Eli nyt lukemaan ja kaikki vaan osallistumaan tähän keskusteluun!
Kyse on siis silikoneista, niiden hankkimisesta.
Olen terve, nuori, järkevä, vahvassa parisuhteessa elävä nainen. Opiskelen, olen suorittanut yo-tutkinnon, elämä hymyilee, kaikki on okei. En tupakoi, en juo, en harrasta bileitä tai muuta juhlimista. Olen siis kaikin puolin järkevä nuori naikkonen.
Siksi tuo edellä oleva selittely, ettei joku kuvittele, että tässä kirjoittaa teini-iän yli päässyt irtosuhteita harrastava "pikku-horo".
Ongelmani on tietenkin pienet rinnat.
Haluan hankkia (EHDOTTOMASTI) silikonit tulevaisuudessa. Olen saanut mieheni ymmärtämään, että se tekisi minut todella onnelliseksi. Nyt en voi käydä saunassa, uimassa tai muuallakaan missä pitää olla vähäpukeinen. Käytän epämukavia täyteliivejä ja tungen rintsikoihin ties mitä täytteitä -geelihuulia, tekotissejä..SÄÄLITTÄVÄÄ!
Olen tutkinut paljon silikoneja. Vieraillut kaikilla sairaala-sivuilla, silikonitieto.netissä, ym. silikoni-sivuilla. Olen lukenut niin hyvää kuin huonoakin juttua.
Nyt haluan TÄMÄN HETKEN tarinoita. Ei mitään kuusi vuotta sitten Tallinnassa tehtyjä leikkauksia. Naiset rakkaat, kertokaa miten te voitte silikonien, ex-silikonienne kanssa? Mikä kuppikokonne oli aluksi ja entä nyt?
Hajoamiset ym. komplikaatiot pelottaa, mutta kun olen jo pari vuotta elänyt onnellisena siinä uskossa, että muutaman vuoden päästä saan rinnat, kauniit rinnat, eikä minun tarvitse hävetä pikkutissejäni. Osaan heittää huumoria tisseistäni -aivan kuin ne eivät olisi minun. En hyväksy niitä. Silti epäily ja pelot kaihertaa -itkettää välillä...tähänkö se unelma jääkin. Silikonit ovatkin epämukavat, epänormaalit, vaaralliset ja rumat???? En saata uskoa. Tottakai asia on lähes yksilöllinen, mutta silti. Kertokaa kaikki tarinat tänne, taas uudestaan. Tiedän että aiemminkin on kerrottu ja ollaan luettu, mutta nyt!! Kaikki tänne!
Kiitos kaikille jo etukäteen. Pelotelkaa, rohkaiskaa, lohduttakaa...haluan tositarinoita, joita ei ole suurenneltu tai muunneltu.
Kyse on siis silikoneista, niiden hankkimisesta.
Olen terve, nuori, järkevä, vahvassa parisuhteessa elävä nainen. Opiskelen, olen suorittanut yo-tutkinnon, elämä hymyilee, kaikki on okei. En tupakoi, en juo, en harrasta bileitä tai muuta juhlimista. Olen siis kaikin puolin järkevä nuori naikkonen.
Siksi tuo edellä oleva selittely, ettei joku kuvittele, että tässä kirjoittaa teini-iän yli päässyt irtosuhteita harrastava "pikku-horo".
Ongelmani on tietenkin pienet rinnat.
Haluan hankkia (EHDOTTOMASTI) silikonit tulevaisuudessa. Olen saanut mieheni ymmärtämään, että se tekisi minut todella onnelliseksi. Nyt en voi käydä saunassa, uimassa tai muuallakaan missä pitää olla vähäpukeinen. Käytän epämukavia täyteliivejä ja tungen rintsikoihin ties mitä täytteitä -geelihuulia, tekotissejä..SÄÄLITTÄVÄÄ!
Olen tutkinut paljon silikoneja. Vieraillut kaikilla sairaala-sivuilla, silikonitieto.netissä, ym. silikoni-sivuilla. Olen lukenut niin hyvää kuin huonoakin juttua.
Nyt haluan TÄMÄN HETKEN tarinoita. Ei mitään kuusi vuotta sitten Tallinnassa tehtyjä leikkauksia. Naiset rakkaat, kertokaa miten te voitte silikonien, ex-silikonienne kanssa? Mikä kuppikokonne oli aluksi ja entä nyt?
