Jatkoa..Onko vielä uskollisuutta ja ...

Sain olla ex:n ja lapseni kanssa tekemisissä ma ja ti.Perimmäinen syy oli,että ex tarvitsi apuani..Silti ne olivat parhaita päiviä aikoihin..
Menimme ex:n kanssa sänkyyn..En pysty selittämään miltä se tuntui..,purskahdin itkuun sen jälkeen...
Olen iloinen siitä mitä sain,mutta toisaalta tuntuu että minua käytettiin taas..
Eilen hänellä oli syntymäpäivät..,leivoin hänelle kakun.Vein kakun ja lahjan..Samalla oven avauksella tuli hänen ystävänsä ja minä unohduin..Odotin,että minut kutsuttaisiin sisään..,mutta ei...Lähdin itkien pois...
Ehkä odotan ja vaadin liikaa...

Alkaa voimat loppumaan...Paino on tippunut reilussa kuukaudessa 8kg,unet 1-3tuntia yössä...
Minusta on tuntunut,että liikun ahtaassa kujassa...Kaukana kujan päässä on näkynyt jotain,luulin sen olevan aurinko...Olen nyt aika lähellä kujan päätä ja huomaan,että tämä onkin umpikuja...

Kiitos kaikille rohkaisevista ja kannustavista sanoista...On hienoa huomata,että vielä on kilttejä ihmisiä...

Kerron taas tuntojani mikäli jaksan....
5465
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

..ei ole. Suurempi harha on onnellisuus exän kanssa, pettää nykyistäänkin...Niinkauan kuin antaudut hänelle, olet pihdeissä. Se on huumetta...

Äänestä

Kirjoittamastasi päätellen, te, sinä ja exä tunnette toisianne kohtaan jotain vielä kuitenkin.

Kakkujen kanssa hyysäyvyt siellä vielä.

Älä ainakaan asetu kiviriipaksi exäsi tielle!

Mitä tulee exääsi, hänellä on 'uusi' ja hänellä on 'vanha'...mitä siihen sanot?

Mitä sanoisit, jos itselläsi olisi voita kahden puolen leivällä?

Tuolla menolla ei ihme, jos energiaa palaa.

Pää pystyyn, ja kävele äkkiä kuja päästä päähän, pääset avaraan valoisuuteen.
Olet selviäjä! Usko minua!

Kirjoittele!

Äänestä

Sä surun pyyhit silmistäni pois,
kuin totta olla kaunis uni vois.
Mä kesken kiireen hellän hymyn nään,
ja siksi vielä uskon elämään.....

Kunpa voisin tulla ja pyyhkiä surun pois silmistäsi. Kunpa vielä näkisin hymysi. Kunpa jonakin päivänä uskoisit, että näin oli tarkoitettu...että näin kävisi.... että hoksaisit paremman huomisen olevan vielä edessä. Muuten et ehkä sitä tulisi huomaamaan.
Sinä käyt nyt elämän kovaa koulua kaikkea tulevaa varten.
Kaikkien ponnistusten jälkeen olet saava palkinnon... paremman elämän!
Näin uskon.

Onnea elämällesi!

Äänestä

Mene lääkärille, että saat nukutuksi, voit taas syödä ja jaksat eteenpäin. Aurinkokin alkaa paistaa taas. Joka tapauksessa sinne joudut, jos et ala huomata omaa tilannettasi.
Sydänsuruun ei kannata menehtyä ja et ole ensimmäinen joka niistä syistä lääkärille menee.
Sinun pitää päästä irti riippuvuudestasi tähän toiseen ja alkaa elää omaa onnellista elämääsi. Onnen voi löytää monista muistakin asioista kuin yhdestä ihmisestä.

Äänestä

Minulla on ollut muutama hyvä, mutta eroon päättynyt suhde. Minä olen päässyt nousemaan murheen synkkydesta siten se, että olen osannut lopettaa suhteen kokonaan. On siinä itkujakin tullut, mutta kun asian hoitaa loppuun, voi jaksaa joskus taas alkaa uuden suhteen.

Exieni kanssa olen kyllä ystävä, mutta seksi on poissuljettu. Olin entisen vaimoni kanssa 6 vuotta sitten Varsovassa viikon- Ei seksiä tietenkään, mutta juttu oli tavallaan hauska, tavallaan ikävä ja vahvisti eromme merkityksen minulle ja haikailut entiseen.

Sinä 'Rikottu' et pysty parantumaan, jos yrität roikkua menneisyydessä kiinni. Se on läheisriippuvuutta ja estää oman minuuden kasvua. Ota itseäsi niskasta kiinni ja ala elää tätä elämää, äläkä muistele menneitä tai ylläpidä jotain utopistisia haaveita. Elä tätä päivää ja nauti siitä niin hyvin kuin voit. Juttele ystävien kanssa ja heitä menneet pois, jotta jaksat tätä päivää. Voimia ja rohkeutta vaan sinulle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rikottu kirjoitti:

Sain olla ex:n ja lapseni kanssa tekemisissä ma ja ti.Perimmäinen syy oli,että ex tarvitsi apuani..Silti ne olivat parhaita päiviä aikoihin..
Menimme ex:n kanssa sänkyyn..En pysty selittämään miltä se tuntui..,purskahdin itkuun sen jälkeen...
Olen iloinen siitä mitä sain,mutta toisaalta tuntuu että minua käytettiin taas..
Eilen hänellä oli syntymäpäivät..,leivoin hänelle kakun.Vein kakun ja lahjan..Samalla oven avauksella tuli hänen ystävänsä ja minä unohduin..Odotin,että minut kutsuttaisiin sisään..,mutta ei...Lähdin itkien pois...
Ehkä odotan ja vaadin liikaa...

Alkaa voimat loppumaan...Paino on tippunut reilussa kuukaudessa 8kg,unet 1-3tuntia yössä...
Minusta on tuntunut,että liikun ahtaassa kujassa...Kaukana kujan päässä on näkynyt jotain,luulin sen olevan aurinko...Olen nyt aika lähellä kujan päätä ja huomaan,että tämä onkin umpikuja...

Kiitos kaikille rohkaisevista ja kannustavista sanoista...On hienoa huomata,että vielä on kilttejä ihmisiä...

Kerron taas tuntojani mikäli jaksan....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu