lapsenkielen nimitykset jäävät käytöstä pois tai rajaantuvat perhepiiriin. Kertokaapa muuten te "isien" aikuiset tyttäret ja pojat, että miten lapsenne puhuttelevat isiänne. Tuleeko isoisi luonnostaan isoisän sijaan, vai valitsetteko jonkun muun isoisää kuvaavan nimen?
Toinen asia kokonaan on se, miten aikuinen lapsi nimittää vanhempiaan, kun kyseessä ei ole puhuttelu. Siihen isi ei mielestäni sovi. Tai ainakin sanojan uskottavuus on pahasti katkolla. Miettikääpä vaikka Matti Vanhasta, joka joutui julkisuudessa kommentoimaan isänsä kirjoitteluja. Olisiko voinut nauramatta kuunnella, jos pääministeri olisi sanonut, että "En ole mitenkään vastuussa isini kirjoituksista." Heh heh.
Ja niille, jotka perustelevat nimitystään sillä, että ovat vanhempiensa lapsia koko ikänsä, eihän nimitystapa tai puhuttelutapa tätä asiaa muuta miksikään. Tiedän useita, jotka puhuttelevat vanhempiaan etunimeltä, eikä se ole biologista sidettä katkaissut. Uusioperheissä voidaan kutsua äiti- ja isäpuolia äideiksi ja isiksi, eikä heistä silti tule biologisia vanhempia.
Kieli on aina vähän mielipideasia, mutta kyky käyttää oikeaa kieltä oikeissa tilanteissa, ei ole.
tässä kohtaa,millaista kieltä käyttää."Toinen asia kokonaan on se, miten aikuinen lapsi nimittää vanhempiaan, kun kyseessä ei ole puhuttelu. Siihen isi ei mielestäni sovi." Ei sovi sinun mielestäsi,mutta monen muun mielestä voi sopia. Makuasia,sanon minä:)
toisilla hyvä maku toisilla ei