Hajoamiset ym. komplikaatiot pelottaa, mutta kun olen jo pari vuotta elänyt onnellisena siinä uskossa, että muutaman vuoden päästä saan rinnat, kauniit rinnat, eikä minun tarvitse hävetä pikkutissejäni. Osaan heittää huumoria tisseistäni -aivan kuin ne eivät olisi minun. En hyväksy niitä. Silti epäily ja pelot kaihertaa -itkettää välillä...tähänkö se unelma jääkin. Silikonit ovatkin epämukavat, epänormaalit, vaaralliset ja rumat???? En saata uskoa. Tottakai asia on lähes yksilöllinen, mutta silti. Kertokaa kaikki tarinat tänne, taas uudestaan. Tiedän että aiemminkin on kerrottu ja ollaan luettu, mutta nyt!! Kaikki tänne!
Kiitos kaikille jo etukäteen. Pelotelkaa, rohkaiskaa, lohduttakaa...haluan tositarinoita, joita ei ole suurenneltu tai muunneltu.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Niin ja se vielä, etten ole hankkimassa silikoneja ketään muuta varten kuin itseäni. Tottakai haluan antaa ilon isoista rinnoista myös miehelleni, mutta kyse ei ole siitä, että haluan herättää ihastusta, kiihottumista jne.
Haluan vain, että itsetunto nousis pikkasen, ja että voin elää normaalisti. Heittää roskiin kirotut toppausvehkeet ja elää "TÄYSIN RINNOIN"!
Olisit onnellinen, että sinulla on yleensä kaksi tervettä rintaa.
ymmärrän sinua aivan täysin, vaikka olenkin mies.
rinnat ovat "naiseuden symboli"(vanha fraasi mutta pitää paikkansa). itsekin pidän isoista rinnoista, pakko myöntää. minulla on hieman vastaavanlainen ongelma, eli pieni "värkki", ja pitkään olen halunnut mennä peniksen pidennysleikkaukseen. vielä se ei ole ainakaan taloudellisesti mahdollista, mutta joku kaunis päivä kyllä. eipähän tarvitse enää kaveriporukan kesken häpeillä saunailloissa ym. Tyttöystävä kyllä jaksaa aina muistuttaa että se on just sopiva ja ihana ym., mutta kun se ei riitä. eli oma mielipiteeni on että jos korjausleikkaus tekee elämän onnellisemmaksi, niin toki se kannattaa tehdä.
(tais kyllä mennä ihan aiheen vierestä tämä vastaus, mutta menkööt!!)
että viestisi loukkasi minua, en ole alkuperäinen kirjoittaja. Olen nuori neito.
"rinnat ovat "naiseuden symboli"(vanha fraasi mutta pitää paikkansa). itsekin pidän isoista rinnoista, pakko myöntää."
Minulla on pienet, mutta pidän niistä. Mielestäni ne ovat sirot. Raivostuttavaa vaan kun sinunlaisesi ihmiset antavat ymmärtää että niissä olisi jotain vikaa! Ovathan pienetkin _rinnat_ siinä missä isommat. Minulla on kuules muita ongelmia kuin jotkut alimittaiset rinnat. Pitäisikö silikonien olla jokatytön unelma?! Minusta on säälittävää jos hankkii silikonit siksi että joku naiseuden mitta mukamas tulisi täyteen. Sanoistasi tuli kuitenkin paha mieli, surullinen mieli. Enemmän kuitenkin säälin heikompia tyttöjä jotka sortuvat tämäntyyppisen painostuksen alla eivätkä kunnioita itseään...
mun mielestä ollut mitään loukkaavaa...ei hän sinulle vastannutkaan. nauti sinä omista tisseistäsi ja yritä selvittää omat ongelmasi.
Tunnen ihan samalla tavalla kuin sinä, vaikka olen nainen ja pulmani ovat rinnat. Juuri tuota minä tarkoitan -minulla on mahdollisuus, niin miksen voisi sitä hyväkseni käyttää?
oletko varma että miehesi tulee hyväksymään sinut uusine silikoni-rintoinesi tai että itse hyväksyt ne. Molempien mieli voi muuttua kun asia konkretisoituu. Tuttavani otti silkoonit, mutta hänen miehensä ei halunnut enää koskea hänen rintoihin. Se siitä tukemisesta.
Entä jos tulee komplikaatioita ja rinnoistasi tulee paripuoliskot tai epäsuhtaiset, elimistösi hylkii silikonia, jne. Lopputulos voi olla kaikkea muuta kuin kaunista.
Omaa "naiseuttani" on leikelty kaksi kertaa (kystan poisto ja korjausleikkaus) ja lopputulos on kosmeettinen haitta ja krooninen kipu. Kolmatta leikkausta suunnitellaan, mutta joka leikkauksessa riskit kasvavat. Toivon, että en olisi ikinä joutunut ensimmäiseen leikkaukseen, jonka piti olla lähes riskitön.
Minulle laitettiin rintaimpanlantit v.-96.
Olen edelleen tyytyväinen kauniisiin rintoihini.
