Nuo alemmat aiheet lukaisseena haluaisin herättää keskustelun siitä, että minkälaisia syitä pettämiseen on sellaisilla ihmisillä, jotka eivät sitä "harrasta" vaan katuvat tekoaan.
Uskottomuuspalstalle tätä kysymystä on turha laittaa, koska ne vastaukset jo tiedetään.
Oletko sinä joskus pettänyt kumppaniasi ja katunut sitä (sydämesi pohjasta)? Miksi teit niin ja toistuiko teko myöhemmin? Saitteko suhteenne kuntoon ja oliko SINULLA enää halua yrittää yhdessä? Vai oliko kumppanin anteeksi anto "lupa tehdä sama uudestaan"? Miten kumppanin tuskan katseleminen vaikuttti sinuun? Puhuitteko ennen pettämistä ongelmistä ja toiveistanne keskenänne jne.?
Nämä kiinnostaa, sillä uskon että paljon tapahtuu myös sellaista pettämistä joka todellakin kaduttaa ja jää siihen kertaan elii aina ei pettäjä uusi tekoaan seuraavan tilaisuuden tullen.
Toki hieman mietityttää se, että siihen on kuitenkin jo kerran pystynyt eli ei ole niin "pettämiskielteinen" ihminen. Varsinkin siinä tapauksessa jos ei vielä lapsia ja suhde on tuore...Mitä se kertoo tulevaisuudesta?
Kertokaahan mielipiteitänne.
Uskottomuuspalstalle tätä kysymystä on turha laittaa, koska ne vastaukset jo tiedetään.
Oletko sinä joskus pettänyt kumppaniasi ja katunut sitä (sydämesi pohjasta)? Miksi teit niin ja toistuiko teko myöhemmin? Saitteko suhteenne kuntoon ja oliko SINULLA enää halua yrittää yhdessä? Vai oliko kumppanin anteeksi anto "lupa tehdä sama uudestaan"? Miten kumppanin tuskan katseleminen vaikuttti sinuun? Puhuitteko ennen pettämistä ongelmistä ja toiveistanne keskenänne jne.?
Nämä kiinnostaa, sillä uskon että paljon tapahtuu myös sellaista pettämistä joka todellakin kaduttaa ja jää siihen kertaan elii aina ei pettäjä uusi tekoaan seuraavan tilaisuuden tullen.
Toki hieman mietityttää se, että siihen on kuitenkin jo kerran pystynyt eli ei ole niin "pettämiskielteinen" ihminen. Varsinkin siinä tapauksessa jos ei vielä lapsia ja suhde on tuore...Mitä se kertoo tulevaisuudesta?
Kertokaahan mielipiteitänne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen sellaista tyyppiä, joka ei vakaassa parisuhteessa ole koskaan ajatellut pettävänsä. Kyllä, näin kuitenkin kävi, koska huomasin, että miehelläni oli toinen nainen ns. salasuhde. Olimme olleet vajaa vuoden silloin yhdessä. Olimme muutoinkin jo riitojen takia eron partaalla, siinä vaiheessa minulla oli yksi yhden illan juttu, koska tunsin, ettei hän halunnut minua enää. Hommat selvitettiin, kun oltiin oltu muutama kuukausi omilla tahdoillamme ja saimme asiat sovituksi, eikä se ole meidän suhdettamme pilannut. Selvitimme puhumalla mitkä seikat johtivat molempien typerään toimintaan. Tapahtuneesta on nyt yli kolme vuotta ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä ja ongelmia ei ole sen erän jälkeen ollut. Suhteemme siis vahvistui ja olemme jatkaneet eteenpäin täydempinä ihmisinä. kyllä se juttu kaduttaa, molempia,eikä sellainen enää tulisi mieleen.
Kylläpäs oli hepposet perusteet pettämiselle..Että kun toinenkin niin minäkin..Hohhoijaa..Missähän niitä AIKUISIA ihmisiä on? Sekin syy NAURETTAVA,että tunsit ettei miehesi halunnut sinua. Minulle on käynyt sama kuin sinulle,mutta en alentunut sinun asteellesi vaan selvisin voittaja ja puhtaalla omallatunnolla! Ottakaa oppia pennut!
Joo, ja tää elämähän on kilpailu, missä pitää kaikki voittaa. Eihän kokemuksilla ja oppimisella olekaan mitään merkitystä, vaan pitää olla täydellinen jo syntyessään. :(
Hyvää jatkoo sulle vaan...
..naurettavaa, mutta mun kohdalla asia meni niin, että yksinkertasesti en vaan päässy yli miehen pettämisestä, ennen ku tein sen saman. Olin ihan rikki monta kuukautta ja vasta kun tein saman, pystyin unohtamaan, mitä mies mulle teki. En tietenkään kertonu miehelle asiasta, koska tämä oli sanonut ettei halua tietää jos niin teen. Mutta mieheniki katui niin paljon pettämistään ja oli paskana minun olostani, että sanoi, että jos se, että teen saman, helpottaa tilanteen, go ahead, muttei halua tietää siitä.
Olo helpottui ja suhde kukoisti pari vuotta, mutta nyt olen taas sortunut pettämiseen, miehestä en usko samaa. Olen aika umpikujassa...
petin entistä(nykyistä) toisen kans ja kadun sitä edelleen ja aina.en anna sitä itselleni anteeksi vaikka poikakaverini antaakin.
kiitos en halua jaappaamista tähän:olin humalassa baarissa ja lähdin toisen matkaan.minulla on exällä oli riitaa,erimielisyyksiä ja ongelmia.sain hoitaa niitä yksin koska exällä oli oma minä maailmansa.vika ei koskaan ollut hänen.olin masentunut ja kaipasin irtiottoa.siksi kai ratkesin.olisin toki halunnut jatkaa exän kanssa mutta en voinut,tunnustin heti aamulla mitä olin tehnyt.automaattisesti sain leiman otsaani.
en sen jälkeen enää pettänyt,enkä tule pettämään.
emme koskaan jutelleet tai puhuneet asioita halki.ex vain kiersi kaiken.sain miettiä niitä yksin ja masentua.
nyt ex halusi minut takaisin ja otinkin.yritämme uudestaan,ja yritämme olla tällä kertaa enemmän kuin vuoden yhdessä.
riitoihin ja muihin on vaikuttanut myös pitkä välimatkamme :(