Mieskin niistä tykkää, vaikka entisetkin kelpasivat hänelle. Itse inhosin pieniä, roikku-rintojani. Nyt on hyvä olla. Jos mies rakastaa vaimoaan, hän kyllä ymmärtää, jos tämä haluaa korjata itseään syvästi surettavan asian. Harvapa sitä nykyään on luomu, sillä hiuksia värjätään, hampaita oiotaan,laminoidaan ja valkaistaan, kasvoja meikataan, rakennekynsiä laitetaan jne. En yllytä mihinkään. Toinpahan vain omat ajatukseni julki. Hyvää kevättä!
Kävin kaksi viikkoa sitten hakemassa tallinnasta silikonirinnat. Leikkaus meni hyvin. Ei mitään ongelmia. Rinnat on tottakai viikon -pari kipeät mutta sitten pystyy jo treenaamaan ym. Silikonirinnat ei estä mitään. Pystyn elämään normaali elämää. Käyn kuntosalilla, nyrkkeilen, juoksen ja nukun mahallaan.
Ei muuta kuin konsultaatioon ja varaamaan aika leikkaukseen. Maksaa noin 3000e tallinnassa. Kannattaa ottaa saattaja mukaan, on mukavampaa kun ei tarvitse olla yksin heti leikkauksen jälkeen. Yksi yö tallinnassa ja sitten kotiin.
Suosittelen ehdottomasti! Itse mietin kahdeksan vuotta ja sitten menin leikkaukseen! Olen ikionnellinen!!!!!!!!
Rohkeutta sinulle!
miksi jotkut naiset haluavat isot rinnat . itselläni on jättisuuret ( ee tai ff tai jotain) koko ikäni näistä kärsineenä olisin valmis luopumaan ainakin puolesta osasta rintaa. näistähän ei ole kuin harmia. liivit maksaa aivan älyttömästi jos yleensäkään löytää hyviä sellaisia, hikoilu polttaa aluset punottaa ja kirvelee jatkuvaa selkä, niska hartia ja pää kipua, ryhti huono ja sitten vielä se huomio...kun nähdään vain ne suuret tissit jotkut vielä naureskelee...voi helvetti sanon minä. vaikea löytää vaatteitakaan , aina joku telttakangas päällä että muka jotenkin sais peitettyä ja niitähän ei saa piiloon millään
olen yrittänyt hyväksyä ne osana itseäni mutta kun en voi. ikää minulla on yli 50 ja toki ylipainoakin jota olen jo hävittänyt hyvällä menestyksellä mutta ei ne siitä pienene. turvotus vähenee mutta maan vetovoima vie alaspäin ja jonai päivänä mulla roikkuu kaksi isoa räiskälettä tuossa polvien päällä jotka vois heittää olkatoppauksiksi niin halutessaan
ymmärtää isotissisiä naisia, jotka eivät ymmärrä pienitissisen ongelmaa. Eihän pienitissiset halua varmaankaan mitään jättisuuria, mitkä tosiaan roikkuu polvissa. Niitä ongelmia ei ymmärrä kuin samassa tilassa olevat eli pienitissiset, jotka haluavat normaalit rinnat.
Niin, minä, alkuperäinen kirjoittaja haluaisin vaihtaa pienet b:ni sellaisiin mukaaviin täyteläisiin c-kuppeihin.
Ihan mukavasti on tullut tänne juttua, mutta lisää nyt vaan tarinoita! Vaikka enhän niitä vertailemalla mihinkään tulokseen pääse, mutta kun nettisivuillakin tunnutaan puhuvan aina:
"silikonit hajosivat, arvet tulehtuivat, rinnat jouduttiin poistamaan kokonaan...leikkaus tapahtui Tallinnassa, Turkissa where ever..mutta ei Suomessa. Tarkoitukseni olisi kuitenkin mennä ihan kalliille kirurgille, kalliisiin hoitoihin ja leikkauksiin, koska haluan mahd. varmat ja kestävät tissit.
tarkoitinkin minä,joka en ymmärrä isoja haluavia . toki ymmärrän ongelman niinkin päin jos ei ole paljon mitään ja haluaisi ns normaalikokoiset . mutta ok jos haluaa isot niin itsepä ongelmansa kantaa , tämä mun ongelma on haitannut tosi paljon mua ja siksi en pysty ymmärtämään. mutta sellainen jolla ei tätä ongelmaa ole ollut niin miksi halutakaan niitä ehdoin tahdoin. minäkin tahtoisin ns normaalit
sellainen mieleen että en haluaisi silikonejakaan, mua ei se haittais vaikka nää oliskin riipparit kunhan vaan olis normaali kokoiset
terv minä joka en ymmärrä isoja haluavia
en haluaisi kuin pienet b-kupit ja en ymmärrä miksi jotkut haluavat isot. mutta jokainen tehköön mitä huvittaa. itseppähän kantavat rintansa ja vaivansa.
mulla sama tilanne nyt kun olen poistattanut rikkoutuneet silikonit. Tungen rintsikoihin täytettä että olisi edes pienet kumpareet. Silikonien kanssa oli just B:eet ja olisin onnellinen jos omistaisin sellaiset. Ihmettelen jos häpeät sen kokoisia rintoja...
Olen itse menossa rintojen suurennusleikkaukseen vajaan kahdenviikon päästä. Ja juurikin Tallinaan. Voi, haluaisin kovin mielelläni keskustella kanssasi asiasta, kysellä missä kävitjne.Ja jos paikka on sama, niin olisi helpompi/kevyempi mennä itsekin(hihii, huomaatko jännitystä ilmassa)!Olen odottanut tätä niin kauan ja nyt olen jo näin lähellä unelmaani....Olethan niin kiltti otat yhteyttä:[email protected]
HALUAISIN KUULLA KOKEMUKSESTASI NIIN KOVASTI, JOSPA OMA JÄNNITYS SIITÄ LAANTUISI HIEMAN!
[email protected]
kovasti? Leikkauksesta on vasta kaksi viikkoa ja hankit vielä noin isot tissit???? miksi? oletko seksialalla?
silikonitytöissä. Ei ole hyvät.
tuo b kupista dd-kuppiin...
Otin silikonit noin 10 vuotta sitten. Kokoni oli ennen leikkausta "niukka" A ja nyt on kuppikoko sitten "niukka" C. Mitään komplikaatioita ei ole tullut ja rintani näyttävät edelleen yllättävän luonnollisilta.
Mulla myös 10 vuotta sitten Suomessa laitetut silikonit. Ei ongelmia, ei kapselin muodostusta tms.
Olen ollut tyytyväinen. Minulla oli tosi pienet ja roikkuvat rinnat lasten jälkeen. En halunnut isoja rintoja, vain normaalit (200 g/rinta). Ei näitä juttuja tajua sellaiset, joilla on normaalit rinnat. Vaikka minä kyllä ymmärrän myös isorintaisten ongelmat. Itsetunto kohosi kummasti, nykyään pidän itsestäni, ennen inhosin. Miehen mieliksi en ratkaisuun päätynyt, vaan siksi, että halusin tuntea olevani nainen.
tuntea itseni naiseksi. Ihan typerää pitää yhtäkään nättiä vaatetta ilman rintsikoita -näyttää nimittäin tajuttoman rumalta ja rintsikoihin taas saa tunkea täytteitä..hohhoi.
Niin ja paras unohtaa ihanat narukolmiobikinit joita myydään joka puolella! Kerran kävin kylpylässä uimassa, se oli hirveää. Koska geelitäytteeni tottakai painavat, eivätkä ole osa minua, niin tottakai rintsikat aina "ponnahtivat loiskeen mukana päältäni" ja se oli todella todella ärsyttävää.
minä kans äiti-ihminen ja useita imetyksiä. Ennen imetyksiä olin rintoihini tyytyväinen ja imetys oli ihanaa, mutta kas, rupsahdus kävi.
Häpesin rintojani esim. uimahallissa. Olisin häpeäni kyllä kestänyt ja jotenkin en aluksi edes tajunnut että voihan ne laittaa Suomessakin jo kohtuuhinnalla, Viroon kun en halunnut. Aloin tutkia sitten asiaa, enkä loppujenlopuksi kovin kauan niitä jäänyt miettimään. Mulla on ikää n. 40 ja ajattelin että nyt jos koskaan.
Eka kesä ja toivottavasti hyvät rantakelit tulossa. Hävettääköhän nyt kun kroppa on niin hyvän näköinen ;D
(vitsi vitsi, älkää ottako viimeistä kommenttia liian tosissaan). Mutta mukava kyllä kun ei tissit tipu liiveistä rannalla lasten kanssa leikkiessä)
niin, ketään en leikkaukseen yllytä. Miettikää oma tilanteenne tarkoin ja imettäneenä mun oma mielipide on että jos vaan jaksatte, niin odottakaa mieluumin kun imetykset on tehty ja tosi tarve kenties koittaa.
implanttien kesto on noin 10 vuotta oli sitten mcgahanit tai muut. Toisilla kestää pidempään ja toisilla ei...
terve, nuori ja järkevä äläkä ota silikoneja. Omistat sentään rintaa b-kupin verran. Sä et voi ikinä tietää kuinka kauan ne sulla kestää tai kapseloituuko yms. ja sen jälkeen sulla on kahta kauheammat rinnat. Sanotaan että jos kapseloituu niin on taipumusta kapseloitua uudestaankin ja hyvä kirurgikaan ei voi taata sulle kestäviä silikoneja, mutta tämä oli mun mielipide. En ole silikonien vastustaja vaan olen omistanut sellaiset joskus.
kokeile onneasi. tuoko se elämääsi onnea vai surua. sitä kun ei voi kukaan etukäteen tietää... tämmöistä tämä plastikkakirurgia on.
kun b-kuppi on kuitenkin se yleisin rintojen koko, niin miksi haluta isommat? En moralisoi, mutta heitän vain kysymyksen, koska on olemassa niitäkin joilla ei ole edes sitä b:tä.
turhaan ottaa isoa riskiä. Ymmärrän hyvin niitä joilla ei ole rintoja nimeksikään tai niitä joilla on taas liikaakin tissiä mutta he eivät taas altistu niihin silikonien vaaroihin tai mahdollisiin uusintaleikkauksiin ellei mene pienennös ihan pieleen kirurgin toimesta.
Brava-menetelmä, vai mikä se oli? Onko kellään kokemusta siitä? Mulla on kuitenkin hyvät naiset aika pienet b:t ja ne eivät ole kauniit, koska olen muuten hiukan pyöreä -se tässä oikeastaan haittaa. Olen pari kertaa ruvennut laihduttamaan ja rinnat ovat kadonneet lähes nännejä myöten!
Mistähän saisin nykyajan kehityksestä tietoa silikonirintamalla?
Kai silarit vielä kehittyy tässä muutaman vuoden aikana jonkin verran..kai niitä tutkitaan jatkuvasti jne. Sitten kun ei tiedä kummat kannataa ottaa -Mentorit vai McGhanit? Pisaranmuotoiset? Kohessiivigeelilläkö?
että ne kehittyisi muutaman vuoden aikana. tuntuu vaan että ne ovat huonompi laatuisia kuin ennen. niin paljon menee rikki tuoreitakin tapauksia.
hei, ensinnäkin haluaisin sanoa, että yleisin rintakoko on tietääkseni B. Suurimmalla osalla ystävistäni on joko A tai B kuppi. Itselläni on C tai D riippuen rintaliiveistä. Itse haluaisin pienemmät rinnat.
Ensinnäkään en käytä ihonmyötäisiä tai edes tiukahkoja paitoja, koska minua ihnottaa rintojeni perään kuolaavat miehet. Kaikki miehet eivät todellakaan ole tuommoisia, mutta osa on. erityisen ällöttävää on kun joku selvästi vanhempi, tuttu mies tuijottaa rintojani, esimerkiksi jonku tätini mies.
Häpesin teininä rintojani, koska ne oli isommat kuin useimmilla ikäisilläni tytöillä. Lisäksi pojat kopeloivat minua väkisten jatkuvasti, ikään kuin vähän isommat rinnat oikeuttaisivat koskemaan. Itsetuntoni kärsi tuosta.
Nyt aikuisenakin voin sanoa, että jos ja kun mies tuijottaa keskustellessa rintoja, se ei todellakaan ole kiva tunne. Lisäksi lenkkeillessä rinnat ovat "tiellä" vaikken mitään riippuja omistakkaan. Useat topit, jakut, villatakit, ym. jotka muuten ovat ok kooltaan eivät meni kiinni rintojen kohdilta. Uimapukuja on vaikea löytää ellei halua mummomallin uimapukua.
Kannattaa miettiä, että haluatko kanssaihmisten kiinnitävän sinuun vai sinun rintoihisi huomiota. Nimittäin C-kuppi (ainakin pystyt rinnat) jo aikaansaa tuijotusta.
tuolla huomiolla ylempänä lääpitään ja tuijotetaan aivan kuin olisin pelkkää tissiä koko eukko
terv en ymmärrä
olin leikkauksessa reilu viikko sitten. A-kokoiset omistin ja nyt pieni C. siis sen verran lisäystä että vaatteet taas istuu paremmin päällä. Ennen lapsia omasin mukavat pienet kiinteät rinnat ja lasten jälkeen tyhjät pussit.
Minä en rintoja suurentanut siksi että ulkomaailma olisi painostanut tai olisin tuntenut itseni vähemmän kauniiksi pienillä rinnoilla. Päin vastoin, miehet ovat tuijottaneet perään ilman silikonejakin, niin paljon että omaa miestäni se välillä häiritsee. toisaalta hän on hyvinkin ylpeä, että minua silmäillään ;). Eli kauhean monella on se käsitys että rintoja suurennellaan siksi että saisi miehiä tai näyttäisi seksikkäältä muille... Näin kun ei suurimmalla osalla ole, vaan se asia tehdään ihan itsensä takia. Sanoisin sinulle neuvoksi, että käy ihmeessä konsultaatiossa ja jätä asia hautumaan sen jälkeen. Se kun ei sinua sido mitenkään vaan saat asian konkreettisemmaksi itsellesi. Uskon että konsultaation jälkeen sulla alkaa muodostumaan käsitys haluatko todella sitä suurennusta! Toivotan rohkeutta sinulle =)
... kävit operaatiossa? Menikö kaikki odotusten mukaisesti? Paljonko lysti maksoi?
Onnea rohkeasta päätöksestä! Itsekin aina tämän tästä mietin, josko meikäläinenkin uskaltautuisi...
Et halua tietää 6 vuotta sitten tehtyjä leikkauksia vaan tämän hetken tilanteita? Olet hyvin ymmärtänyt että silikonit eivät ole ikuisia.
Tämän hetken tilanteesta voin kertoa että olen ilman silikoneja ja kärsin nykyään paljon enemmän kuin ennen niitten laittoa.
jos joku haluaa suurentaa rintaansa niin pitäisi olla joku raja sille minkä kokoisille ne tehdään: A:aat, B:eet tai ehkä C:eet ok. mutta sitä suuremmat huh huh, kuka nauttii niistä ja tulevista vaivoista?
kuules nyt, itselläni on murrosiästä asti ollut painostani riippumatta kuppikoko DD ja nyt lasten imetyksen jälkeen ne ovat enää kokoa B. Tottakai haluan samankokoiset rinnat kuin mitkä minulla oli. Kyse on identiteetistä ja minäkuvasta.
jos on ollut vaikkapa d-kuppi ja se imetysten myötä lässähtää b-kuppiin, se on kaikkea muuta kuin ryhdikäs. TIetenkin siihen on laitettava sama täyte kuin mikä siinä on ollut ennenkin, koska eihän se rinnan kuori pienene. Muutenhan pitäisi tehdä pienennysleikkaus.
Mulle olisi hyvin kokona imetysten jälkeen riittänyt b-kuppi, jos se olisi ollut ryhdikäs, vaan kun ei ollut, se täytyi täyttää entiseen kokoonsa, että siitä sai ryhdikkään.
Onneksi mun ei sentään tarvinnut ottaa dd-kuppia, vaan d riitti.
Sori, en kyllä tarkoittanut sitä että jos on ollut isommat ennestään ja haluaa takaisin entisensä mutta jos lähtee isontaa jostain aa:sta suuria rintoja mitä ei ole koskaan omistanutkaan.
olen samaa mieltä. Ihmettelen myös että miksi joku haluaa suuret rinnat. Maan vetovoima tekee tehtävänsä yhtälailla suuriin silikoneihin kuin luomurintoihinkin.
Nimimerkillä kokemusta on suurista luomuista.
Ystävälläni oli just suuret luomurinnat joita hän peitteli koko ikänsä ja minä taas olemattomilla rinnoilla yritin täytellä niitä. Joskus hän sanoi että jos sä uskallat ottaa silikonit niin hän menee pienennösleikkaukseen.
Vuosia kului ja hän oli käynyt pienentämässä ja minä suurentamassa aa:sta pieneen b:hen. Kännipäissään tuli vain juttua ja näyteltiin toistemme arpia (hänellä oli jouduttu siirtämään ihoa ja mulla oli jouduttu poistamaan silikonit).
HAUSKAA VAPPUA KAIKILLE!
Joku puhui jostain nykyaikana rikkoutuneista silikoneista, niiden täytyy olla vuosia sitten laitetut ja vasta nyt hajonnet---> Nykyään ei käytetä enää liuosta/geeliä tms. sisältäviä silikoneja, vaan silikonit on ihan täyttä silikonia, joka on pehmeää mutta kiinteää.
Ne pysyvät koossa vaikka niitä puukolla viiltäisi, siis toki viilto tulee, mutta mitään ei valu ulos.
Tämä on tärkeä edistysaskel silikonien terveysriskien vähäntymisessä.
Silikonitieto yms. sivut on kateellisten propagandaa. Itse uskalsin ottaa asioista selvää ammattilaisten kautta ja tehdä ratkaisuni faktojen perusteella, ei silikonitieto-netin kautta.
Alan ammattilainen kertoi riskit (jokaisessa leikkauksessahan on riskinsä, yms.) Mutta mielestäni hyöty oli riskeihin nähden tarpeeksi suuri. Voisihan sitä jäädä kotiin makaamaan, jos haluaisi välttyä kaikilta riskeiltä, mutta niin en itse elä. Toki harkitsin asiaa perinpohjaisesti.
Olen tyytyväinen ratkaisuuni. Suuri bonus on myös minulle se, että nyt voin pysyä tavoitepainossani ja silti minulla on hienot rinnat, eli nämä kaksi asiaa eivät ole enää ristiriidassa keskenään. Rakastan matkustelua ja erityisesti rannoilla narubikineissä olemista, kun tunnen itseni kauniiksi. Siihen tosin vaikuttaa moni muukin asia kuin silikonit: terve ravinto, urheilu ja kauneudenhoito. Silikonit on vain yksi osa sitä, että tunnen olevani kaunis. Lautavarustuksella kokonaisuudesta puuttui jotain.
Toki on ihmisiä, jotka eivät arvosta ulkonäköä siinä missä minä. Lihavat on lepposia jne :) Turha tulla kirjoittamaan negatiivisia kommenttejä tähän perään, koska vaikka olisitte itse tyytyväisiä minuun/itseenne/muihin sellaisenaan, niin minulla on oikeus olla omaa mieltäni--ja tavoitella omia tavoitteitani. Älykäs ihminen voi olla myös kaunis, tyhmä voi olla ruma ja lihava--tai toisinpäin.
Pidän siitä, että olen ulkonäkööni tyytyväinen. Silti muutos ei ole niin "suuri" että sen heti huomaisi, vain muutamat tietävät muutoksestani, ne joille olen kertonut. En ole koskaan muutenkaan harrastanut sukulaisten kanssa saunomista tms.
Aloittajalle: Minullakin on yo-lakki ja opiskelen edelleen. Olen "vasta" 20v. Ja vakavassa parisuhteessa. Miestäni ei ratkaisuni haitannut millään tavalla, oli iloinen siitä, että teen juuri mitä haluan. En polta, en juo. Hankkeen rahoitin omalla työnteollani.
Olisi kiva jos alkuperäinen vastaisit jotain minulle, koska meillä on jotain yhteistä.
Hei, olen tämän ketjun aloittaja, ja olet totta tosiaan oikeassa. Miellä on yhteistä paljonkin. Huomaan kirjoituksessasi niin paljon asioita, jotka voin liittää itseenikin. On todella ikävää, kun nytkin haluaisi taas treenata itsensä rantakuntoon, niin kas, minnekäs tisut hävisivät? Vihdoinkin kun pikkarit mahtuvat jalkaan niin, ettei peffa pursuile, niin yläosa jää niin tyhjäksi, että ilma vaan kiertää läpi ja se on ihan kamalaa :(
Surua, murhetta, masennusta..kaikkea tätä..kaikki tämä kuuluu elämääni. Haluan silikonit, ja jos ne eivät onnistu minulle, niin onpahan sitten tarkoitus, että tulen aina olemaan ruma pienirintainen laudanpätkä leveässä perseessäni. Toivon silti, että olisin yksi niistä onnellisista silikonien omistajista muutaman vuoden päästä, ja siitä eteenpäin.
Mitä kaikkea teit sen eteen, että rinnat paranivat hyvin ja kunnolla ja mitään kamalia komplikaatioita ei tullut. Saitko lääkäriltäsi jotain tärkeitä huomioon otettavia neuvoja?
Moi!
Hauska toi sun kommenttisi: että teet omat puolustussivut, joissa kerrot silikonien hyvistä puolista yms.
Tuon tyyppinen idea käy mielessä varmasti kaikilla, jotka hankkii silikonit, mutta sitten kun ne on saanut ja on itse tyytyväinen, niin eipä sitä jaksa välittää noiden silikonien vastaisten mielipiteistä. Itseä vartenhan me elämme, eikä muiden niuhottajien.
Itse kun tietää mitä tekee, niin ei ole edes tarvetta hakea hyväksyntää muilta.
Olen itse ainakin hyvä esimerkki tästä, koska en ole ikinä missään aiemmin kirjoittanut ja kertonut silikoneistani. Tällä palstalla pyörii niin eri maailmasta olevia ihmisiä, ettei mulla ole niille mitään sanottavaa. Sinulle vastasin vain siksi, että olet saman henkinen, itseään toteuttava ihminen.
Siis sehän on fakta, että jokaisessa leikkauksessa on riskinsä ja kun elimistöön laitetaan jotain ulkopuolista materiaalia, niin ei voi ajatella, että se olisi ikuista, vaan sen voi joutua joskus vaihtamaan, kuten tekonivelet, silikonit, teko-sydänläpät(nekin tehdään muuten silikonista) yms.
Siltikin komplikaatioita tulee todella paljon harvemmin, kuin mitä silikonitieto-netti antaa ymmärtää.
Lehdistä voi huomata sen, että ihmisistä on mukava paisutella juttuja epäonnistuneista silikoneista, kun taas joka toisella näyttelijällä ja laulajalla (etenkin usa:ssa) on nykyään hyvät ja onnistuneet silikonit, eikä niistä jakseta sen kummemmin kirjoitella...mitä nyt joku bimbo aina välillä vilauttelee niitä lehdissä.
Ensin käydään konsultaatiossa plastiikkakirurgilla (se on siis useimmiten sellainen ilmainen ensimmäinen käynti, jossa vasta keskustellaan, mutta se ei sido sinua mihinkään). Useinmiten kai jo sillon kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä tässä rintojen suurennuksessa tapahtuu ja miten voi itse edesauttaa paranemista. Saat siis varmasti omat ohjeet, jos päätät hankkia silikonit.
Pääasiassa tärkeintä oli e-vitamiinin syömättömyys, tupakoimattomuus ja terveelliset elämäntavat ennen leikkausta.
Leikkauksen jälkeen sitten kannattaa alkaa syömään e-vitamiini pillereitä, jotka auttavat ihoa paranemaan.
Itselläni ei ollut mitään mustelmia tai muutakaan. Ensimmäiset päivät oli melkoinen turvotus rinnoissa, mutta sitten se helpotti. Parina ekana päivänä sai ottaa särkylääkettä.
Kuukauteen ei saa salilla rehkiä rintalihaksia tai muita ylävartalon lihaksia, mutta tietysti saa liikkua ja tehdä muuten kaikkea normaalisti.
Kannattaa muistaa, että silikonit ei tuo elämään mitään muuta kuin isommat tissit. Moni saattaa epätoivoisena ajatella, että silikonit toisivat suuren muutoksen elämään, paremman itsetunnon, yms. Vastaavasti joku tekee lapsenkin avioliittoon joka on kaatumassa "pelastaakseen liiton". Se ei kuitenkaan onnistu tällaisella kiertotiellä.
Itselleni se pienirintaisuus ei ollut mikään maailmanloppu, mutta kuitenkin sen verran halusin isompia rintoja, että päätin ne hankkia.
Olen ollut tyytyväinen, koska odotukseni olivat oikeanlaiset, eivätkä liioitellut.
-Jenni
täällä vähän kokemuksia silkonitisseistä.
http://www.silikonitieto.net/artikkeli.phtml?ID=8
että aloittaja oli jo käynyt antamasi linkin sivustoilla - ne sivut on varmaan jo kaikille tutut.
Niin, kyllä tämä alkuperäinen kirjoittelija kävi useinkin noilla sivuilla lukemassa, ja sivut on kahlattu läpi tarkasti. Kauhistuin, olin oksentaa, ja tottakai masennuin...eikö sittenkään toivoa elämääni? Silti aion pysyä pystyssä, menen vielä jonain päivänä leikkaukseen ja joko sen jälkeen elän normaalia onnellista elämää, ja tunnen itseni kauniiksi, rakastan omia rintojani niin paljon, että toisia ihmetyttää, tai sitten liityn silikonitieto-sivulle ja protestoin silikoneja vastaan antamalla oman tarinani ja omien rintojeni kuvat esimerkiksi kaikille niille, jotka silikoneja aikovat hankkia. Täytyyhän se kokeilla, miten siinä käy, mutta luoja minua auttakoon.
Kannattaa muistaa, että nuo sivut ovat netin parasta huu haata. Sivuilla on pelkästään perättömiä väitteitä ja tarinat ovat itse keksittyjä.
Kaikkihan nuo propakandasivut tietää. Niitä ei kannata ottaa todesta. Moralisti-hihhulit niitä aina välillä suosittelee. Miksi he muuten käyvät näillä sivuilla? Haluavat kai tirkistellä. Pervoa!
kaikki jutut keksittyjä. Olen käynyt myös joskus niillä sivuilla ja eräs juttu oli kuin mun kertomana. Voi olla että jotain juttuja on väritelty mutta on siellä ihan faktaakin. Eivät kaikki leikkaukset onnistu.
http://groups.msn.com/silikonitytot/silikonitytt1.msnw
Tuolta sivulta löytyy runsaasti oikeasti silikonit ottaneiden ja ottamista suunnittelevien naisten keskustelua ja kokemuksia.
mutta onko mahdollista, että rintoja voitaisiin suurentaa ns. luomumenetelmällä, siirtämällä omaa rasvakudosta (jos sitä sattuisi olemaan jossain kohtaa kroppaa ylimääräisenä) rintoihin?!
Jenkeissä on kokeiltu tuota. 75% rasvasta ei pysy, joten operaatioita joudutaan tekemään useita, ja lisäksi asiaan liittyy enemmän riskejä kuin implantteihin. Siksi USAn terveysviranomainen FDA ei suosittele rasvansiirtoja rintoihin.
Tuo siirretty rasva, mihin vaan, ei yleensä ole kovin pysyvää.
Itselläni omaa kudosta siirretty mm. huuliin ja myös muualle vartaloon, siis täällä Suomessa. Kerrottiin heti, ettei rasvasta tule jäämään kuin 30 prossaa hyvällä tuurilla. Taisi häipyä multa kaikki.